Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Äskettäin oli jossain kirjoitus soteuudistuksesta. Sen vaihtoehtona olisi ollut kasvattaa kuntien kokoa, esimerkiksi noin 50 kappaleeseen. Silloin kukin vahva kunta olisi pystynyt tuottamaan sotepalvelut valtion avustuksin. Olisi asiakkaan kannalta paljon selkeämpää hakea palveluita omasta kunnasta kuin hyvinvointialueelta.
Metsäpeuran kannaksi arvioidaan 5000 yksilöä, josta 3000 Suomessa. Suojelu on saanut jatkohankkeen ja siinä suunnitellaan mm. niiden istutusta Tiilikkajärvelle. Tässä hahmottuvat ne alueet, joihin voisi suunnata suurpetojen kaatolupia normaalia enemmän.
https://korkeasaari.fi/2025/metsapeuran-suojeluhanke-saa-seitseman-vuoden-jatkon/
Olen samaa mieltä tuosta ettei läntisten demokratioiden taloudellinen heikkeneminen ole välttämättä huono asia, riippuen siitä mitä tilalle tulee. Voi olla että maailmasta ei tule tasavertaisempi tai edes demokraattinen, vaan tulee osassa maailmaa islamilainen ja osassa oligarkkien (kommunistisen puolueen) johtama kiinalainen systeemi.
Ei markkinatalous muuten ole estänyt maita tekemästä kansainvälisiä sopimuksia.
Kiina vastaa tullisekoiluun rajoittamalla kriittisten metallien vientiä länsimaiden puolustusteollisuuteen (Wall Street Journal/HS). Kiina pyrkii maailman ykkösvaltioksi ja Intia peesaa. Venäjä on hyvä pikku apulainen, jota käyttää hyväksi. Ollaan ilmeisesti siirrytty 2.ms jälkeisestä yhteistyön ajasta itsekkyyden aikakauteen. Tämä ei vaikuta hyvältä ihmiskunnan yhteisten ongelmien ratkaisujen kannalta.
Ok Rippe, laskit siis ehkä sopivaa päätehakkuun ajankohtaa? Sen sijaan jos vertaa jatkuvaa kasvatusta jaksolliseen kiertoaikana tai sitä siirtyykö jatkuvaan vai ei, silloin kannattaa käyttää vertailussa kasvatushakkuun eikä ensiharvennuksen kantohintoja jatkuvalle vaihtoehdolle.
40 v kuvio on varmaan vielä hyvässä arvokasvussa joten sitä kannattaa yleensä kasvattaa eteenpäin ja harventaa tarpeen mukaan. Jatkuva kasvattaja tekee yläharvennuksen (poimintahakkuun) säännöllisin väliajoin eikä kiertoaikaa ole.
Kriisissä voidaan syödä kyttyrälohia ja kauriiden lihaa. Särpimeksi sieniä ja marjoja.
Ymmärrän kyllä harminne pilaantuneista vesistä. Silloin puhutaan vuosikymmenten kuluessa kertyneistä päästöistä joita syntyi etenkin uudisojituksen myötä. Niihin ovat osallisia metsätalous, maatalous ja turvetuotanto. Niitä ei saada pois enää.
Tarkoitin edellä aiemmassa kommentissa siis tämänhetkisiä päästöjä eikä kumuloituneita. Niitä voidaan estää toimilla nyt. Mitä laajempi alue ja mitä intensiivisempi käyttötapa, sitä enemmän kannattaa sijoittaa rahaa vesiensuojeluun.
