Keskustelut Metsänomistus Voiko metsää omistaa?

Esillä 7 vastausta, 51 - 57 (kaikkiaan 57)
  • Voiko metsää omistaa?

    Näin kyselee Pekka Syvänen kolumnissaan 19.11.2020 Metsälehdessä. Kolumni on ikäänkuin suoraan minun kokemukseni, mutta ”sievemmin sanottuna”. Onkohan millekkään muulle, kuin metsäomaisuudelle/-maalle, yhtä paljon jakajia, tarkoitan näitä jokamiehiä. Jokamiehenoikeuksia he ”venyttävät” aina omien tarpeidensa mukaisesti ja itselläni on jatkuva näkemysero koirien irtipidosta ja läpi vuoden…siis myös ajalla, jolloin maanomistajallakaan ei ole koiran irtipito-oikeutta. Sitten on tämä jokamiesten jatkuva innostus tutkia paikkoja… siis konesuojia, varastorakennelmia yms. Mielestäni voisimme omaksua EU- maiden käytännön maanomistan oikeuksien turvaamiseksi.

  • Rane

    ”Kyse on selvästä kilpailuedusta metsämarkkinoilla.”

    Mitä tällä tarkoitat?

    Kalle Kehveli

    Monella olisi aika jo aukaista silmät. MMM, MTK ja Mhy kaikki kepulaisten käsikassaroita, jotka hoitavat metsänomistajan kannalta asiat todella huonosti. Suoraan sanottuna kaikki puolueet ovat metsänomistajan etuja vastaan.

    Puuki

    Joutomaan määrittely tässä tukijutussa taitaa olla vielä lain laatijoilla tarkemmin tekemättä .

    Metsämaata on tilastoissa melkein kaikki vanhat peltoheitot vaikka niillä ei muuta kasvaisi kuin heinää.   Niistä tuli metsämaita jo pinta-alaverotuksen aikoihin, kun oli kulunut tietty aika viljelemättömyydestä.  Vero siis perittiin kuten muistakin metsistä vaikka eivät tuottaneet mitään ja metsitys olisi ollut usein vaikeaa ja kallista.   Siinä mielessäkin ihan oikein , että valtion varoista nyt niitä voi taas metsittää. Nythän on hiilitaseen kerryttämisen takia ihan eri tilanne kuin aiemmin. Puun kasvun lisääminen  hyödyttää valtiotakin yhdellä uudella tavalla entisten lisäksi.

    Esim . entinen vajaatuottoisuuden määritelmä voisi olla jonkinlainen rajapyykki metsittämisen hyväksymiseksi vanhoilla alueilla.  Ei tietenkään uusilla jk:n pienaukoilla joilla ei puuta kasva.  Niille puut tullee itsestään jossain vaiheessa kuitenkin.  Ja puun myyntituloilla voi ostaa taimia  ja tehdä täydennysistutusta.  Heinittyneet pellot ei metsity yleensä itsekseen kuin ehkä joskus  100 vuoden päästä.

    A.Jalkanen

    Kiitos RR. Minun tapauksessani kyseessä ei ollut noin runsaspuustoinen palsta, vaan sillä oli tehty paljon uudistushakkuita 1970-luvulla. Käypä arvo oli noin 10-kertainen tuohon huojennettuun verotusarvoon verraten. Verottajan alueittainen metsän taulukkoarvo tuotti noin 5-kertaisen arvon. Tämän mukaan olisin maksanut perintöveron, jos olisin pitänyt palstan. Nyt kun palsta meni myyntiin, perintöverokin maksettiin suurimman eli 10-kertaisen arvon mukaan, jolloin myynnistä ei enää erikseen mennyt myyntivoiton veroa.

    Reima Ranta

    Mitä, eikö ne metsät noissa olosuhteissa kasvakaan 10 m3/ha/v?

    45 x10 = 450  450 – 150 = 300  200 x 60 + 100 x 20 = 14000

    A.Jalkanen

    VMI:n mukaan keskisuomalaisten metsien keskikasvu on metsämaalla 7 m3/ha vuodessa, siis kitu- ja joutomaat pois lukien.

    Per Ä Reikäs

    Sattuipas jutun tekijän tarina.

    Näitä karanneiden koirien omistajia tutkimassa ja mittailemassa toisten konesuojia ynm. Rakennuksia.

    Jokamiehenoikeudella?

Esillä 7 vastausta, 51 - 57 (kaikkiaan 57)