Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Voisiko jk-puolustelut keskittää asianomaiseen ketjuun. Kiitos.
eihän jk metsänhoito ole lukuja, on enemmänkin periaatteita
Voi olla näin, mutta suunnitelmallisessa metsänhoidossa olisi hyvä seurata myös lukuja, jotta tietäisi toteutuvatko periaatteet myös käytännössä.
Syntipukkeja löytyy, mutta etsitään ehkä väärästä paikasta. Pääsyy tehtaiden sulkemisiin taitaa olla se, että pystymme kilpailemaan kartongin, sellun ja sahatavaran maailmanmarkkinoilla hetkittäin mutta emme jatkuvasti. Metsäteollisuustuotteiden pääosa on jalostusarvoltaan matalia, ja puustamaksukyky heittelee niiden suhdanteiden mukaan. Sille ei toisaalta voi mitään, jos asiakas haluaa itse jatkojalostaa puolivalmisteet.
Tilanteeseen ei ole syypää demarit eikä suojelu, kun puuta kasvaa edelleen joka vuosi enemmän kuin mitä sitä hakataan, eli puupulaa ei ole. Kasvu saadaan kyllä aikanaan alenemaan, jos metsiä vanhennetaan riittävän pitkään hiilivarastojen kasvattamiseksi. Olisi tärkeää, että puu jalostettaisiin pitemmälle kotimaassa. Miten tämä tilanne saadaan syntymään? Pääasiassa tutkimuksen ja tuotekehityksen kautta. Yksi apu voisi tulla rakennusmateriaaleja koskevasta sääntelystä jossa hiiltä varastoiva rakentaminen saisi hiilivarastokorvauksia.
Kyllä luontaisen taimiaineksen pohjalta voi tehdä ainakin yhden tai kaksi jk-hakkuuta, jos sitä on syntynyt – pyytämättä tai suunnitellusti. Jk-hakkaajat vaikuttavat myös hyväksyvän sen, että metsikkö ei ole joka kohdassa samanlainen, vaan kuvion eri osat voivat olla hyvinkin eri kehitysvaiheissa. Saatetaan tehdä ison metsän keskelle jopa pienaukko.
Melko yleinen tapa tehdä jk-hakkuu vaikuttaa kuitenkin olevan puolukkatyypin männikön alle syntyneen kuusialikasvoksen jättäminen. Se on lähes ilmainen ja kasvaa tietysti omansa, mutta voi olla herkkä kuivuudelle ja kuoriaisille. Pääpuulajin soveltuvuus aiotulle kasvupaikalle kannattaa huomioida päätöksenteossa.
Jos yleinen edunvalvoja ehtii ensin, perittävää ei ehkä enää ole.
Kiitos Perko ajatuksesta mutta omat metsäni eivät oikein sovellu. Kaverin puolesta kyselen.
Jos niitä salaisia kansioita voisi sen verran raottaa, että ovatko Osmo Palosaaren esitelmässä esitetyt pohjapinta-alat suunnilleen sopivat vai liian alhaiset? Entä millaiseen puulajijakaumaan pyritään ja miten puulajit tulee jakaa latvuskerroksiin? Varmaan ainakin isoja kuusia pitää jättää siemenpuiksi.
Muutenhan homma on kohtuullisen selkeää, eli jkta käytetään silloin kun edellytykset on, sen aikaa kun edellytykset on.
Vilkaisin. Saisikohan Sähköherkkyys-Säätiöstä apua myös maasäteilyn poistoon? Eräänlaista ympäristöväkeä toki tämäkin.
No jos ees kuusen taimia?
Vielä tarvittaisiin numeroita peliin, mutta ne ovat Perkolla ja Jovainilla salaisissa kansioissa!