Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Espoossa länsirata hyväksyttiin demarien ja kokoomuksen äänin. Hanke voi vielä kaatua: Kirkkonummen pois jääntiin ei vielä, mutta Salon kielteinen kanta olisi ehkä viimeinen niitti.
Itse jättäisin asian hautumaan ja toteutuksen odottamaan niitä aikoja, jolloin ilmastonmuutosta pakenevat muuttajat pyrkivät pohjoista kohti. Silloin Suomi lähtee nousuun viimeistään. Siis vuosisadan loppuun mennessä. Ellei Golf-virta hyydy. Joidenkin mukaan lämpöä siirtyy niin paljon suoraan auringosta ja ilmavirtauksien mukana, että merivirtaukset eivät kylmennä meitä kohtalokkaasti.
HS-lukijan laskelma siitä mitä hiilineutraaliuden tavoittelu maksaa.
Jyrki Suhonen:
Ilmastotoimista puhutaan kuin siihen olisi teollisia ratkaisuja saati kuinka Suomen talous kestää ne toimet joilla hiilineutraalius saavutetaan. Jos metsät ovat päästölähde, kuten puhutaan, niin kaikki vähennykset pitää ottaa teollisuudesta, energiasta, liikenteestä, kaupasta ja rakennusten lämmityksestä. Onkohan kukaan kertonut kommentoijille mitä se tarkoittaa rahassa ja taloudessa. Kun HS sitä ei avaa, niin minä teen tässä epävirallisen laskuharjoituksen.
Energiasektorilla pitää lopettaa kivihiilen ja turpeen käytön lopullisesti ennen 2030. Investoinnit uusiutuvaan energiaan kuten tuuli- ja aurinkovoimaan noin 15 mrd.€, mutta myös lisäydinvoiman lisärakentaminen. 10- 20 mrd.€. Tulee hiukan kiire, aikaa on yhdeksän vuotta. Sähköverkkojen vahvistaminen: älyverkot ja varastointiratkaisut (akku- ja vetyteknologia). Tämä on 10-15 mrd.€. Pelkän energiasektorin uusiminen on 40-60 mrd.€. Polttomoottoriautojen (2,7 miljoonaa autoa) vaihtamien sähköisiin on 90-100 mrd.
Eikä se siihen lopu!
Jos Suomen metsäteollisuus ajettaisiin alas (jätetään sahatavara), menetettäisiin noin 10 miljardin euron vuosittaiset vientitulot, mikä vastaa noin 15 % koko tavaraviennistä.
Nesteen Porvoon öljynjalostamon alasajo merkitsisi arviolta noin 7–8 miljardin euron vuosittaisten vientitulojen menetystä. Tämä vastaa noin 10 % Suomen tavaraviennistä ja työllistää suoraan ja välillisesti lähes 4000 ihmistä. Tähän lisätään teräs- ja metalliteollisuus 15 mrd.
Kauppatase heikkenisi 30–35 mrd €/vuosi, mikä kasvattaisi vaihtotaseen alijäämää ja velanottoa. Verotulojen menetys on n. 4–7 mrd €/vuosi (yhteisö-, ansio- ja välilliset verot). Työttömyysmenojen kasvu 3–4 mrd €/vuosi. Teollisuuden alasajo tarkoittaa 10 vuoden kumulatiivisena menetyksenä n. 350 mrd €. Metsäteollisuus, Neste ja metalliteollisuus työllistävät suoraan ja välillisesti 350 000–470 000 ihmistä.
Kun meuhkataan hiilineutraaliudesta, niin tarvitaan laskelmat, joilla osoitetaan mitä se tarkoittaa käytännössä.
En tosiaan tunne sahausta mutta kiinnostuneiden kannattaisi tsiikata olisiko Sahateollisuus Ry julkaisut aiheesta mitään? Yhtälö on tosiaan mielenkiintoinen jos otetaan kilpailijamaat mukaan. Ja mistä tarjousten erot johtuvat – no varmaan etäisyys sahalle, sivutuotteiden hinta, tilauskanta jne.
Miksi puun hinta ensin nousi ja sitten laski? Olisiko kuitenkin eniten ollut vaikutusta sillä, että viime vuosina hyvä suhdanne ja nousseet tuotteiden maailmanmarkkinahinnat nostivat teollisuuden käyntiastetta, ja sitä myöten puun tarvetta ja edelleen puun hinnan. Nyt teollisuuden tuotteiden kysyntä ja sen saamat ulosmyyntihinnat ovat taas laskeneet ja sitä myötä puusta myyjille tarjotut hinnat.
Matkailijat jättävät Lappiin liikevaihtoa suuruusluokkaa lähes miljardi euroa per vuosi. Tätä voi suuruusluokkana verrata puusta saatavaan kantorahan määrään, ja matkailu kasvaa edelleen. Harmi vain kun on kovin kausiluonteista: Lappi on suosittu ruska-aikaan ja talvella ja Etelä-Suomi kesällä.
