Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tuo Kehvelin visio voitaisiin välttää laittamalla kunnon talouspakotteet Venäjälle, mutta kun se aiheuttaa fossiilivarojen käyttäjille Keski-Euroopassa energiaköyhyyttä välittömästi, niitä ei saada aikaiseksi. Kenties kannattaisi vaikka rahoittaa energiatuet nyt EU:ssa yhteisesti velalla, niin ei tarvitsisi sijoittaa niin paljon puolustukseen. Vaihtoehdoista Venäjän kukistaminen on kuitenkin pitkällä tähtäimellä parempi. Siellä alkaa jo sotakassan pohja paistaa: sosiaalirahastoa on kulutettu ja öljyteollisuus tuottaa tappiota.
Miksi muuten Trumpin kanssa pitää sopia talouspakotteet, eikö EU ole itsenäinen toimija?
AR kiinnittää huomiota tärkeään asiaan. Puun kiertoaikana vuosikymmenien kuluessa turvemaa myös ohenee ja muuttuu. Jos nähdään, että puusto kasvaa paremmin ojien reunoilla, silloin toki tarvetta ojituksen kunnossapidolle on.
Turvemaa voi kuitenkin suotutkijoiden mukaan (mm. Annamari Laurén) toisinaan myös kuivua liikaa. Kuusi ja hieskoivu haihduttavat muistaakseni hieman enemmän vettä kuin mänty, joten haihdunta riippuu puulajijakaumasta kuviolla. Riippuu tulevasta ilmastosta, millaisella turvemaalla ja missä päin Suomea ollaan. Etelän turvemaa on eri asemassa kuin pohjoisen, joka on viileän ilmaston ansiosta ollut tähän saakka usein humidi, eli sadannan ja haihdunnan suhde on siellä enemmän kallellaan liikaan märkyyteen turvemaalla.
Jokainen kohde on omanlaisensa ja tarvitsee osata muuttaa strategiaa lennosta, jos näyttää että nykyinen ei tässä kohteessa toimi. Paljon turvemaita on tulossa pian uudistamisikään, joten tätä päätöksentekotaitoa tarvitaan ja lisäkoulutusta asiantuntijoille. Työkaluja avuksi kuten suosimulaattori SUSI on jo olemassa. (Huom. simulaattorissa käytetään termiä pohjaveden pinta!)
https://tapio.fi/wp-content/uploads/2023/10/Suosimulaattori-SUSI-Leena-Stenberg.pdf
Ei tuo ulkomaisen työvoiman käyttö johdu liian hyvästä sosiaalituesta vaan työn hinnasta ja kilpailutuksesta: julkisen työnantajan (Metsähallitus) on todennäköisesti pakko ottaa halvin laadun täyttävä tarjous. Yksityinen työnantaja (metsäyhtiö tai metsänomistaja) voi päättää työllistää suomalaisen, mutta se maksaa enemmän.
300000 tuhannen työttömien armeija on hurjan kallis kuluerä yhteiskunnalle. Jos väitätte että sosiaalituki on liian hyvä ja sen poisto kannustaa (lue: pakottaa) ihmisiä töihin, kuten nykyinen hallituksemme ajattelee, niin tarkoitatte, että suomalaisen tulee mennä töihin sillä ulkomaalaisen palkalla, koska paremmin palkattua työtä ei ole tarjolla.
Ulkomaisen palkkatason tueksi tarvitsee kylkeen sosiaalitukea, että sillä tulee toimeen Suomessa. Mitä ehdotatte ratkaisuksi? Yksi mahdollisuus on työtulon ja tuen yhteensovittaminen: jokaisesta lisää tienatusta eurosta jää tekijälle vähintään puolet käteen.
Kyllä, kunnostusojituksen tarve pitää harkita ja peitteinen kasvatus vähentää tarvetta. Tuo ei aina pidä paikkaansa että turvetuotantoalue olisi haitaton tuotannon loputtua. Vesi.fi-palvelusta (karttapalvelu) voi katsella mallilla laskettua tämän hetken kuormitustasoa tietämältään turvetuotannon kohteelta. Esimerkiksi Rastunsuo Rautalammilla on aika paha kuormittaja edelleen, vaikka suon ja vesistön välissä on kosteikko.
Avohakkuut ovat meillä pääosin pieniä. Nämä 1 – 2 hehtaarin kivennäismaiden avoalueet eivät ole yhtä suuri huolen aihe kuin turvemaiden hakkuut. Vesistölle sertifikaatin mukainen 5 – 10 metrin suojakaista on nykyisen tiedon mukaan riittävä suoja. Raakut ovat saaneet jo leveämmän suojakaistan; ehkä siitä syystä, että niille halutaan myös suojaa auringolta.
Myydään tuhansia hehtaareita tontteja ulkomaisille yrityksille jotka haluavat rakentaa paljon sähköä kuluttavia datakeskuksia. Jotka tulevat pahimmoillaan yllätyksenä kuntapäättäjille, kuten Hypercon tonttikauppa Espoossa, jossa Microsoftin datakeskus on jo rakenteilla.
Mitä sitten tehdään kun lupia ja sähköä ei riitä kaikkiin hankkeisiin? Onko tiktok tai kryptot sellainen tuote, jota haluamme arvokkaalla vihreällä sähköllämme tuotettavan? Nyt kannattaisi ottaa aikalisä – tonttien myynnin suhteen vähintään. Uusiutuva sähkökään ei ole päästötön eikä haitaton.
Itse piti asua useampi vuosi ennen kuin ymmärsin että kesäkuumalla voi taloa viilentää yöllä laittamalla lämmön talteenoton ilmanvaihdosta (LTO) pois päältä. Parempi se kuin kuunnella avoimista ikkunoista yöllistä moporallia ja saada hyttysiä sisään avoimista ovista. Mutta tänä kesänä helteitä ei ilmeisesti monta päivää tulekaan?
