Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Itse tulkitsen verottajan ohjeen niin, että vain varastot voivat olla metsätalouden rakennuksia, ei asumiseen tarkoitetut tilat.
Entäs tämä, miten tapahtuu käytännössä vai tapahtuuko:
”Jos metsätalouden rakennusta käytetään osaksi myös muihin tarkoituksiin, vastaava osa poistosta ja kuluista on tuloutettava metsätalouden verotuksessa. Jos maatalouden tai elinkeinotoiminnan rakennusta käytetään osaksi metsätaloudessa, metsätalouden menona voidaan vähentää metsätalouskäyttöä vastaava osa kuluista. Maatalouden tai elinkeinotoiminnan verotuksessa on tehtävä vastaava tuloutus.”
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/metsa/menot/poistoina_vahennettavat_meno/
Wikipedia: Nykyinen sementti valmistetaan kalkkikivestä, savesta ja kipsistä. Betoni valmistetaan sementistä, vedestä ja kiviaineesta. Eli kaikki raaka-aineet ml. rauta tulevat luonnosta eivätkä aiheuttane siellä vaaraa hajotessaan. Voimaloita ei kai edes kaavoiteta tärkeille pohjavesialueille. Kipsiä levitetään pelloille joten sekään ei oletettavasti ole ympäristöriski.
Menetelmien kasvuero on olemassa jo nyt, ja vain kasvaa jalostushyödyn myötä. Hyöty jakaantuu kyllä aikanaan myös jatkuvan kasvatuksen metsiin puiden tuulipölytyksen kautta.
Kts. Luken Jatkuvan kasvatuksen synteesiraportti sivu 44 kuva 9. Tasaikäinen kasvoi tuossa aineistossa keskimäärin jopa kaksi kertaa sen verran mitä eri-ikäinen.
Johanna Routa ja Saija Huuskonen (toim.). 2022. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus. Synteesiraportti. Luonnonvarakeskus.
*YLE:n laskentaesimerkissä ei ollut korkoa eikä sijoittamista metsän ulkopuolelle: Jatkuva kasvatus tuottaa rahaa enemmän kuin avohakkuu – katso metsäsijoittajan laskelma.
*
Nimimerkki jupesa laskee niin, että alussa vuonna 0 sijoitetaan sekä poimintahakkuusta että avohakkuusta saatu (suurempi) tulo.
Metsään sijoittaminen on matalamman riskin sijoitus kuin monet metsän ulkopuoliset, mikä kannattaa huomioida jos on riskejä karttava yksilö. Pörssissä voi sijoittaa matalariskisesti indekseihin. Moni on tehnyt viime vuosina tappiota jopa ennen varmana pidetyssä asuntosijoittamisessa.
LUT-raportti ”Rakenteellinen ylikulutus”:
Raportin iso ajatus on, että yhteiskunta ohjaa meitä milloin äänekkäämmin, milloin hiljaisemmin rivien välissä ylikuluttamaan. Yksilöllä on rajallisesti vaikutusvaltaa tällaiseen yhteiskuntaan sisään rakennettuun liikakulutukseen.
…Rajoitusten sijaan lihansyöntiä ja lentämistä päin vastoin tuetaan. Valtio ja jotkin kunnat tukevat kannattamattomia maakuntalentoja ja -kenttiä miljoonilla euroilla. Kansainväliset lennot ovat arvonlisäverottomia ja kaupallisen lentoliikenteen polttoaineesta ei tarvitse maksaa valmisteveroa. Nyt puhutaan jo miljardeista euroista.
Eläinperäistä tuotantoa tuetaan Suomessa enemmän kuin kasviperäistä. Tukien avulla liha on kuluttajalle halvempaa kuin se muuten olisi.
https://www.hs.fi/alueet/art-2000011672342.html
Havainnollinen laskelma. Vielä voisi huomioida kiertoajan kasvueron, jonka on arvioitu olevan 20-30 prosenttia jaksollisen eduksi. Viimeistään sitten kun jalostushyöty realisoituu. Ero voi olla silloin suurempikin kuin edellä laskettiin? Entä jos ei sijoita hakkuutulojaan vaan kuluttaa ne – muuttuuko tulos olennaisesti?
Ei niitä pinta-alaveroja enää kannata murehtia, kannattaa katsoa eteenpäin. Jos uudistaa aukon, alueen arvo nousee vastaavalla summalla. Samoin jos hoitaa taimikon, sen arvo nousee. Eli sijoitettu pääoma ei katoa: on edelleen siellä metsässä.
Jos metsän kasvu tuottaa 5 % vuodessa sijoitetulle pääomalle, se on hyvä tulos. Hakkuut ovat sitten ikään kuin osinkojen nostoa sijoitustililtä ja päätehakkuu on pääoman nosto.
Eikö vmi-tulokset yli sadan vuoden ajalta riitä Perkolle koealoiksi? Kunhan mittaustuloksia saadaan myös riittävästä määrästä jk-metsiä, voidaan lopettaa tämä juupaseipästely.
Laskin aukkoketjussa Visakallon tuotoksilla, ja hänhän pääsi jopa 6 %:n tuottoon uudistus- ja hoitoinvestoinneille. Matala riskitaso huomioiden erittäin hyvä tulos.
