Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Metkassa on jo olemassa tuki luonnonhoitohankkeisiin, joten en tiedä onko erillinen sinne ehdotettu ennallistamistuki tarpeen. Tukilaji tarvitsee toimiakseen riittävän suuren myöntövaltuuden budjettiin. Voi olla että ennallistamisvaroista rahaa saa helpommin, koska EU haluaa asetukseltaan tuloksia. Eli sillä on alan ulkopuolelta katsottuna väliä jaetaanko ennallistamisrahaa ennallistamisvaroista vai Metka-tukirahoista, vaikka lopputulos olisi täsmälleen sama, eli vesistöjen tilaa kohentava luonnonhoitohanke.
Pienen maan oma valuutta on altis spekulaatioille. Devalvointi hidastaisi tarpeellisia rakennemuutoksia ja nostaisi tuontihintoja. Eurossa voidaan tehdä sisäistä devalvaatiota, ts. kotimaan kustannustason nousua pidetään kurissa jotta vienti vetäisi.
Entä valtion velka, onko se pääosin kotimaista vai ulkomaista alkuperää? Velan saantiin ja sen korkoon vaikuttanee myös se ollaanko eurossa vai ulkopuolella.
Puun hinnan osalta kehitys on ollut hintoja nostava, mutta ei tästä oikein osaa moittiakaan, kun aiemmin kehitys jäi jälkeen. Jos metsäteollisuus ei saa kohottetua jalostusastettaan ja puun hinta jää nykyisen korkeaksi, alalta karsiutuvat pois heikosti arvonlisää tuottavat yritykset.
Lyhensin tekstin. Koko teksti on luettavissa Facebookista Teppo Turkin kotisivulta.
Teppo Turkki: Kronikoita ajastamme. Palantir-yhtiö keskittää teknologisen ja taloudellisen vallan yli-ihmisten eliitille, ja vie Yhdysvallat Kiinan tielle.7.6.2025
Palantirin palvelujen avulla Trumpin hallinto kykenee keräämään ja yhdistelemään arkaluonteisia henkilökohtaisia tietoja keskitetysti. Esimerkiksi alkuvuodesta uutisoitiin suunnitelmasta luoda Palantirin avulla massiivinen ’suurtietokanta’ Yhdysvaltain asukkaista. Siinä yhdistettäisiin eri liittovaltion virastojen datamassat yhteen kokonaisjärjestelmään.
Näin rakentuva kansallisen tason keskitetty rekisteri, jonka pohjana olisivat mm. veroviraston, sosiaaliturvan ja esimerkiksi maahanmuuttoviraston tiedot, loisi Yhdysvaltoihin ennennäkemättömän keskitetyn seurantajärjestelmän. Amerikkalaiset kansalaisoikeusjärjestöt, ja jopa useat konservatiivitkin, ovat reagoineet kriittisesti verraten salassa valmisteltujen Palantirin hankkeiden tuloa autoritaariseksi muuttuvan hallinnon työkaluksi. Pelkona on se, että valtion keskitettyä tietopankkia voitaisiin käyttää toisinajattelijoiden tukahduttamiseen, poliittisten vastustajien maalittamiseen tai vähemmistöjen järjestelmälliseen valvontaan.
Kriitikot vertaavat Palantirin hankkeiden etenemistä Kiinan tarkkailuyhteiskuntaan pitäen hankkeita esimerkkeinä siitä, mihin teknologiaa valjastava mahdollinen autoritaarinen amerikkalainen hallinto voi päästä. Kiina on luonut valtion kontrolloiman satojen miljoonien kameroiden, kasvojentunnistuksen, tekoälypohjaisten analyysisoftien kuten kansalaisten pisteytysjärjestelmän ja internetin sensuurin kautta maailman totalitaarisimman valvontajärjestelmän.
Toisin kuin julkisten virastojen järjestelmiä, ja koska Palantir on yksityisyritys, yhtiön ohjelmistoja ja algoritmeja ei voida julkisesti tarkastaa. Henkilöstön avoimen kirjeen mukaan Palantirin johto myötäilee politiikkaa, jossa ’tieteentekoa ajetaan alas, journalisteja maalitetaan, liittolaisista luovutaan’ ja Trumpin hallinto hamuaa monarkian kaltaista yksinvallan laajentamista. Elon Muskin aiemmin johtaman Government Efficiency DOGE-hankkeen keskeinen idea on ollut valtava tietokantahanke, ja sen luomisessa on työskennellyt useita Palantirin entisiä työntekijöitä ja Thielin lähipiiriin kuuluvia henkilöitä. Palantir käytännössä auttaa luomaan järjestelmää, josta se itse taloudellisesti hyötyy, ja sen liittolaiset valvovat hanketta sisältäpäin.
Demokraattinen vallanjako hämärtyy, kun yksityinen teknologiajätti kietoutuu turvallisuuskoneistoon ja saa vaikutusvaltaa lainvalmistelun ja toimeenpanon ytimessä. Yhdysvalloilla on edessään valtava järjestelmäriski, jossa Palantir voi saavuttaa merkittävän aseman läpi amerikkalaisen yhteiskunnan, ja Palantirin järjestelmistä tulee Yhdysvaltojen kriittinen sisäinen infrastruktuuri. Palantirista tulisi Ikään kuin amerikkalaisen tiedonkäsittelyn selkäranka ja portinvartija tiedolle. Palantir on jo näyttänyt voimansa keräämällä maahanmuuttajista valtavia määriä reaaliaikaista tietoa. Mikäli viranomaiset kaikilla tasoilla alkavat tukeutua Palantirin data-alustoihin, kansalaisten yksityisyys kutistuisi minimiin. Pienistäkin arjen toimista kuten veronmaksusta lääkärikäynteihin jää digitaalinen jälki, joka on viranomaisten sekunneissa ristiinhaettavaa dataa.
Jos sama logiikka laajennetaan kaikkiin amerikkalaisiin, käytännössä jokainen kansalainen olisi jollain tasolla jatkuvan seurannan piirissä. Oltaisiin orwellilaisessa maailmassa, jossa Iso Veli valvoo kuin Kiinassa. Se, joka hallitsee Palantirin järjestelmää, hallitsee merkittävää osaa koko yhteiskunnasta. Saako joku lainaa pankista, joutuuko hän poliisitarkkailuun, saako hän valtion tukia? Kaikki päätökset voisivat olla riippuvaisia Palantirin tuottamista riskiraporteista ja analyyseistä.
Palantirin nousu ’hallituksen käyttöjärjestelmäksi’ tarkoittaisi, että demokraattisesti valitsemattomat teknologiajohtajat saisivat käytännössä veto-oikeuden tai ainakin merkittävän painoarvon yhteiskunnallisissa päätöksissä. Joko suoraan neuvonantajina, kuten Thiel Trumpin poliittisissa taustajoukoissa, tai epäsuorasti teknologian mahdollisuuksien kautta. Myös demokratian perusperiaatteet, kuten vallan kolmijako, vallankäytön läpinäkyvyys ja kansan oikeus saada tietää, ovat joutumassa koetukselle. Jos esimerkiksi rikostorjunta, sosiaalietuuksien jakelu tai vaikkapa äänestäjärekisterien hallinta nojautuvat Palantirin ohjelmistoihin, pystyykö kongressi tai tuomioistuimet valvomaan riittävästi prosesseja? Muuttuuko amerikkalainen päätöksenteko teknokraattiseksi, algoritmien sanelemaksi prosessiksi, jossa ihmisten tekemä poliittinen harkinta väistyy? Jo nyt on varoitettu, että Palantirin kaltainen järjestelmä voi johtaa yksisuuntaisiin, peruuttamattomiin päätöksiin, joissa ihmistä ei enää ole välissä.
Autoritääriset johtajat saavat Palantirista massiivisen työkalun oman vallan pönkittämiseen. Tästä varoittavat tänään sekä yhdysvaltalaiset demokratia-aktivistit, ja jopa Trumpin omat kannattajat. Pelkona on, että keskitettyä dataa kansalaisista hyödynnetään opposition vaientamiseen ja toisinajattelijoiden tarkkailuun. Jos Palantir saavuttaa vakiintuneen aseman, tulevaisuuden presidentti, olipa tämä Trump tai joku muu, pääsee luomaan amerikkalaisen dystooppisen ’turvallisuusvaltion’ kehyksen, jossa vastustajien profilointi, massavalvonta ja perusoikeuksien rajoitukset ovat arkipäivää. Tällöin Yhdysvallat kulkee kohti Kiinan mallia.
HS lukijan kommentti:
”On iljettävää ja uskomattoman typerää että ojittaminen jatkuu vielä 2000 luvun Suomessa. Olemme tehneet vesistöillemme ja luonnolle valtavaa tuhoa ojittamisella Itämeren rehevöitymistä ja elohopeakuormaa myöten. Miksi Suomen metsäala on niin kykenemätön oppimaan ja kuuntelemaan asiantuntijoita?”
AJ:
”Vesistö- ja luontokuormaan osallistuvat merkittävällä panoksella muutkin: teollisuus, rakentaminen, yhdyskunnat ja maatalous. Maankäytön muodoista metsätaloutta arvostellaan selvästi eniten, vähemmän maataloutta tai metsäkatoa aiheuttavaa voimalinjojen rakentamista. Maankäyttö ei ole edistynyt päästöjensä vähennyksissä yhtä hyvin kuin muut sektorit, joten tehtävää on.
Se ei pidä paikkaansa, että metsäala olisi kykenemätön oppimaan tai kuuntelemaan tutkimustuloksia. Ohjeiden muuttumisen näkeminen vaatii hiukan perehtymistä. Esimerkiksi: Tapion metsänhoidon ohjeet ja Monimetsä-hankkeen tulokset sekä Metsähallituksen ja puuta ostavien metsäyhtiöiden ympäristöohjelmat ja -ohjeet.
Tekoälyn mielestä elohopean kuormitusta tulee seuraavista: teollisuudesta ja yhdyskuntien jätevesistä, ilmasta tulevan laskeuman mukana, luonnonhuuhtoumana maa- ja kallioperästä sekä jokien mukana. Metsätalous vaikuttaa näistä viimemainittuun yhdessä maatalouden kanssa, joten ei liene kaikkein suurin syntinen tässä asiassa. Onko asiasta hyvää tutkimustietoa?”
”Suomi on kytkenyt itsensä kiinni sotilaallisesti ja taloudellisesti maahan, jota johtaa mies, jolle eurooppalaisen maan eksistentiaalinen sota on vain yksi hidastetöyssy hyvien bisnesmahdollisuuksien tiellä.”
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/a8c249c6-0467-43e0-bffd-c984864fa611
Euroopan on tehtävä se mitä talouspakottein ja puolustuksellisesti varustautumalla pystyy, tarvittaessa ilman Yhdysvaltojen tukea. Skisma voi johtaa Naton jakautumiseen tai jopa hajoamiseen, mikä varmaan on yksi Putinin tavoitteistakin. Ehkä myös Kiinan ja Intian. Trump on loistava työkalu maiden monenkeskisen yhteistyön mekanismien kampittamiseen.
