Keskustelut Metsänomistus Voiko metsä olla sittenkin edullista?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 53)
  • Voiko metsä olla sittenkin edullista?

    Maailmassa on tällä hetkellä reippaasti ns. rahaa. Sijoittajat luovuttavat esimerkiksi Saksan valtion säilytettäväksi 30 vuodeksi miljoonansa ilman säilytyspalkkiota. Vähän päivästä riippuen, mutta keskimäärin viime aikoina noin 0, 00% tuotolla.

    Voisiko ajatella, että rahat sijoitettaisiin suomalaiseen metsään samoilla ehdoilla?

    Minun ei tietysti kannattaisi asiasta kirjoitella, koska olen itsekin metsässä ostolaidalla. Asia on kuitenkin äärimmäisen mielenkiintoinen ja olisi mukava kuulla mielipiteitänne.

    Tarkoitan suunnilleen seuraavaa. Otetaan vaikkapa keskinen, eteläinen Lappi, mistä kohtuullisesti vielä voi ostaa metsätiloja. 40 vuotiasta ensiharvennettua männikköa, puustoa 70 kuutiota hehtaarilla. Puusto kasvaa metsämaalla tuolla alueella ja tuossa iässä noin 3 kuutiota hehtaarilla. Eli Saksan bondin eräpäivänä 30 vuoden kuluttua hehtaarilla voisi olla 160 kuutiota puuta (voi olla, että olisi ollut järkevä harventaa…). Joka tapauksessa lähdettäessä hakkaamaan (tai myymään tilana) tuota puustoa hakkuutulo olisi nykyhinnoilla (!) noin 5000 euroa/ha. Käytetään tästä 500 euroa hulppeasti uudistamiseen (tämäkin tietysti nykyrahaa).

    Jos tuolla Saksan bondilogiikalla mennään, niin hehtaarin hinta nyt pitäisi olla myös tuo 4500 euroa!  Puuston kuutiohinta 64 euroa/kuutio! Ei ole.

    Ehkä riskitasot eivät ole aivan samat, mutta eivät hyvin erilaisetkaan. Tuossa metsälaskelmassa on merkittävin riski positiivinen eli puun hinnannousu.

    Saksan bondilla voi tienata 30 vuoden jaksolla vain, jos korot edelleen laskee.

  • Jean S

    Ehkä, jos minulla olisi suhteet kaivinkoneurakoitsijaan ja romukauppiaaseen (silta-aineet). Ja jos palsta olisi tarpeeksi suuri tai jos sillalle olisi muitakin maksajia.

    AMMATTIMIES AMMATTIMIES

    METÄN HINTAT ON NOUSTUT SEN KUIN,KORKON KUSTANTUS ON OLTUT,MALATA PITKÄN AIKAN.ON MONIT OSTANTUT  METIÄ,VELKAN RAHALA EN TIETÄN.MITEN KÄY JOS KUIN KORKON,KUSTANTUS NOUSEE KOVASTIN SEKÄN.ON METÄN OSTAJALAN KOVAT,VELKAT PÄÄLÄN MENEEKÖN METÄT MYYNTIN SEKÄN.EN TIETÄN ONKON METÄ,ENÄÄÄN HYVÄ SIJONTUS KUIN,ON HINTAT ON KOVAT SEKÄN.ILMASTOINTIN MUUTOS VOIPIN TUOTA,UUTET TUHONLAISET.METÄT OLISIN PITÄNTYT OSTAA,JO 70LUVULAN OLI HINTAT KOHTILAAN.MINÄ OLEN LYÖNTYT KAIKIN OMAISUUTEN,4PYÖRÄN PÄÄLEN SEKÄN ON,VIELÄN PANKIKIN OSAKANKAANAKIN.VAIN HYVIN OLEN VIELÄN,VELKAN KANSA SELVINTYT.VAIN KÄYKÖN NIIN ETÄ KUIN,KORKON KUSTANTUS NOUSEE NIIN,METÄN HINTAT PUTOVAA.

    Puu Hastelija

    Käy.

    Gla Gla

    ”Ostaisitteko metsää jonka myyntihintapyyntö on n. 35 % yli myytävissä olevan pystypuuston nykykantohinta.”

    Taimikossa prosentti on paljon tuotakin suurempi. Riippuu siis puustosta ja laskentakorosta. Kun hinnoittelee palstaa ja laskee lopuksi muutamia indikaattorilukuja, kuutiohinta vaihtelee suuresti.

    Puuki

    Tuossa ko tapauksessa ei ollut taimikoita yhtään.  Vesistön suoja-alueilla puuta oli n. 200 mottia yhteensä, niitä ei voi kokonaan laskea kantohintoihin mukaan vaikka myynti-ilmoituksessa sitä ei  kerrottukaan.  Puron ylitys ei välttämättä niin kovin suuri ongelma olisi, jos saa luvan rakentaa väliaikaisen sillan jotta puut saisi ajettua , varmaan  sen väliaikaisen saisikin koska puut on pystyttävä ajamaaan tienvarteen eikä muuta reittiä ole.    No riippuu tietysti monesta eri tekijästä olisiko lopulta mitään kannatusta maksaa kaikista puista pystyhinta + odotusarvolisät nuorista metsistä päälle.

    Gla Gla

    En koskaan ole pitänyt summa-arvomenetelmästä varsinkaan, kun kokonaisarvonkorjauksella nykymarkkinatilanteessa ei ole merkitystä. Tuollaiset asiat jää siinä huomiotta.

    TTL

    Tuossa edellä Puuki kyseli, että maksaisiko metsäpalstasta 35% yli hakkuuarvon.

    Joskus on myynnissä tiloja, mitä ääritapauksessa halkoo leveä oja ja kummallekaan (millekään) osalle ei ole tietä. Voi olla vielä lähes suon ympäröimä. Tällaisesta kyllä en! Tietysti vielä, että miten hakkuuarvo on hinnoiteltu.

    Sitten ne 90 % tiloista.

    A) Päätehakkuumetsää. Vaikea olisi maksaa 35% preemiota. Arvo kasvaa ehkä noin prosentin vuodessa. Ainut toivo olisi puunhinnan nousu tai arvostusten muuttuminen.

    B) 03. Nyt voitaisiin olla jo lähellä. Arvokasvua hintojen pysyessä vakionakin voisi tulla jo hakkuuarvolla 5 %/vuosi (?) eli korottomassa maailmassa ”ylihinta” kuolettuu n seitsemässä vuodessa.

    C) T2. Oikeastaan ehdottomasti. Ongelma on, että kauppa ei onnistu 600 euroa hehtaari….

    Eli edelleen siinä avaukseni ensiharvennetussa männikössä olisi potentiaalia. Tarjonta ja kysyntä saattaisivat kohdata sopivassa hintaluokassa: 25-70 euroa/kuutio.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    T2: 600 euroa hehtaari? Tuo ei kata maan hintaa plus uudistamis- ja taimikonhoidon kuluja kuin ehkä aivan pohjoisimmassa Suomessa.

    TTL

    Lähinnä vastailin Puukin kommenttiin hakkuuarvon ja markkina-arvon suhteista.

    Markkinahinta ei kyllä myöskään ole ”asiaan” laitettujen panosten summa tai suurempi kuin se. Voi olla, että kalliiksi istutettu alue ei mene niin vaan nykyisessäkään markkinatilanteessa kaupaksi hintaan: maa 500 euroa + muokkaus 400 euroa + taimet maahan 1000 euroa eli 1900 euroa hehtaari.

    Perassic Park Perassic Park

    Tämä TTL:n avaama ketju on kyllä oikeasti hyvä!

    Köyhälle ja nuukalle kaikki on kallista. Pidättäydytään menneeseen ankkuroituen joskus maksettuihin hintoihin.

    Voiko olla että metsä olikin ennen halpaa ja vasta nyt oikeassa arvossa? Ymmärtävätkö rahastot jotain mitä yksinkertainen kansa ei, vaikkapa tuulivoima ja hiilensidonta?

    Sijoituksen edullisuutta yksinkertaistaen pitäisi kai ajatella ainoastaan ainoastaan rahallisen tuoton kautta. Monella, kuten itselläni -metsä sisältää myös muita arvoja, tällöin kyseessä ei liene pelkkä puhdas sijoitus.

    Tuoton arviointikin saadaan moniulotteiseksi. Onko se arvokasvun arvo/ostohinta vuodessa? Sijoituksen takaisinmaksuaika vuosissa? Vaihtoehtoiskustannus /tuotto jossain muussa tuottavassa? Riski/tuotto -suhde? Voi pitää sijoitusta/tuottoa tuottavana, kun se on saatu aikaan pienellä riskillä? -Onko riskit tiedostettu?

    Vielä kysynnän ja tarjonnan laki: -hinta on silloin oikea kun kaupat syntyvät!

    Tai Buffetin viisaus: Hinta on se minkä maksat, arvo on se mitä saat! =Ostohinta / palstan metsätaloudellinen arvo .

    Itse ajattelen maakuntalaulun sanoin -Täällä on kaikki mi kallista on.

    Nykyinen nollakorkomaailma on nostanut kaiken tuottavan omaisuuden kalliiksi, eikä metsä ole poikkeus. Ihminen ei voi valita aikaa jossa elää ja  halvempia aikoja odottavan aika voi käydä pitkäksi. Ainakin metsärahastot ovat tulleet jäädäkseen.

     

     

     

     

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 53)