Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
”Humuskuormituksen vähentämisessä maankäytön toimintatavat, jotka hillitsevät turpeen maatumista ja tehostavat valuma-alueen vedenpidätyskyvyn parantamista, ovat avainasemassa. Nykyisin käytössä olevat maa- ja metsätalouden vesiensuojelurakenteet ovat tehottomia pidättämään liikkeelle lähtenyttä humuskuormitusta.
Näitä ennaltaehkäiseviä toimia ovat:
- Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus,
- kunnostusojituksen välttäminen,
- olemassa olevien ojaverkostojen patoaminen ja
- puuntuotannollisesti heikkotuottoisten ojitettujen soiden ennallistaminen.
Onko Palestiinan tunnustaminen katsottavissa kevyeksi pakotetoimeksi. Ainakin sen parissa nyt vatuloidaan kuumeisesti. Trump kuitenkin huomioi nämä tunnustamiset tulliasioissa eli jos on Israelia vastaan, on myös USAa vastaan. Kuka tarvitsee vihollisia kun ystävät ovat tällaisia: Trump uhkailee Kanadaa 35 prosentin tulleilla vaikkakin rajoitetusti ts. tämä ei koskisi kaikkia tuotteita.
Israel nyt pitäisikin olla pakotteiden kohteena mutta sillä on USA tukijana ja Trumpia ei haluta ärsyttää. Kiina ja Intia eivät ole vielä hyökänneet naapurimaihinsa. Kiina ei ole demokratia ja on ihmisoikeusrikkoja ja Tiibetin sortaja ja mitä kaikkea. Riippuvuutta Kiinasta yritetään jo vähentää mutta pakotteet sattuisivat liikaa omaan nilkkaan?
Se on totta että markkinatalous ja talouskasvu ja luonnonvarojen riittävyys on hankala yhtälö. Suomi ja EU ei kasva vaan nopein kasvu tapahtuu Aasian kehittyvillä alueilla ja etenkin Afrikassa. Noilla alueilla on suuret kasvavat markkinat, sinne vaan. Venäjä ja Kiina ovat siellä jo. USA käpertyy sisäänpäin, joten sen markkina-asema maailmalla heikkenee? Venäjä voisi olla kasvava talous ja se voisi olla jo nyt Kiinan ja USA:n kokoinen talous. Kestävä kehitys, oikeusvaltio, demokratia ja kansan vaurastuminen ei ole maata johtavia kiinnostanut – ainoastaan oma vaurastuminen (oligarkit) ja fossiilitalous.
Mm. Luotan suoriin havaintoihin enemmän kuin niistä johdettuihin mallilaskelmiin. Jos mitataan valumavedestä aineiden pitoisuuksia ja kerrotaan tulos valuman määrällä, saadaan vuotuinen kuormitus arvioitua melko tarkasti. Kemialliset vesianalyysit ovat standardimenetelmillä tehdyt ja tarkat. Malli on vain niin hyvä kuin on aineisto ja muuttujat, mutta on huomattavasti parempi kuin puhdas arvaus.
Satoja vuosia sitten ei ollut tutkijoita mittaamassa vesien laatua, joskin järvien pohjasedimenttejä tutkimalla on varmaan mahdollista sanoa jotain siitä. Minulla ei ole tiedossa aikasarjoja näistä. Jos on niin että suurin osa toc-kuormasta tulee suon pintakerroksen elävän rahkasammaleen aineenvaihdunnasta, humusta on ollut vesissä niin kauan kuin on ollut soitakin. Syöte on kasvanut sitä mukaa kuin soistuminen on laajentanut soiden pinta-alaa. Humusta on vapautunut suosta suunnilleen samalla syötteellä joka vuosi, ja tätä ilmeisesti tarkoitetaan, kun sanotaan että ennen humus vesiin oli ”tasapainossa”. Humusta on kuitenkin tullut vesiin aiemminkin enemmän kuin on poistunut tai hajonnut, eli tummuminen on ilmiönä ollut ennenkin olemassa.
Tutkijoiden mukaan tummumisen kiihtymisen taustalla on päätekijänä ilmaston lämpeneminen, joka lisää turpeen hajoamista ja sulan ajan pituutta. Uudisojitusta ei enää juuri tehdä, joten se ei sitä kiihdytä. Kunnostusojitus on yksi mahdollinen tummumisen kiihdyttäjä, mutta en osaa sanoa millä painolla. Joka tapauksessa ojitusta ja tarpeettoman syviä ojia tulisi välttää, ja jos se on tehtävä (esim. turvemaan avohakkuussa), huolehdittava hyvin vesiensuojelusta. Samoin lisäisin jatkuvaa kasvatusta, vaikka Tomppo ja Laurén epäilivät sen tehoa, koska vähintään sillä voidaan pienentää ojitetun suon päästöjä ilmaan.
Summaten. Luonnontilaisilta ja ojitetuilta soilta tuleva humuskuorma kasvaa, koska lämpöä on enemmän ja sula aika pitenee (kiihtyykö mahdollisesti myös elävän rahkasammaleen hajoaminen). Ojitetuilla soilla ei ole kasvavaa rahkasammalta, joten niillä ja kankailla humuksen lähde on karike ja hajoava turve. Turve tulisi pitää mahdollisimman paksulti veden kyllästämänä jotta se ei hajoa, mutta kuitenkin niin, että myös märkinä kesinä ja talviaikaan juurilla on vähintään 30 sentin ilmava kerros missä kasvaa.
