Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Sikäli komppaan jupesaa että turveosaaminen olisi hyvä säilyttää. Voisimme tehdä niin kuin Norja että nostamme turvetta, mutta emme itse niinkään paljon polta vaan myymme ulkomaille. Kasvu- ja ympäristöturpeille on vaikea löytää hyviä korvaajia mm. haitta-aineiden imeytyksessä, kompostoinnissa, puutarharakentamisessa ja taimituotannossa.
HS kirjoittaa että Fingridin hankkeiden kuten Lakeuslinjan luvitus ja lausuntojen saanti kestää liian kauan. Sähkö pitäisi saada virtaamaan vapaasti että verkkoon saataisiin liitettyä uusia sähkön käyttäjiä.
Yksi merkittävä hidaste mutta ei este johtuu metsäpeurasta. YVA:a käsittelevä Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus arvioi, että Lakeuslinja ja alueelle suunnitellut tuulivoimalat yhdessä heikentävät metsäpeurojen elinympäristöä niin, että hankkeelle tarvitaan Natura-poikkeuslupa, josta päättää valtioneuvosto eli maan hallitus.
Tämä kohta tekstissä mietityttää: ”Metsäpeura ei ole suojeltava laji, mutta EU:n luontodirektiivin perusteella niiden elinympäristöjä ei silti saisi heikentää.” Miten niin ei ole suojeltava laji, jos se on häviämisriskissä?
Sananvapauden raja menee laittomassa materiaalissa. En tiedä mitä X julkaisee mutta jonkin verran sääntelyä on kai hyvä viestinnässä olla. Magaväki kun on itse oikeistokonservatiivista, niin tottahan se inhottaa, että jossain päin on vielä liberaalia aatetta ja sääntelyä häiritsemässä rahan tekoa.
Sitä voisi miettiä mikä erottaa Suomen muista korkean verotuksen Pohjoismaista ja toisaalta mikä yhdistää meitä muihin korkean työttömyyden maihin kuten Espanjaan.
Puuperäisillä tuotteilla olisi parempi menekki, jos ympäristö huomioitaisiin paremmin, joko markkinaehtoisesti tai sääntelyn keinoin. Puuvillan viljelyn haitat ja mikromuovi esimerkiksi.
Metsätaloutta syytetään että sen ei tarvitse korvata kaikkia ulkoisvaikutuksiaan (kuten päästöjä) mutta em. esimerkit osoittavat että ei se huomiointi kattavaa ole muillakaan elinkeinoelämän aloilla. Kaikki taloustoiminta aiheuttaa jonkin verran ympäristövaikutuksia ja niitä sallitaan, mutta niiden vähentämiseen tulee pyrkiä.
Kyllä, nimenomaan tapauskohtaista käytännössä. Eikä valinta ole pelkästään metsästä riippuva, vaan myös metsänomistajan arvostuksista ja sijoitusstrategiasta riippuva. Metsä voi tiettynä ajanhetkenä olla vain joko sopiva jk:hon tai epäsopiva. Jos se on sopiva, vain silloin on käsillä aito valintatilanne: jatkanko jk:ta vai enkö jatka. Päätöstä ei tarvitse tehdä ns. maailman tappiin, vaan mahdollisesti vastaan tulevaan epäjatkuvuuskohtaan tai omien tavoitteiden muuttumiseen saakka.
Ihmistyyppejä somessa. Osaan helposti luokitella itseni (vakava, tietenkin) mutta en muita.
Espoossa länsirata hyväksyttiin demarien ja kokoomuksen äänin. Hanke voi vielä kaatua: Kirkkonummen pois jääntiin ei vielä, mutta Salon kielteinen kanta olisi ehkä viimeinen niitti.
Itse jättäisin asian hautumaan ja toteutuksen odottamaan niitä aikoja, jolloin ilmastonmuutosta pakenevat muuttajat pyrkivät pohjoista kohti. Silloin Suomi lähtee nousuun viimeistään. Siis vuosisadan loppuun mennessä. Ellei Golf-virta hyydy. Joidenkin mukaan lämpöä siirtyy niin paljon suoraan auringosta ja ilmavirtauksien mukana, että merivirtaukset eivät kylmennä meitä kohtalokkaasti.
