Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ei kannata kadehtia, jos jossain vielä on yksittäinen pieni alakoulu, kyllä ne on karsittu kovalla kädellä pois. Ovat kuntien tontille kuuluva asia.
Ekonomistit kommentoivat budjettiesitystä.
”Leikkaukset koulutukseen ja tutkimukseen haittaavat kasvua.” Myös esitys 150 miljoonan euron leikkauksesta kuntien valtionosuuksiin on käytännössä koulutusleikkaus, Matikka sanoo.
… Koski myöntää, että leikkaukset voivat siirtää toimintaa ulkomaille, mutta hän ei silti pidä tarpeellisena sitä, että varustamoita tuetaan ravintoloiden ja baarien henkilökunnan pääluvun mukaan.
… Jos yritystukiin todella puututtaisiin, karsittaisiin verotukia ja energia- ja sähkötukia, Koski sanoo. ”Verotuet ovat aivan eri mittaluokkaa kuin suorat yritystuet.”
Tuosta Metsätieteen Aikakauskirjan jutusta jatkuvasta kasvatuksesta pitää lukea periaatteita eikä tarkkoja lukuja. Esimerkiksi että mitä syvemmät ojat, sitä enemmän ravinnekuormaa. Lisäksi kotiinviemisiksi siitä vertailu kankaiden ja turvemaiden välillä; myös kangasmetsien käsittely aiheuttaa vesistövaikutuksia.
Nyt alkais riittää jo numerosulkeiset; ei niitä kukaan jaksa määräänsä enempää läpi lukea.
Politiikkaan sen verran että keskusta on hoitanut kaksi asiaa huonosti: sote- ja maakuntauudistuksen ja maatalouden vesiasiat. Vesiasiat näkyvät ympäristö.fi ja vesi.fi palveluista. Sote ei ole tuonut säästöjä. Mihin maakuntia tarvittiin, kun nyt tulee valtion aluehallinnon uudistus? No, maakuntakaavoitukseen ja aluekehitysrahojen jakoon tarvitaan joku organisaatio. Suomikin saa siis edelleen tukirahaa EU:sta, muutakin kuin maataloustukea, ja osa siitä oletettavasti vääristää kilpailua.
Saako Purra nyt yritystukia vihdoin vähemmäksi, saa nähdä! Kokoomus on saanut kaikki tavoitteensa läpi, ehkä nyt olisi persujen vuoro.
Jatkuvan kasvatuksen ja tasaikäismetsätalouden vaikutus metsäisten valuma-alueiden vesistökuormitukseen Suomessa
http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/22001
Tutkijat analysoivat ja laskevat metsätaloustoimenpiteiden vaikutuksia vesistöihin. Ilmeisesti ojituslisä aiheutuu aika pitkälle siitä, että tarpeettoman syvät ojat kuivattavat syviä turvekerroksia, joista vapautuu ravinteita valumavesiin. Ojasyvyyden kaksinkertaistuessa kaksinkertaistuu karkeasti kuormitus. Sadeveden mukana tuleva typpilaskeuma on suon pintakerroksessa kasvien käytettävissä ja pidättyy niihin. Syvissä turvekerroksissa eivät puiden juuret sitten ilmeisesti pääosin kasva, vaan päästävät ravinteet huuhtoutumaan.
Vaikka artikkelissa kehutaan että jatkuva kasvatus pienentää ravinnekuormitusta sekä turvemailla että kivennäismailla, siinä tunnustetaan myös että se ei kuitenkaan ole viisasten kivi, jota tulisi soveltaa aina ja kaikkialla. Avohakkuu lisää kuormitusta kivennäismailla, mutta pienentää ojituslisää turvemailla nostamalla vedenpinnan tasoa ja vaikutus jatkuu siellä edelleen nuorissa metsissä. Avainasemassa on siis toimenpiteiden huolellinen valinta tilanteen mukaan ja aina vesien suojelun rakenteet.
Tietopuutteita on edelleen mm. ojitusmätästyksen ja kangasmaiden jatkuvan kasvatuksen vesistövaikutusten osalta.
Yhteisestä EU-maatalouspolitiikasta joutaisikin jo luopua. Eikös maataloustuki toimisi yhtä lailla kansallisenakin: maiden jäsenmaksuja alennetaan ja vastaava summa maksetaan suoraan tuottajille – sen sijaan että raha kierrätetään EU:n kautta??? Ei tällä kyllä Suomi nousuun lähde.
Metsäteollisuuden näkymät pimentävällä pilvellä on kapea hopeareunus: hiilineutraalius saavutettanee Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Silloin vihreitä investointeja alkaa oikein tulvia Suomeen! Ehkä jotain muutakin kuin sähköä ahmivia datakeskuksia?
Tirkkonen kertoo, kuinka joitain vuosia sitten, kun tekoäly teki vasta tuloaan, hän pyysi opiskelijoita kertomaan talvisodasta. Opettajan huomion herätti yksi tekoälyn tuottama vastaus:
”Siellä oli sitten näin, että Suomihan sen talvisodan aloitti. Lukiolainenhan ottaa sen ihan todesta. Kun se on koneen tekemä, se on oikein.”
Jean S:n kohteessa aiemman ojituksen jälkeinen kasvien heikko elpyminen viittaa pohjamaan vähäiseen ravinnetasoon – sitä lähinnä epäilin koivun kannalta. Yhdessä kuvassa näkyy pohjamaata ojassa, niin että turvekerros ei ole ainakaan siinä liian paksu koivulle. Lähinnä siis ongelmana liian karu suotyyppi, mutta koivu voi lannoittaa sitä. Joo huomasinkin kuvasta että mäntyä löytyy. Jospa ne selviävät siellä missä koivua on vähemmän, tai jos jaksaa raivata koivua harvemmaksi.
Oikein mielenkiintoinen kokeilu!
Ei sattuis olemaan lähikuvaa saraoletetuista kasveista?
Olkoon vähemmän tai enemmän koulutettu, rohkeita yksilöitä tarvittaisiin lisää. Niitä jotka eivät vain etsi palkkatyötä, vaan ryhtyvät yrittäjiksi. Jonkinlainen turvaverkko olisi kuitenkin oltava ellei yritysidea kanna. Nyt kuulee tapauksista joissa henkilö joutuu epämääräiseen välitilaan, jossa ei pääse työhakijaksi, vaikka yrittäjyys ei työllistä eikä elätä. Palkkatyön, yrittämisen ja tukien yhteensovittamisessa olisi korjattavaa.
