Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä, tuota molemminpuolinen tunnustusta Stubb kai tarkoittikin ”kahden valtion mallilla”.
Varmaan olisi järkevää, mutta ei pienpuuta saada tämän palstan asiantuntijoiden mukaan korjattua järkevällä hinnalla. Talous riippuu myös energian hinnasta ylipäätään. Hyötyjät ovat vähän eri näissä vaihtoehdoissa, eli katsotaanko asiaa vaikka kuntien kaukolämmön talouden vai valtiontalouden näkökulmasta.
Risto Kuusakoski:
Hanski (2011) viittaa mm. Andréniin (1994), joka tarkasteli kymmeniä tutkimuksia, joissa oli tutkittu useiden eri lintujen ja nisäkkäiden elinympäristöjen pirstoutumisen vaikutuksia näiden lajien esiintymiseen ja selviytymiseen kyseisillä alueilla.
Tutkimuksia, joita Andrén tarkasteli oli tehty mm. Suomessa (useita), Ruotsissa, Iso-Britanniassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa ja Australiassa. Kun alueen, lajille suotuisan elinympäristön osuus laskee kokonais pinta-alasta alle 30%:n, varsinkin erikoistuneiden lajien selviytyminen alkaa heikentyä.
Jos elinalue on lisäksi ’eristyksissä’ seuraavasta elinkelpoisesta alueesta, kyseiset lajit häviävät ajan myötä (mm. sisäsiittoisuuden takia). Mitä pienempiä alueet ovat ja mitä kauempana toisistaan, sitä suuremmalla todennäköisyydellä erikoistuneita, mutta myös tavallisempiakin lajeja häviää ajan myötä kyseiseltä alueelta. Niin sanotut generalistilajit voivat pärjätä pitkäänkin, varsinkin, jos ne pystyvät liikkumaan pitkiä matkoja, mutta kaikki lajit eivät tällaisia ole.
Ei tarvitse olla valmiiksi luonnontilainen suo. Omalle maalle voi perustaa iha ite oman ennallistuvan pintavalutuskentän. Jos omistaja vaihtuu eli mennään rajan yli, silloin pitää sopia, mutta muutenkin ennallistamishanke tarvitsee yhdessä suunnitella.
Ehkä suon luonnontilaistaminen on monelle houkutteleva vaihtoehto, jos se tuo huonotuottoisesta alueesta tuloja. Kun turvettakaan ei luultavasti saa enää kaupaksi. Kauppapaikkana ja valuuttana luonnonarvokauppa tai ympäristötuki tms.
Syntyyhän se kenttä lähes mihin tahansa suolle tukkimalla ojia rantavyöhykkeellä? Aina parempi jos laittaa lisäksi säätöpatoja siltä varalta että tulee erikoisen märkä tai kuiva kesä, jos ojaverkosto antaa myöten. Suunnitteluun voisi käyttää Metka-tukea ja ennallistamisrahaa.
Oonistuuko?
No ooteellan mitä ennallistamistyöryhmä ehdottaa. Kuten Jovain (mielestäni) kirjoitti: suot ennallistuvat itsekseenkin. Uudisojitus on käytännössä jo hyvin pientä? Prosessia voidaan nopeuttaa ojia tukkimalla, jos se on tarpeen vesien suojelun takia tai monimuotoisuuden arvokohteissa.
