Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset

Tomperi laittaa taas sieltä täältä kuulemansa eri asiat samaan kattilaan ja sekoittaa. Kuka tässä ketjussa on jalojen lehtipuiden kiertoajasta kirjoittanut? Luuletko, että tulos on aina parempi, kun kiertoaika on 100 vuotta? Miten kuvittelet, että aivan levinneisyysalueensa pohjoisrajalla laji kasvaisi jotenkin tuottavasti? Jokin raja pitäisi viisastelullakin olla.

Edit. En edelleenkään kiista etteikö pientä laadukasta puuerää sattuisi saamaan jollekin ostajalle joskus kelvollisella hinnalla myytyä, mutta parikymmentä lehtikuusipuhelua ympäri maata soittaneena jotain katetta pitäisi puheilla olla. Nyt ei olla Esson baarissa.

Jos AJ tarkoittaa tuossa eteläisimmän Suomen lämpeneviä oloja, niin onhan se noin, teoriassa. Käytännössä jatkuvapeitteinen pelittää jo nyt, jos tingitään taloudellisista tavoitteista. Auttavatko nämä uudet puulajit tuossa taloudellisessa puolessa, niin sitä epäilen vahvasti. Siihen tarvitaan paljon pidempi aika.

Paljon on ketjussa tietoa, mutta virheitäkin on. Kysyjän tilanteeseen suosittelen avointa myyntiä. En ainakaan itse näe miten kauppaan voisi päästä osakkaiden välillä, kun edunvalvoja on mukana eikä palstan arvosta ole yhteistä näkemystä. Hieman oudolta tuntui tuo petep:n näkemys 30 k€ arvosta 20 hehtaarista. Kyllähän ”risukko” MT-pohjalla maksaa muutaman tonnin per hehtaari nykyisin.

>Koko palsta on yhteisessä omistuksessa ja päätökset, joita tehdään vaatii kaikkien hyväksynnän.

Pitää paikkansa muuten (aina tarvitaan valtakirja), mutta jakamisen voi vaatia yksikin osakas yksin. Jos jakamisesta ei ole yksimielisyyttä, jaon suorittaa pesänjakaja, mikä maksaa. Lisäksi jaossa syntyy määräaloja, joista seuraa kiinteistönmuodostuskustannukset. Kokonaisuutena kustannus on nelinumeroinen, eikä ensimmäinen numero ole 1, ei varmaan edes 2.

>Jossain vaiheessa kuolinpesä muuttuu kiinteistöksi

Kuolinpesää ei tarvitse välttämättä purkaa koskaan eikä se itsekseen purkaannu.

>Tiloja jäi omistamaan 4, koska yksi tila jaetiin. Kaikille näille syntyi jaossa metsävähennyspohjaa. Oman olen jo käyttänyt.

Metsävähennyspohja on y-tunnuskohtainen. Jos usea omistaja omistaa palstaa yhtymänä (yksi y-tunnus), kenellään ei ole ”omaa” metsävähennyspohjaa.

>Osaako joku opastaa toimimaan oikein, että mahdolliselle osuuden lunastavalle kuolinpesän jäsenelle varmasti muodostuu metsävähennys oikeus

Ensin on tehtävä perinnönjakosopimus, jolloin muodostuu yhtymä. Ellei tätä tee ja tekee ensin kauppakirjan, kaupassa vaihtaa omistajaa kuolinpesän osuudet, jotka katsotaan irtaimeksi omaisuudeksi. Silloin ei muodostu metsävähennyspohjaa. Ensin siis perinnönjakosopimus ja sen jälkeen muodostuneen yhtymän osuuksista voi tehdä kauppakirjan. Tällöin saa metsävähennysoikeuden se y-tunnus, joka omistaa palstan vuoden lopussa.

>Metsänhoitoyhdistyksen laskelmat katsoo varmaan vähän kauemmas kuin viiden vuoden päähän.

Jos siitä on tehty tila-arvio, niin ei se mihinkään katso. Se on senhetkinen arvo. Onko sitten tehty arvonmäärityksessä virheitä, on eri asia.

>Kaksi osakkaista on ottanut polttopuut ”metsänhoidollisilla ” töillä ja sekin tuntuu olevan rikos edunvalvojan mielestä.

Niinhän se onkin ellei asiasta ole osakkaiden kesken sovittu.

Oliko tuo juttu tuoreessa nro 8:ssa?

No tämänsuuntaista olen lukenut kantaverkkolinjojen ja valtatielinjausten kohdalla.

>Tyhmää jättää sopimus tekemättä

Eihän se tästä kerro mitään. Siinä sopimusluonnoksessa saattoi olla jo se sama mitätön rahasumma alarivillä. Miksi siis tehdä sitä? On parempi tulla pakotetuksi kuin tehdä vapaaehtoisesti umpisurkea kauppa.

Edit. Jos matsin häviäminen on jo ennakolta selvää, voisi olla järkevintä pitää omistus, tehdä suojelualue, ja laskea se mukaan fsc:n kriteereihin. Ainakin näin nopeasti pohdittuna.

Edit2. Eihän ainakaan avosuon arvo rahallisesti ole yleensä merkityksellistä. Ratkaisevaa on ennemmin se paljonko puustoisempaa reuna-aluetta lähtee mukana.