Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kaikenlaista sitä! Nuori taimikko ei taida olla ydinhabitaatti hömpälle, joten ei myöskään olennaisesti vaikuttane sen menestymiseen alueella. Voi tietenkin pesiä alueella tekopökkelöissä, mutta jos tämä raivausten kieltolinja yleistyy, pökkelöiden jättäminen ei niin kovasti innosta.
Yritän osallistua Ruotsin susikeskusteluun facepuukissa ryhmässä Vilda djurens skydd. Kankeaa on ruotsin kirjoittaminen…
Kun aiemmin on meillä ojitettu liian karuja soita, niin siinä on selkeä yli-investointi tehty. Tapion metsänhoidon suositukset lähtevät nykyään kannattavasta metsätaloudesta, mutta ne ovat varmaan jonkinlaisen keskitien kulkijan mukaan viritetyt. Vähemmän tai enemmän voi halutessaan panostaa.
Itse en ole lähtenyt esimerkiksi typpilannoituksiin, vaikka niitä pidetään kannattavina. Ne lisäävät rehevöitymistä ja vesistöpäästöjä, lannoitteiden raaka-aineet tulevat ulkomailta ja ne kannattaisi typen osalta keskittää ruuan tuotantoon. Metsätalouden päätöksissä on muitakin huomioitavia näkökohtia kuin kannattava puuntuotanto.
Olen ymmärtänyt (tai väärinymmärtänt) että RR ja Perko ovat siinä mielessä samalla karttalehdellä, että metsään kannattaa investoida mahdollisimman vähän. Parhailla paikoilla parhaisiin tuloihin tarvitaan investointeja muokkaukseen, taimiin, heinäykseen, Tricoon ja raivauksiin. Jos tämän kaiken teettää ulkopuolisella, kyllähän se vaatii uskoa ja toivoa. Nuori metsänomistaja voi vielä ehtiä itse korjata sadon, mutta varsinkin varttuneempi ja lapseton omistaja voi ajatella, että ei kannata. Jos panostukset jäävät metsän tarpeeseen nähden kovin vähäisiksi, voi olla parempi myydä metsät muille.
Onko kasvanut K liian tiheänä? Meillä kävi työtapaturma, kun taimikonhoitaja jätti lehtikuusikon liian tiheäksi ja koivu otti lekut kiinni. Strategiset mitat varmaan pienemmät meillä mutta on ikääkin vähemmän.
Leku kannattaisi varmaan viljellä harvana (vaikka 500-1000 runkoa) ja antaa tulla sekaan koivua ja kuusta. Poistaa sitten harvennuksissa huonoja ja jättää parhaat varttumaan tukeiksi.
Saattoihan se Paasilinna noin sanoa mutta opetettu pohja auttaa kovasti siinä itseopiskelussa.
Nettonykyarvon lisäksi voi käyttää muita tunnuslukuja, kuten esimerkiksi koko metsätilan vuotuinen tuotto sijoitetulle pääomalle eli arvokasvu prosentteina. Tai yhden metsikön arvokasvu kun mietitään uudistamisajankohtaa. Metsikön uudistaminen tehdään tietenkin halvimmalla omistajan haluaman tuloksen antavalla menetelmällä.
Eteen tai taakse katselu on vähän vaikeaa. Toki toteutuneen kasvun saa mitattua, mutta rahan arvon muutos pitäisi osata ottaa huomioon taaksepäin katselussa. Eteenpäin katselussa epävarma on rahan arvon muutoksen lisäksi puun hinta tulevaisuudessa, mutta jos olettaa puun reaalihinnat ennallaan pysyviksi niin se on kai ihan hyvä arvaus. Pitkällä aikavälillä reaalihintojen kehituksen pitäisi kattaa metsänhoidon ja muiden kulujen kuten sertifioinnin kustannusten lisäykset.
Ei se puusto Jovainillakaan ole koko ajan 200 kuutiossa, vaan vaihtelee jossain rajoissa, eli olisiko sitten tilavuuden vaihteluväli 150 – 250? Sauli Valkosen kokeessa se oli 100 – 200 videossa Lapinjärveltä. Olisi kyllä mukava seurata jonkin Perkon ja Jovainin metsiköiden kehitystä – jos päästäisivät vaikka Metsälehden kuvaamaan ja mittaamaan.
Tuollainen alun kolmattakymmentä mottia kasvua näkyy jo melkein silmissä, kun istuu kesällä metsässä. Mahdollistaisi teoriassa poiminnat hyvinkin 10 vuoden välein. Mutta kuinka monta kertaa hakkuun voi toistaa ennen kuin puut loppuvat? Entä kun ajourat pitäisi tehdä aina uuteen kohtaan kun taimet syntyvät kuitenkin juuri ajourille. Eikö pinta-ala lopu jossain vaiheessa?
Pitäähän komission jotenkin perustella olemassaolonsa. Monesti ajatellaan että julkisen vallan tekemä sääntely on paras tai ainoa tapa edistää ympäristöasioita. Vaihtoehtoja on kuitenkin aina ja vapaaehtoiset järjestelmät täydentävät viranomaisvalvontaa. Esimerkiksi metsäkatoa estetään sertifioimalla EU:hun tulevia tuotteita kuten kahvia ja palmuöljyä. Metsiä monitoroidaan inventoinneissa ja metsäsertifikaattien valvonnassa. Ennallistamisasetuksen idea on että heikennettyjä elinympäristöjä tulee parantaa ja siinäkin saavutusten mittaamiseen tarvitaan seuranta.
