Keskustelut Metsänomistus Voiko metsää omistaa?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 57)
  • Voiko metsää omistaa?

    Näin kyselee Pekka Syvänen kolumnissaan 19.11.2020 Metsälehdessä. Kolumni on ikäänkuin suoraan minun kokemukseni, mutta ”sievemmin sanottuna”. Onkohan millekkään muulle, kuin metsäomaisuudelle/-maalle, yhtä paljon jakajia, tarkoitan näitä jokamiehiä. Jokamiehenoikeuksia he ”venyttävät” aina omien tarpeidensa mukaisesti ja itselläni on jatkuva näkemysero koirien irtipidosta ja läpi vuoden…siis myös ajalla, jolloin maanomistajallakaan ei ole koiran irtipito-oikeutta. Sitten on tämä jokamiesten jatkuva innostus tutkia paikkoja… siis konesuojia, varastorakennelmia yms. Mielestäni voisimme omaksua EU- maiden käytännön maanomistan oikeuksien turvaamiseksi.

  • Reima Ranta

    En tarkoittanut AJ metsävähennystä vaan sukupolvenvaihdoksen verohuojennusta. Jos sinun metsäsi olisi peritty muutaman hehtaarin peltoa omaavalla maatilalla, perintövero olisi ollut pieni murto-osa siitä, mitä sinä olet joutunut maksamaan ja tämän murto-osa olisi tullut maksuun kymmenen vuoden aikana tasaerin eli ei käytännössä veroa ollenkaan. (No, Timpalle tietysti on yhdentekevää, kun korkoa ei ole, pitääkö maksaa heti vai vasta kymmenen vuoden kuluttua)

    Metsätilat ovat pirstoutuneet peniksi, joka estää järkevää toimintaa ja kannattavuutta. Meillä olisi tilausta metsätalouteen erikoistuneille tiloille. Toiset olisivat erikoistuneita maataloustuotantoon ja toiset metsätalouteen. Olisi vähintäänkin kohtuullista, että sukupolvenvaihdoksissa verokohtelu olisi oikeudenmukaista eli samanlainen kummallekin. Perintöverolla on huomattava merkitys tällaisessa ylisukupolvisessa toiminnassa.

    MTK:n etu on, että metsät ovat pirstoutuneina pieniin palasiin omistajille, jotka eivät ole alaan perehtyneitä ja joita MHY:t hallinnoivat ja josta myös MTK pääsee osille. Omatoimiset metsätilalliset ovat MTK:lle kauhistus, jota vastustetaan kynsin hampain. Pakollisella metsänhoitomaksulla pakkoperittiin jäsenmaksua maatalouden etujärjestölle, joka oli vähintäänkin omituista.

    Kun metsänomistajan oikeuksia omaisuutensa hoitamiseen pyrittiin takavuosina ajamaan, MTK ja MHY:t olivat närkästyneitä, eivätkä millään tavalla tukeneet tällaista kehitystä, vaan juuri päinvastoin. Metsätalouden toimijoita tarvitaan ja siinä mielessä MHY:t ovat tervetulleita toimijoita, kuten muutkin, mutta nykyisen kaltainen kytkentä etujärjestöön on sairas, eikä se ole vain metsätaloutta harjoittavan edun mukaista.

    Kansainvälisillä areenoilla etujen ajaminen kuuluu valtiovallan tehtäviin.

    Kalle Kehveli

    Mhy on muiden tavoin vain metsänomistajan kuppaaja. Mitään edunvalvontaa ei ole ikinä tapahtunut. Jokamiehenoikeuden lopetus olisi parasta, mitä metsänomistajille voisi tapahtua.

    oksapuu

    Jaa, tuossa yhden ”myhistyksen” maximoitu jäsenmaksu taisi olla 140€/vuosi…

    Eipä kovin kummoinen maksu kun yhdellä hankkeella tuli jäsenmaksua yli 10v. kuitattua…

    Enkä kyllä lähtisi paljon vanhoja kaivelemaan kun pinta-ala verolla ja ysäri lamalla keinoteltiin omaisuuksia…

    Sukupolven vaihdos on vain järjestely kysymys, vaihtoehtoja on useita. Kunhan vaan tulee tehtyä ajoissa…

    jees h-valta

    Kyllä mhy toimija on siinä kuin muutkin. Toki eniten velttoilua koska aika itseellisestihhän he hommia tekevät. Mutta kyllä nekin toimarit käsittää että jotain palkkansa eteen tehdäkkin pitää. Näyttöä pitää olla. Mutta MTK oli väärä toiminnan haltuunkaappaaja mutta eipä löytynyt vastavoimiakaan.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Metsänomistajan/metsätilallisen kannalta MTK:ssa nimi kertoo vain tasa-arvosta, muutoin maatalousvaltainen hallinto. Metsänomistajat maksavat jatkossa ”myhistys” jäsenmaksun yhteydessä MTK:lle  myös suoraan. Tämä maksu on pieni, vain 22 € , mutta summasta tulee yhtä paljon, kuin mitä kaikki maataloustuottajat maksavat etujärjestölle.                                                                   Edunvalvonnallinen metsäomistajien vaikutusmahdollisuus taasen suhteelisen vaatimaton. Heitä edustaa metsävaltuuskunta, jolla ei taida olla MTK:n johtokunnassa kuin edustaja ilman äänivaltaa puheoikeudella läsnäolo-oikeus. Ei pidä ihmetellä miksi kotimaassa ns. edunvalvonta ei vallan tuloksellista ole, no tuottajayhdistysväki on syystäkin toista mieltä. Sitä vastoin EU- tasolla homma on mielestäni aivan toisella tasolla ja hoidettu olosuhteisiin nähden hyvin.

    Puuki

    Ei mhy voi olla mo:en edunvalvoja koska se pyrkii toimimaan liiketaloudellisesti kannattavasti , myy palveluja mo:lle ja ostaa puutakin.   MTK ei ole sekään koska on jonkinlainen alkutuottajien kattojärjestö vaikka nimellinen edustus siellä onkin myös metsänomistajilla.

    Pinta-ala verotuksen ja pakollisen mhy -jäsenyyden aikaan ei muistaakseni ollut vielä MTK mukana siinä kuviossa, ei ainakaan alkuaikoina.   Mhy:een ei ollut silloinkaan ihan pakko kuulua , jos hoiti metsiään metsäammattilaisena tai muuten oli jonkun metsäammattilaisen ohjauksessa mh:ssa.  Aiemmin  oli 1/4-osa mh-maksu mahdollisuus ja myöhempinä vuosina tuli vapautus kokonaan maksusta metsien tarkan syynäyksen jälkeen.

    Reima Ranta

    Laske nyt AJ mielenkiinnosta, kuinka suuri vaikutus huojennuksella sinun tapauksessasi olisi ollut, kun olet aktiivisesti alasta kiinnostunut. Tänne voit kertoa tuloksen esim. siten, että montako prosenttia perintövero nousi ilman huojennusta. Riittääkö 1000%?

    Ei kilpailluilla markkinoilla tällaisia kupruja saisi olla. Kaukana ollaan vielä toimivista markkinoista, vaikka EU:ssa siihen pyritään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Erittäin karkeasti arvioiden: jos perimäni metsätila olisi arvostettu 40 prosenttiin käyvästä myyntiarvosta, vero olisi ollut 133700 – 39600 = 94100 euroa pienempi. Elämä on. (Korjattu kello 15.30.) En ole laskenut paljonko spv-huojennettu arvo oikeasti olisi ollut, otin vain jostain tuon arvion että metsä olisi arvostettu 40 prosenttiin jos maatilakokonaisuudessa olisi ollut mukana aktiiviviljelyksessä olevaa peltoa vähintään kaksi hehtaaria.

    Olisin voinut myös pitää tilan, ja maksaa perintöveroa hehtaarikohtaisten taulukkoarvojen mukaisesti (ei voimassa olevaa metsäsuunnitelmaa) noin 75000, ja sen lisäksi pääomaveroa jokaisesta puun myynnistä erikseen. Tämä vaihtoehto olisi tullut pitemmän päälle puunmyyntien myötä epäedullisemmaksi pelkästään veroja tarkasteltaessa. Veroja kertyi maksettavaksi jonkin verran myös muista kiinteistöistä.

    Maatilojen spv-huojennus on tavallaan osa maataloustukea. En osaa sanoa pitäisikö tuota muuttaa ja miten. Ne jotka tuottavat ruokamme ansaitsevat kyllä kaiken tuen.

    Kuitenkaan ei olisi lainkaan haitaksi, jos puhtaan metsätilan perijän asema kohenisi niin että hän saisi vähentää kaiken maksamansa lahja- tai perintöveron tulevista puun myyntitulojen veroista. Verokarhu saa kuitenkin aina omansa ja laaja vähennysoikeus kannustaa myymään puuta säästämisen sijaan.

    Rukopiikki

    Esim. Ruotsissa, Norjassa ja Virossa ei ole perintö-ja lahjaveroa. Hyvä keino välttää verot täysin on myydä maat Suomesta ja muuttaa Ruotsiin koko perheellä. On se kumma, että tämä maa ei pärjää muuten kuin verottamalla kansansa hengiltä. Autoilija ollaan lypsetty jo veriin eikä loppua näy. Taitaa mansikki kuolla käsiin. Silti esitetään maailmalla kroisosta. Katsokaapas autoja Ruotsissa. Kyllä tympäsee. Samalla varallisuudella pääsee rajan takana niin paljon korkeampaan elintasoon.

     

     

    Petkeles Petkeles

    Ennen kuin raati päsee täyteen vauhtiin haluaisin muistuttaa että perintö- ja lahjaverolain 55 § koskee yritystoimintaa yleensä, ei yksin maatiloja jos vaivautuu alkuperäisen lakitekstin lukemaan. Toki ammattimainen metsätalouden harjoittaminen olisi hyvä laskea mukaan tähän yritysten määritelmään ilman että täytyy ostaa peltoa spv-tilannetta varten.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 57)