Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ihan turha keskustella, kun ei edes laskennan lähtötiedoista olla samaa mieltä.
Heti selkenee kun laitetaan numeroita peliin. Perkon lähtöoletukset aiheuttavat sen että jk voittaa aina. Laskeskelin aukon tuottoketjussa että esimerkiksi Visakallon hakkuumäärät tuottivat 4-6 prosentin tuoton sijoituksille (maan arvoa ei ollut mukana). Jaksollisessa mallissa laitetaan uusi metsä alulle kun tuotto eli arvokasvu tippuu tuonne 1-2 prosenttiin?
Hömötiainen kirjoittaa hyvin, ja olen monestakin asiasta samaa mieltä. Hänellä on blogissaan tällainen oletus:
Luonnonsuojelualueiden perustaminen ja alueiden siirtäminen pois puuntuotannosta tarkoittavat aina myös sitä, että ihmiskunnan tarvitsema uusiutuva raaka-aine tulee tuottaa yhä pienemmillä alueilla ja siten ne ohjaavat luonnon käyttöä yhä voimaperäisempään suuntaan käytössä olevilla alueilla.
Tämä pitää paikkansa, jos toimitaan rajallisella alueella kuten Suomessa ja jos metsistä halutaan hakata (pienemmältä pinta-alalta) edelleen sama määrä puuta. Metsäteollisuuden tuotanto on kuitenkin maapallonlaajuista, jolloin hakkuumahdollisuuksien pieneneminen meillä johtaa tuotannon siirtymiseen muualle. Tämä voi olla haitallista tai ei, riippuen siitä mihin se siirtyy; voi käydä niinkin, että pienempien alueiden sijasta puuntuotantoon otetaan lisää alueita tai perustetaan uusia viljelymetsiä.
Vaikka keskenämme pitäisimme metsien säästämistä kuinka tyhmänä, meidän ratkaisuihin ja liikkumavaraan vaikuttaa meidän omien mielihalujen lisäksi kansainvälinen sääntely: bd-sopimus ja EU-jäsenyys. Nämä molemmat edellyttävät meiltä toimia. Tässä sääntelykehikossa maankäyttömme ei enää ole täysin meidän omissa käsissä ja vapaasti valittavissa, vaan metsiä on suojeltava ja säästettävä hiilinieluksi.
Metalliteollisuudessa tilausten arvo oli jopa 26,1 prosenttia viime vuoden kesäkuuta suurempi. Kemianteollisuudessa uusien tilausten arvo taas kasvoi 18 prosenttia vuoden takaisesta. Paperiteollisuudessa uusien tilausten sen sijaan laski 3,8 prosenttia.
Noo, vähintään puoliksi tosissaan: avohakkuita vastustetaan (muun muassa) väliaikaisen maisemahaitan vuoksi, mutta sen sijaan pysyviä aukeita ei ymmärretä paheksua. Uudessa Seelannissa lammaslaidun ei rajoitu ’tiloille’ vaan on maisemaa hallitseva elementti kuten Britanniassakin. Maisemia pidetään silti miellyttävinä, eli konteksti ja maankäytön historia vaikuttaa siihen, mitä pidetään kauniina maisemana.
Kiitos Pakahe.
metsätalouden ja metsänkasvatuksen edellytyksiä huononnetaan
Mutta toisilla kestävyyden osa-alueilla saavutetaan parannuksia?
Osa kauneudesta on katsojan silmässä. Jos miettii vaikka Uuden Seelannin lammaslaitumia tai Skotlannin nummia, alueet lienevät olleet alunperin hyvinkin paljon metsäisempiä. Nyt molempia arvostetaan matkailijoiden parissa. Miksi ei meidän avohakkuita, jotka myös avaavat samaan tapaan maisemia?
