Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
2000 – 2500 kpl on järkevä vain männikössä ja siihen kuuluvat mukaan kaikki puulajit joita metsikössä on. Kuivalla kankaalla vähemmän, kuivahkolla enemmän. Kuusikossa vastaavasti: jos pyritään jättämään taimikoihin 10 prosenttia lehtipuuta, niiden on mahduttava mukaan optimirunkolukuun enskaan mentäessä. Mikä se optimi kuusikossa sitten onkaan, 1500 kpl? Koivikossa ja lehtikuusikossa 1000 – 1200?
AR, erittäin hyvä kysymys. Varmaan tuotostutkijat ovat mitanneet jk-puita ja osaavat vastata kysymykseen antaako rinnankorkeusläpimitta yksinään harhaisen tuloksen tilavuuteen ja kasvuun. Yksi mahdollinen ja käytetty apumitta on kapenemista kuvaava 6 metrin yläläpimitta.
Mittauksista löytyi muuten Metsätehon oppimispaketti jossa on paljon muutakin mielenkiintoista. Joidenkin osioiden käyttö vaatii rekisteröitymisen oppaan käyttäjäksi. https://puuhuolto.fi/
Joku voisi laskea onko datakeskus kannattava investointi meille, jos huomioidaan sen tuottama kiinteistöverot, sähköverot ja muut tulot ja työllistävä vaikutus rakennus- ja käyttöaikanaan. Toiselle puolelle vaakakuppiin niiden tarvitsemat maa-alat ja investoinnit sähköverkkoihin ja tuotantoon.
Äkkiseltään sitä ajattelisi että plussalle päästään, mutta lisäarvoa Suomeen ei synny kovin paljon. Enemmän plussalle päästäisiin, jos uusiutuvaa sähköä käytettäisiin enemmän lisäarvoa ja vientituloja tuottavaan toimintaan. Datakeskuksista tienaavat eniten niiden toiminnan pyörittäjät ja toiseksi eniten itse kiinteistöjen rakentajat? Jos sähköä käyttävä datakeskus tai jonkin muun alan toimija olisi suomalainen yritys, joka maksaa myös voitoistaan veroa meille.
Näettekö muuta ratkaisua kuin sen, jonka Stubb mainitsi? Eli kaksi valtiota, arabit sopivat juutalaisten kanssa, lopetetaan vihollisuudet ja puretaan siirtokunnat. Gazasta saadaan Trumpin visioima luksuslomakeidas; Länsirannasta ja Itä-Jerusalemista uskonnollinen ja kulttuurikohde. Kuulostaa utopialta ja varmaan onkin sitä Netanjahun valtakauden ajan.
Metsänhoidon ajankohtaiswebinaari harvennuksista. Esitykset nähtävillä 2 viikon ajan tapahtuman sivulla.
Keskustelua. Aika lailla samat ajatukset kuin tällä palstalla.
Kuusikoiden erityisnäkökohtia. Kuivahkojen kankaiden kuusikoita on tulossa paljon ensiharvennusikään, ja ne kannattaa ensiharvennuksessa hakata harvoiksi. Harventamisessa tapahtuva olosuhdemuutos altistaa kuuset kuivuusstressille ja sitä myötä kaarnakuoriaisille – paitsi avohakkuiden reunoissa myös harvennuksissa. Sekapuustoa suosimalla pienennetään tätä riskiä kuusikossa. Jos koivua on max 10 prosenttia ennen ensiharvennusta, kuusikko pärjää hyvin ja latvusten laatu säilyy, mutta jos koivua on enemmän, tulee helposti kaksijaksoinen metsikkö ja laatutappioita kuuselle.
Vyöhykeharvennusta tarjotaan vaihtoehdoksi: siinä jätetään ajourien keskelle harventamaton kaistale. Keskiosaan kehittyy tiheikkö, joka monipuolistaa puuston rakennetta ja edistää monimuotoisuutta. Seuraavassa harvennuksessa on mahdollista sitten päättää haluaako kokeilla jatkuvan kasvatuksen tyyppistä mallia.
Suositus: puuston on kasvettava vähintään 10 vuotta tiheydessä 2000 kappaletta ennen ensiharvennusta, jotta siinä saavutetaan tarvittava järeys. Suositus koskee lähinnä männiköitä ja kuusikoita. Koivikot ja lehtikuusikot ovat jo valmiiksi riittävän harvoja, jos uudistamisen suositustiheyksiä on noudatettu. Energiapuun kasvatukseen ei kannata pyrkiä. Alle 50 litran poistettavien puiden kokoa enskassa ei suositella ja 30 m3:n poistuma hehtaarilla on liian pieni.
Esitelmissä puhuttiin että puuntuotoksessa tulee tappiota, jos metsää kasvatetaan suosituksia harvempana. Kompensoiko sitten koivikossa ja lehtikuusikossa pitempi latvus harvemman kasvatusasennon, vai jäävätkö ne samalla kasvupaikalla suositustiheyksissä jälkeen kuusen tai männyn tuotoksesta? Vaikka kiertoajan kokonaistuotos jää hiukan alemmaksi, vastaavasti nopea järeytyminen ja kiertoajan lyheneminen kompensoivat harvassa kasvatuksessa (myös havupuillamme), ja taloustulos säilyy vähintään yhtä hyvänä? Suhteellinen taloustulos on lyhyellä kiertoajalla yleensä parempi eli maalle ja uudistamiskustannuksille saatu korko. Entä superharvassa kasvatuksessa, jossa on vain satoja runkoja hehtaarilla? (Jatkuvassa kasvatuksessa voidaan saavuttaa myös hyvä suhteellinen taloustulos perustuen pieniin kustannuksiin, mutta vastaavasti euroja saadaan vähemmän.)
Tapion metsänhoidon suosituksissa on nähtävillä uusitut harvennusmallit eri korkokannoille. Kiertoaika lyhenee harvassa kasvattamisen, ilmastonmuutoksen ja jalostetun siemenaineksen ansiosta. Muita kasvua nopeuttavia tekijöitä ovat maanmuokkaus (ml. ojitus tarvittaessa) ja typpilaskeuma.
Uusissa harvennusmalleissa ensiharvennus tehdään hiukan myöhemmin ja korkeammalla pohjapinta-alan tasolla kuin aikaisemmin. Tässä kohtaa tulee olla tarkkana: ensiharvennukseen mentäessä puustossa on oltava riittävän alhainen runkoluku ja riittävän kauan, jotta enskassa päästään riittävään poistumaan ja poistuvan puun kokoon. Maltillinen uudistamistiheys, taimikonhoidot ja tarvittaessa ennakkoraivaus ovat tärkeitä työvaiheita.
Hirvivaaran alla olevissa männiköissä voidaan puoltaa luontaisella uudistamisella tai kylvämällä aikaansaatua suurta alkutiheyttä (3000 – 4000 kpl), mutta niissäkin tiheyttä kannattaa pudottaa maltilliselle tasolle vähitellen. Ei vielä liikaa varhaishoidossa, jotta hirville jää särkymävaraa, mutta viimeistään toisessa taimikonhoidossa. Noin 5 metrin pituusvaiheessa hirvi yltää syömään enää alimpia sivuoksia. Metka-tukiehdoissa maksimirunkoluku on 2500 3-8 metrin pituusvaiheessa.
Varmaan olisi järkevää, mutta ei pienpuuta saada tämän palstan asiantuntijoiden mukaan korjattua järkevällä hinnalla. Talous riippuu myös energian hinnasta ylipäätään. Hyötyjät ovat vähän eri näissä vaihtoehdoissa, eli katsotaanko asiaa vaikka kuntien kaukolämmön talouden vai valtiontalouden näkökulmasta.
