Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Voisiko palstalle kirjautumista muuttaa niin että riittäisi kun kirjautuu sisään yhden kerran päivässä, esimerkiksi? Monesti käy niin että kirjoittaa kommentin, joka sitten häviää bittiavaruuteen kun järjestelmä oli välillä heittänyt ulos. Nyt se vaatii uudelleenkirjautumisen sisään monta kertaa päivässä.
Leväkukinnoissa fosfori minimitekijä? Anteeksi, olen paha ilonpillooja!
Suomen ympäristö 10:
<p class=”p1″>”Metsätalouden aiheuttama vesistökuormitus on merkityksellistä latvavesistöissä eli pienissä puroissa, lammissa ja järvissä, joihin ei kohdistu muuta ihmistoiminnan aiheuttamaa kuormitusta.” No ilmalaskeuma kohdistuu kaikkialle kuten olemme oppineet, mutta muuten varmasti noin.</p>Hakkaamisesta liian harvoiksi puhuvat Nostokoukku ja Jovain. Liian harvaksi voi lipsahtaa jatkuvan kasvatuksen metsä, jos tekijä on kokematon tai jos painotetaan uudistumista, mutta silloin harvuus on tarkoituskin. Useimmiten kuitenkin kohde on liian tiheänä kasvanut ensiharvennuskuvio (runkoluku on riittävä mutta pohjapinta-ala ei)?
Puhutaan myös uudistushakkaamisesta liian aikaisin. Tekeekö tätä kaikki vai vain Metsähallitus?
Liian tiheänä kasvattaminen nuorena syö tulevan tukkipuun kasvun. Kannattaa keskittää tuotos pienempään määrään runkoja eikä maksimoida biomassaa. Ellei ole energiapuun kasvattaja.
Tehtaiden suhteen kannattaa muistaa että metsäteollisuuden osakkeenomistajien pääosa on nykyisin ulkomailla. He katsovat vain mitä viivan alle jää, ei suomalaisen työläisen tai metsänomistajan asema siinä paljon paina. Raaka-aineen tuottajia syytetään liian ahneiksi kun puu on kallista ja alueita ei haluta suojeluun. Ahneus on kovin suhteellista kun puun hinta on jäänyt jälkeen esimerkiksi palkoista ja metsätalouden tuotto keskimäärin vain 2-4 prosenttia sijoitetulle puustopääomalle.
Kurki, muista taas aineiston koko suhteessa johtopäätöksiin. Yhden vuoden mittaus (2014) muutamalta MetsäVesi-koealalta ei edusta koko Suomea aina. Tuo on kuitenkin totta että metsätalouden osuutta vesistöpäästöissä on julkisuudessa paremman tiedon puutteessa liioiteltu. Sitä parempaa tietoa ei ole vielä saatu läpi, kuten seuraava esimerkki osoittaa.
*
Hesarissa keskustellaan levistä ja metsätalous mainitaan tietenkin kuormittajana. Se on aina mukana epäiltynä, oli luontoon liittyvä asia mikä hyvänsä. Itä-Suomen yliopiston ympäristöpolitiikan professori Rauno Sairinen on hieman hakoteillä lausunnoissaan:
”Mitä nopeammin sähköistämme autokantaamme, sitä vähemmän on typpipäästöjä. Nimenomaan typpipäästöt aiheuttavat myös vesistöjen rehevöitymistä”.
”Ja yhtä lailla luonnon ennallistamistoimilla, soiden ja metsien käsittelyllä, voidaan vähentää ravinnepäästöjä.”
Kari Hulkko:
Suomen liikenteen typpipäästöt eivät juuri vaikuta Itämeren rehevöitymiseen: HELCOMin mukaan ilmalaskeuma on Suomessa yksi pienimmistä typpikuormituksen lähteistä; ilmakehän kautta tuleva kuorma Suomessa on noin 5–10 % koko ravinnekuormituksesta.
Liikenteen typpipäästöjen osuus tästä ilmalaskeumasta on vielä vähäisempi, sillä suurin osa ilmapäästöistä tulee energiantuotannosta, teollisuudesta ja laivaliikenteestä — ei henkilöautoista. Henkilöautoliikenteen vaikutus rehevöitymiseen on lähes merkityksetön, vaikka kaikki typpipäästöt loppuisivat sähköautojen myötä.
AJ:
Suuruusluokat ja kuormittajat on tiedettävä, jotta osataan tehdä vaikuttavia ja kustannustehokkaita poliittisia päätöksiä. ”luonnon ennallistamistoimilla, soiden ja metsien käsittelyllä, voidaan vähentää ravinnepäästöjä”. Hyvin vähän, kun suurimmat typen ja fosforin päästäjät ovat Suomessa yhdyskunnat ja maatalous. Lisäksi merkittäviä ovat luonnonhuuhtouma ja ilmalaskeuma. Orgaanisen hiilen vesistöpäästöissä metsätalouden tuoma lisäys on MetsäVesi-hankkeen arvion mukaan 4 % luokkaa. Luonnonhuuhtouma on siinäkin suurin osio.
