Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Joku jakoi linkin Vessin haastatteluun jo aiemmin jossain, mutta en tajunnut että se oli linkki. Tässäpä vielä uudelleen: Miten optimoidaan puuntuotantoa isolla metsätilalla?
Vesi.fi laskee VEMALA-mallilla tuloksia eli siihen perehtymällä selviäisi ainakin karttojen pohjana olevat luvut. Mutta kokonaiskuva on kai edelleen sama, eli että metsien käsittely ei ole merkittävä ravinteiden päästelijä maassamme. Kivennäismaita tosin lannoitetaan nyt melko innokkaasti, en tiedä muuttaako se tilannetta, jos jatkuu pitkään.
Kiitos kysymästä. En tiedä pitääkö vähentää, kun en tiedä mitä luvuissa on jo huomioitu. Esimerkiksi vesi.fi väittää ymmärtääkseni esittävänsä luonnonkuormituksen päälle tulevaa eli ihmistoiminnasta johtuvaa lisäkuormaa. Tässä olisi siis kaiketi vähennetty mallinnetuista luvuista mallinnettu luonnontilaisen valuma-alueen kuorma ja taivaalta tuleva määrä (joka voidaan mitata tarkasti).
Toinen tapa esittää asia olisi mitata suoraan esimerkiksi ojitusalueilta tällä hetkellä todellisuudessa vesistöön tuleva mitattu kuorma ja sama mittaus verrokilta eli luonnontilaiselta alueelta. Molemmissa on huomioitava sitten samalla tavalla sadanta, jotta lukuja voi verrata toisiinsa. Mutta jos puhutaan koko Suomen luvuista on pakko käyttää malleja apuna kun kaikkialla ei ole mittauspisteitä (valuman määrä ja ravinteiden konsentraatiot).
Olisiko tiheys 2500 kuivahkon kankaan männikössä hyvä kompromissi? Eli sellainen jossa laatu on riittävä, mutta korjuun suhteen ei ole riskiä?
Riskit: energiakorjuuta ei saada aikaiseksi ja metsä lipsahtaa ylitiheäksi, latvukset supistuvat, ja enskassa saadaan huono tili ja huono metsä.
Karummalla kasvupaikalla sitten 2000 runkoa.
AR, kuidun ja kokopuun väliin jää työlaji nimeltään karsittu ranka. Kokopuun korjuusta tulisi kenties päästä pääosin eroon ravinnehävikin vuoksi. Visakallo ja muut energiaa myyneet voivat paremmin kommentoida korjuun tekniikkaan ja talouteen, mutta semmoinen käsitys on tullut, että viime aikoina 2500 – 3000 runkoa energiaksi olisi ollut kannattava myyjälle. Korjaajallekin, ainakin silloin jos ennakkoraivaus on tehty? Tämä kasvatusketju olisi kelpo vaihtoehto ainakin silloin kun pyritään männyn laatukasvatukseen?
