Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Nyt näyttää vienti jo piristyvän, joten kuluttajatkin voisivat yrittää lopettaa synkistelyn. Saksassa mm. puolustushankinnat ja puhdas energia kiinnostavat. (HS)
Liitis ei ole vanhan metsän spesialisti. Sille riittää jos on: suojaa pedoilta, lehtipuita ruokailupuiksi ja varttunut kuusi tai pönttö asumukseksi. Urbaani ympäristö voi olla hyvä suoja pedoilta. Eikö olisi helppo laji elvyttää ja vieläpä kustannustehokkaasti: lisäämällä metsien kytkeytyneisyyttä, säästämällä järeitä lehtipuita ja asentamalla pönttöjä.
Ulla-Maija Liukon esityksessä mainitaan tulevaisuuden uhkatekijät liito-oravalle: levinneisyys hyvä, populaatio heikko, habitaatti heikko.
No miten hyvin seuratut alueet edustavat mahdollisten elinalueiden oloja kokonaisuutena? Jos hyvin, seuranta voitanee jotensakin yleistää koskemaan muitakin vastaavia metsiä.
Perko! Omistan muutaman jk-oppaan ja olen katsellut videoita. Tämän viisaammaksi en enää tule. Odottelen käytännön tuloksia.
mehtäukko! Ei liene kiellettyä jatkaa kiertoaikaa jaksollisesti hoidetussa metsässä jk-hakkuin. Ei metsänhoidon tarvitse olla niin puhdasoppista. Voi olla vapaata, kuten Pukkala sanoo.
Olisi Perko hyvä myöntää se mitä Tahvonen raportoi: kannattavuus riippuu tilanteesta. Jk voi olla onnistuessaan jonkin aikaa hyvin kannattavaa mutta toisaalta tasainen kannattavuus ajallisesti ja paikallisesti puuttuu. Tasaista suorittamista haluava valitsee jaksollisen menetelmän. Siinä on ulkoisia haittatekijöitä kuten paikoitellen liian korkea hirvikanta, mutta ne eivät ole menetelmän vika.
Siinäpä juttuvinkki Metsälehdelle: ottaisi selvää miten nämä liito-oravan korvausasiat hoituvat – nyt kun tuli vuoden vaihteessa organisaatiomuutoksiakin. Ja onko rahaa tosiaan niin paljon käytettävissä, että jokainen esiintymä saa korvauksen vai tarvittaisiinko luontoarvomarkkinaa avuksi?
