Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Narisijalle vastaisin että pitää paikkansa: tunnettuus ei ole aina sama asia kuin hyvä. Mutta koulutettu muotoilija voi tuntea materiaalit ja tekniikat paremmin kuin kouluttamaton.
Leena on muistaakseni jo eläkkeellä.
Varmaan jonkin verran ”ojituslisää” tulee aina kun turvetta hajoaa, sitä enemmän mitä syvemmältä hajoaa. Jos veden pinta on korkealla ja ojia ei kunnosteta, humus-, ravinne- ja kiintoainepäästö voi olla luonnontilaisen suoalueen tasoa?
Taseessa pitää huomioida, että pitkälle maatuneella turvekankaalla tilanne muistuttaa jo kovasti kangasmaan metsää. Turpeen hajoamisen päästöt ovat jo hiipuneet. Mataloituneet ja sammaloituneet ojat suodattavat päästöjä.
Samuli Launiainen Metsälehden uutisen kommentissa: ”Vastaavia päästöjen suuruusluokkia voidaan nähdä rehevissä kivennäismaan metsissäkin, ja määrän kannalta olennaista on ilmeisesti hakkuutähteiden hajoaminen – ei niinkään se ollaanko turvemaalla vai kivennäismaalla.”
Harmi kun hukkasin lähteen mutta näin jossain kuvan, jossa oli seurattu kiintoaineskuormaa ajan myötä: ojitus ja kunnostusojitus aiheuttivat selkeät piikit muutaman vuoden ajaksi! Näitä ei pitäisi enää tulla vanhoilta ojitusalueilta, mikäli niissä toteutetaan vain välttämättömät kunnostukset ja niiden yhteydessä vesiensuojelurakenteet. Rakentaminen itsessään toki aiheuttaa lyhyen kuormituspiikin, mutta jos isomman alueen kiintoainekuorma näin estetään (ja lisäksi alennetaan ravinteita ja humusta), se voi kannattaa. Lisäksi se kiintoaines mikä voi tulla laajoilta kangasmetsien avohakkuilta kun maata paljastetaan ja muokataan, mutta näiden suuruusluokasta ei ole tarkkaa tietoa.
Viking line siirtää alukset Ruotsin lipun alle, jos tukia karsitaan. Haittaisiko se, jos nyt on tilanne se että varustamot saavat tukea maksamiensa verojen verran. Listalla suurimmat suorien tukien saajat, mutta tässä ei varmaan ole mukana verotuet.
”Suoria yritystukia maksettiin viime vuonna 908 miljoonaa euroa. Lisäksi yritystukina pidetään erilaisia verotukia, joiden yhteissumma lasketaan miljardeissa, mutta niiden tarkkaa määrää on valtiovarainministeriön mukaan mahdotonta laskea.”
http://www.iltalehti.fi/talous/a/ba58267c-96a9-45c1-8f6c-4fee91bdff19
Hyvä tuote ei synny ilman hyvää muotoilua, ja sitä ei synny ilman taiteellista ja käyttäytymistieteellistä näkemystä. Aika kalvakka olisi yhteiskuntamme ilman kulttuuria. Miettikää jos taajamassa olisi pelkästään tuotantolaitokset, toimistot, kaupat ja asunnot. Ei olisi taidenäyttelyitä, teattereita, museoita eikä konsertteja. Entä jos kulttuuria ei tuettaisi, jätettäisiinkö tasapuolisuuden vuoksi myös urheilu ilman valtion tukea? Sitten häviäisi suurin osa urheilukentistä, jäähalleista, uimahalleista ja ulkoilureiteistä. Kyllä on Purralla vielä paljon saksittavaa!
Ei ole käytännön kokemuksia, mutta taimettumista selittänee pääosin tuhkalannoitus: kasvupaikka on muuttunut ravinteisuudeltaan ja happamuudeltaan täysin toisenlaiseksi. Pitkän aikavälin kehitys riippuu ravinteiden riittävyydestä turpeessa ja pohjamaassa. Tarvitaanko ehkä jossain vaiheessa lisää tuhkaa tai typpeä, vai riittääkö turpeen hajoamisesta saatava ja sateen mukana tuleva vuotuinen typpilisä?
No hyvä. Huomioidaan, että myös luonnontilainen suo voi tuottaa sopivissa oloissa runsaasti humuskuormaa. Toinen hvyin olennainen asia on nähdä metsätalous osana laajempaa kokonaisuutta, oli kyseessä sitten yksittäinen valuma-alue tai koko Itämeri.
Ojitettujen soiden edessä häämöttävien avohakkuiden pelätään aiheuttavan uuden humus- ja kiintoainepommin uimavesiin. Kuitenkin ojikoiden muuttuminen pääosin jo turvekankaiksi pienentää tämän todennäköisyyttä? Pääosalla näistä ei ehkä tarvita kunnostusojitusta, Silloin jos tarvitaan, tehdään matalampia navero-ojia ja ojitusmätästystä ja saadaan samalla tehtyä asianmukaiset vesiensuojelun rakenteet, kun kerran kaivinkone suolle tulee.
Tapion vesiensuojelupäivät.
Väkiluku ei ole vielä pienentynyt Suomessa, vaikka muutto ulkomailta on kyllä vähentynyt, kun talous ei enää vedä entiseen malliin. Pääkaupunkiseutu kasvaa edelleen tuhansilla asukkailla per vuosi, joten keskittyminen on käynnissä.
Tarvitaan myös humanisteja: monessa tapauksessa teknisen ongelman ohella pitää ratkaista ihmismieleen tai ihmisyhteisöön liittyviä ongelmia. Insinöörituote ei käy välttämättä kaupaksi, jos siinä ei ole huomioitu käyttäjää tai kulttuuria jonne sitä yritetään myydä. Kyseessä voi olla myös idean ”myynti” eli viestintä; miten saadaan vaikka metsäalan ymmärrys hiilinieluista suuren yleisön ymmärtämäksi?
