Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Onko Glalla tai jollain muulla hyviä ideoita miten tavoitekannan päivitys saadaan aikaan?
Oma ehdotukseni on ollut (jo pitkään) se, että muutetaan päätöksentekoa alueellisissa riistaneuvostoissa: annetaan siinä lisää painoarvoa haittoja kärsiville sidosryhmille – siis niille, jotka eivät itse metsästä.
Jos metsästystä hoitava henkilöstö vähenee, voidaan päätyä joka tapauksessa siihen että hirvieläinten kantaa joudutaan alentamaan, vaikka metsästäjät eivät asiasta pidä. Näin syksyisestä urakasta selvitään kunnialla.
En se ollut minä joka ehdotti ruoppauksia, vaan Kurki. Niihin ei tule löytymään yksityistä eikä julkista rahaa, joten ne ainekset mitkä on päästelty jäävät vesistöihin. Ennallistamisvaroista saattaa löytyä jonkin verran apua: suoalueen ennallistamisen yhteyteen voidaan laittaa vaikka lintukosteikon ruoppaus.
Sen sijaan uusia päästöjä tulee ehkäistä, eli tehdään kunnostusojituksia vain todettuun tarpeeseen ja vesiensuojelun rakenteita parantaen. Kunnostusojitus lisää aina vähintään hetkellisesti vesistöpäästöjä. Monesti voi olla järkevämpää jättää sammaloitunut oja rauhaan kuin ruopata, koska kasvipeitteisessä ojassa eroosio on pienempi.
Sitä en osaa sanoa, voisiko kunnostusojitushankkeen osana ruopata kiintoaineita saaneita vesistöjä. Metsäuutisten mukaan vain muutama Metkan suometsien hoidon tuen hakemus on saatu, joten tukimuotoa ei tunneta eikä käytetä, vaikka tarvetta varmasti olisi.
Metsäbiologien retkellä puhuttiin puroekologiasta; ilmeisesti on joukko pieneliölajeja, jotka vaativat elinympäristökseen puroon kaatuneen puuaineksen. Myös lehdet ja neulaset ja muut kasvien jäänteet kuuluvat ekosysteemiin. Vesistöissä elävät kalat käyttävät sitten näillä eläviä pieneliöitä ruuakseen.
Ylenmääräinen kiintoaine ja humus on aivan eri asia. Itämerta on lannoitettu jo aivan riittävästi. Pysyvät hiilivarastot pitää etsiä muualta kuin vesistöistä!
Osa tummumisesta on luonnollista, suokasvillisuuden hajoamisesta johtuvaa. Sadeveden mukana tulee vesistöihin typpeä. Ihminen lisää toiminnallaan typpeä sadevesiin (esim. liikenteen ja lannoituksen typpipäästöt) ja humusta valumavesiin.
Kurjen hypoteesi hajoavan kangashumuksen vaikutuksesta valumaveden laatuun voi pitää paikkansa. Karikkeen nopeutuvasta hajoamisesta ilmaston lämmetessä on myös puhuttu. Tarvitsisi vain tietää kuinka merkittävä tuo kuorma on verrattuna turvemailta tulevaan kuormitukseen ja kuinka leveät suojakaistat ovat tarpeelliset. Jos karike on merkittävä kuormittaja, huuhtoutuvaa tavaraa tulee myös suojakaistalta, mutta luultavasti kasvipeitteisen alueen läpi kulkeva sadevesi on hiukan puhtaampaa kuin suoraan aukolta tuleva.
Meilläkin oli lapsena kaivovesi aina kirkasta.
UPM:n saama tuki pitäisi tietää mikä se on, jotta tarpeellisuuden voi arvioida, mutta se on tullut joka tapauksessa takaisin yhteisöveroina. Hieman erikoisina pidän maaseudun kehittämisvaroista maksettavia yritystukia. Esimerkiksi jokin hotellihanke voi saada miljoona euroa tukea ja toinen samalla alueella toimiva taas ei. Vääristää aika tavalla kilpailuasemaa tällainen.
Ei metsänomistajan kulujen verovähennykset ole tukia; samalla lailla muutkin yrittäjät vähentävät kulunsa. Metsävähennyskin voidaan katsoa siirretyksi veronmaksuksi eikä tueksi. Sen voi tosin välttää pitämällä ostamansa metsätilan, jolloin verovähennys jää omistajan hyödyksi. Samaan tapaan asuntosijoittaja voi välttyä veronmaksulta, jos ei myy asuntoa, jossa pääomavastikkeet on saanut vähentää vuokratuloista.
