Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Jos halutaan tintata naapuria nenään, syyt löytyy aina!
Jos on poikkeuksellisen harva kasvatusasento, voidaan kysyä onko maapohjan tuottokyky enää täyskäytössä. Näillä puilla on tietenkin erinomainen latvus ja laaja juuristo. Tapion harvennusmallien laatijat kuitenkin aina mainitsevat, että heidän maltilliset harvennusmallit optimoivat puuntuotoksen ja taloudellisuuden. Korkeampi korkovaatimus johtaa harvempaan kasvatusasentoon ja lyhyempään kiertoaikaan. (Voi johtaa myös jatkuvaan kasvatukseen.)
Hyvin harvassa kasvaneita pitkän latvuksen omaavia kuusia voidaan kasvattaa hyvinkin pitkään, jos ne säästyvät kuoriaisilta ym. tuhoilta. Voidaan kasvattaa hiilivarastoja talousmetsissä ja tienata sillä, mutta säilytetään myös mahdollisuus myydä puut teollisuudelle. Puuntuotos ja hiilivarasto maksimoidaan (mm. Tahvosen mukaan) niin, että metsää ei harvenneta, mutta tällöin ei puhuta enää puuntuotantometsistä, vaan enemmänkin hiilivarasto- ja monimuotoisuusmetsistä.
Siirretty sähköketjusta.
Ei paperimiehet ole varmaan yksinään kaataneet paperitehtaita (Kurki voi olla eri mieltä), vaan paperin teon kannattamattomuuteen on muitakin syitä. Suomen talouden nykyiseen kurjaan tilaan heillä enää aivan minimaalisen pieni vaikutus. Huomaatko Nostokoukku että täällä ollaan asioista eri mieltä; ei ole olemassa mitään ’Metsälehden keskustelijoiden’ mielipidettä.
Ei metsäteollisuudella kokonaisuudessaan mene huonosti, mutta se harmillinen juttu kävi, että jalostuksen tuoma lisäarvo pieneni kuin paperiteollisuus hupeni, kuten Donnel-Amnell hienosti artikkelissaan kuvasi. Usein haluttu ja kehuttu tukin kasvatus ja jalostus eivät tee autuaaksi. Rahatuotteet löytyvät paljon todennäköisemmin kuitua ja kemikaaleja jalostavalta puolelta.
Nåjaa… ainakin metsätaloudessa RR pitänyt tärkeänä että resurssit kohdistetaan tehokkaasti eikä yli-investoida. Eli onko datakeskuksen vaihtoehto ei mitään, vai tekeekö tuo raha ja työvoima mahdollisesti jotain muuta? Oletettavasti ainakin datakeskuksen kuluttama sähkö menisi muuhun käyttöön, samoin työvoima. Se on hyvin epävarmaa tulisiko tilalle muita yhtä suuria ulkomaisia investointeja. On kuitenkin sanottu, viimeksi Pariisin ilmastosopimuksen kätilönä toiminut naishenkilö HS haastattelussa, että Suomi on ihan eturivin maita kilpailtaessa vihreistä investoinneista.
Eikös NGO tule sanoista non governmental organization – ei julkiset yhteisöt? Kuinka suuri osa rahoituksesta voi tulla avustuksena verovaroista ja silti vielä luetaan tähän ryhmään? NGO tarkoittaisi ehkä suunnilleen ns. kolmatta sektoria eli julkisen vallan ja yksityisten yritysten lisäksi ovat erilaiset yhdistykset ja säätiöt.
2000 – 2500 kpl on järkevä vain männikössä ja siihen kuuluvat mukaan kaikki puulajit joita metsikössä on. Kuivalla kankaalla vähemmän, kuivahkolla enemmän. Kuusikossa vastaavasti: jos pyritään jättämään taimikoihin 10 prosenttia lehtipuuta, niiden on mahduttava mukaan optimirunkolukuun enskaan mentäessä. Mikä se optimi kuusikossa sitten onkaan, 1500 kpl? Koivikossa ja lehtikuusikossa 1000 – 1200?
AR, erittäin hyvä kysymys. Varmaan tuotostutkijat ovat mitanneet jk-puita ja osaavat vastata kysymykseen antaako rinnankorkeusläpimitta yksinään harhaisen tuloksen tilavuuteen ja kasvuun. Yksi mahdollinen ja käytetty apumitta on kapenemista kuvaava 6 metrin yläläpimitta.
Mittauksista löytyi muuten Metsätehon oppimispaketti jossa on paljon muutakin mielenkiintoista. Joidenkin osioiden käyttö vaatii rekisteröitymisen oppaan käyttäjäksi. https://puuhuolto.fi/
