Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
suorittava: Kasvatustiheydet on pidettävä optimaalisina taimivaiheesta alkaen ,jotta lumituhojen riskiä voidaan vähentää.
Jossakin luki että männikössä tulee olla 3000 – 4000 tainta että siinä on hirvien varalta riittävä särkymävara. Haittaa toki taimikon alkukehitystä ja lisää lumituhojen riskiä, jos tätä joudutaan pitämään hirven turvan ylittävään 5 metrin pituuteen saakka. Ohje voisi tulla kyseeseen talvilaidunalueella: metsään jäisi jotain sen jälkeen kun siellä on talvisin toistuvasti vierailtu. Vaihtoehtona olisi Trico-käsittely myöhään syksyllä joka vuosi.
Voisi pitää talousketjun ja muut vapaana Venäjä-propagandasta ja keskittää sen tänne, jos sitä on pakko suoltaa.
Nyt komissiossa pyritään lopettamaan loputkin Venäjän fossiilienergioiden ostot ja hyvä niin. Jos Venäjän taloudellinen ja poliittinen eristys olisi kattava ja pitävä, se aikanaan johtaisi sodan loppumiseen. USA:lla menee paljon resursseja muihin selkkauksiin, joten meidän pitäisi hoitaa oma puolustus ja Ukrainan turvatakuut keskenämme. Nyt kun Venäjä on vielä kiinni Ukrainassa, meillä on hiukan aikaa.
Kokopuun korjuusta eli nuoren metsän hoidosta ja sen tukemisesta olisi hyvä päästä pois. Mitä sitten on korjattu, ränsistyneitä vai vain hieman liian tiheinä kasvaneita? Pitäisi ehkä haastatella toimijoita alalla: onko ongelmia ja missä kohtaa. suorittavan tilannekuvakin voi olla oikeaan osuva!
Rane Kakkosen linkissä on pdf, josta löytyy vetoomukseen osallistuvien lausuntoja. Jos jokainen Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoittajamaa tekisi ongelman selättämiseen ankarasti töitä, muutoksen hidastaminen voisi onnistua. Nyt osa on prosessissa vapaamatkustajia, esimerkiksi Trumpin Amerikka.
Kommenteista päätellen aika moni Suomessa on valmis tinkimään elintasostaan, jotta päästään hiilineutraaleiksi. Tämä on hyvä tietää, kun osallistuu keskusteluun metsien käytöstä. Toisaalta ilmoilla on optimismia: hiilineutraali Suomi lähtee nousuun!
Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren: ”Hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä ei ole vain ilmastotavoite – se on talousstrategia. Akavan tilaaman Oxford Economicsin selvityksen mukaan tavoitteen saavuttaminen kasvattaisi Suomen BKT:tä ja nostaisi palkkatasoa merkittävästi. Globaali edelläkävijyys on tilaisuus, jota Suomen talous ei voi jättää käyttämättä.”
Creatura Think & Do Tank ry:n toiminnanjohtaja Timo Kuusiola: ”Creatura kannattaa ilmastolain tavoitteesta kiinni pitämistä, koska tavoitteesta kiinni pitäminen parantaa Suomen asemaa globaalin oikeudenmukaisuuden edelläkävijänä sekä luo ennakoitavan toimintaympäristön yrityksille investoida puhtaaseen teknologiaan Suomessa.”
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta: ”Suomessa on paljon edelläkävijäyrityksiä, jotka hyötyvät ilmastolakiin kirjatusta kunnianhimoisesta hiilineutraalisuus2035-tavoitteesta mm. viennin lisääntymisenä. Lisäksi ilmastolain tavoite houkuttaa puhtaista investoinneista kiinnostuneita kansainvälisiä toimijoita, lupaamalla vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön.”
Allergia-, iho- ja astmaliiton toiminnanjohtaja Paula Hellemaa: ”Hiilineutraalisuuden saavuttaminen auttaa vähentämään ilmansaasteita ja parantamaan ilmanlaatua.” Nååjaa…
Ei polteta tulevaisuutta -kampanjakoordinaattori Varpu Sairinen: ”Yksi merkittävä syy hiilinielujen romahtamiseen on siirtymä fossiilisten polttoaineiden poltosta puun polttoon energiantuotannossa. Jos hallitus laajentaisi energiaveroa koskemaan myös puun polttoa, sekä siirtäisi nykyisen puupolttoaineiden verotuen (440 miljoonaa euroa vuodessa) puhtaiden uusiutuvien energiamuotojen edistämiseen varsinkin kunnissa, hallitus osoittaisi ottavansa ilmastotavoitteet vakavasti.”
Kauniisti ilmaistu: ”siirtäisi”. Tällaista rahapottia vain ei ole olemassa, kun se on valtiolta saamatta jäänyt veropotti. Puun poltto kyllä vähenee kunnissa, jos sitä verotetaan enemmän. Helsinki juuri pitkään vetkuteltuaan siirtyi kivihiilestä puuhun. Uusia energiaratkaisuja tarvitaan, jotta on mahdollista irtautua puusta edes jossain määrin, mutta nopeasti siirtymä ei tapahdu.
POW Finlandin puheenjohtaja Heidi Kalmari: ”Ilmastolaista kiinni pitäminen on kohtalonkysymys talvien suojelulle. Hillitsemällä ilmastonmuutosta voimme vielä vaikuttaa siihen, miten paljon lunta sekä talvisia päiviä Suomessa on tulevaisuudessa. Pidetään siis kiinni sovitusta ja varmistetaan, että jatkossakin suomalaisilla on mahdollisuus harrastaa rakkaita talvilajeja sekä nauttia talvisen luonnon tuomasta riemusta ja ilosta.” Tämä juna taisi mennä jo, loskaa ja räntää on tiedossa, kun Suomen ratkaisut eivät yksinään riitä.
Joko tästä lähtee Suomi nousuun?
Kotkaan on suunnitteilla suuri e-metaanilaitos. Suomalainen Arctic Sisu Corporation aikoo rakentaa laitoksen Kotkassa toimivan Kotkamillsin sellu- ja kartonkitehtaan tehdasalueelle. E-metaanilaitos käyttäisi raaka-aineena Kotkamillsin sellutehtaan savupäästöistä saatavaa biopohjaista hiilidioksidia. E-metaania valmistetaan sekoittamalla biohiilidioksidia yhteen uusiutuvalla sähköllä tuotetun vedyn kanssa.
– Tästä tulee Euroopan ensimmäinen hanke, jossa hyödynnetään selluntuotannosta syntyvää hiilidioksidia e-metaanin raaka-aineena, Arctic Sisu Corporationin toimitusjohtaja Jonne Pöyhtäri kertoo.
Yritys aikoo rakentaa Kotkamillsin tehdasalueelle hiilidioksidin talteenottolaitoksen ja vedyn valmistukseen tarkoitetun elektrolyyserilaitoksen.
Samankaltaltaisia e-metaanihankkeita on suunnitteilla myös ainakin Imatralla, Tampereella ja Porissa.
Jos on poikkeuksellisen harva kasvatusasento, voidaan kysyä onko maapohjan tuottokyky enää täyskäytössä. Näillä puilla on tietenkin erinomainen latvus ja laaja juuristo. Tapion harvennusmallien laatijat kuitenkin aina mainitsevat, että heidän maltilliset harvennusmallit optimoivat puuntuotoksen ja taloudellisuuden. Korkeampi korkovaatimus johtaa harvempaan kasvatusasentoon ja lyhyempään kiertoaikaan. (Voi johtaa myös jatkuvaan kasvatukseen.)
Hyvin harvassa kasvaneita pitkän latvuksen omaavia kuusia voidaan kasvattaa hyvinkin pitkään, jos ne säästyvät kuoriaisilta ym. tuhoilta. Voidaan kasvattaa hiilivarastoja talousmetsissä ja tienata sillä, mutta säilytetään myös mahdollisuus myydä puut teollisuudelle. Puuntuotos ja hiilivarasto maksimoidaan (mm. Tahvosen mukaan) niin, että metsää ei harvenneta, mutta tällöin ei puhuta enää puuntuotantometsistä, vaan enemmänkin hiilivarasto- ja monimuotoisuusmetsistä.
Siirretty sähköketjusta.
Ei paperimiehet ole varmaan yksinään kaataneet paperitehtaita (Kurki voi olla eri mieltä), vaan paperin teon kannattamattomuuteen on muitakin syitä. Suomen talouden nykyiseen kurjaan tilaan heillä enää aivan minimaalisen pieni vaikutus. Huomaatko Nostokoukku että täällä ollaan asioista eri mieltä; ei ole olemassa mitään ’Metsälehden keskustelijoiden’ mielipidettä.
Ei metsäteollisuudella kokonaisuudessaan mene huonosti, mutta se harmillinen juttu kävi, että jalostuksen tuoma lisäarvo pieneni kuin paperiteollisuus hupeni, kuten Donnel-Amnell hienosti artikkelissaan kuvasi. Usein haluttu ja kehuttu tukin kasvatus ja jalostus eivät tee autuaaksi. Rahatuotteet löytyvät paljon todennäköisemmin kuitua ja kemikaaleja jalostavalta puolelta.
