Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
En tiedä miten hallitus eduskunnassa puolustautuu kun en ole seurannut keskusteluja, paitsi Orpon maininnan ’jään murtamisesta talouskasvulta’ huomasin. Voisi vaikka mainita, että persujen kritisoima viime vuosien reipas maahanmuutto ja Ukrainan sotapakolaiset ovat iso osa työn tarjonnan kasvua. Periaatteessa työn tarjonnan kasvu on hyvä asia, mutta lieveilmiöitäkin on. Nyt monet tosiasiallisesti työkyvyttömät joutuvat kirjautumaan työnhakijoiksi saadakseen tukea. Tällaisia henkilöitä voisi siivota työttömyystilastoista pois.
Lisäksi voisi yrittää poistaa yrittämisen esteenä olevan tiukan jaon palkkatyön ja yrittämisen välillä. Nyt jos erehdyt yrittämään edes sivutoimisesti, siitä rangaistaan vuosia työttömyystukien menetyksellä. Jos verotus näyttää edellisen vuoden kohdalla plussaa, kela joutuu lain mukaan laskemaan, että tänä vuonnakin tuloja on laskennallisesti sama määrä vaikka todellisuudessa ei olisi. Ilmeisesti yrittäjien työttyömyysturvajärjestelmä ei toimi, vaikka sitä kovasti mainostetaan että kympillä kuussa hyvät edut.
Reaaliaikainen tulojen laskenta ja eri tulojen asettaminen samalle viivalle tukia harkittaessa olisi askel parempaan, ja silloin uskaltaisi ryhtyä pienyrittäjäksi.
Susi ei ole vieraslaji (ihmisen tuoma) eikä tulokaslaji (itse rajan yli kävellyt), vaan Suomen alkuperäisluontoon kuuluva laji. Ei varmaan ole ollut koskaan täysin sukupuutossa Pohjoismaissa. Ennen suurporonhoitoa geenivaihto lienee onnistunut Lapin kautta Norjaan ja Ruotsiin. Poromäärät kasvoivat voimakkaasti 1800- ja 1900-luvuilla.
Erittäin hyvä kysymys Rahmametsurilta.
Kiinteistöverotuksen kannalta metsien verovapaus vaikuttaa tosiaan aukolta, mutta vain siksi että metsätila on hallinnollisesti kiinteistö. Metsä on verottajan ja verotuksen kannalta osaksi elinkeinotoimintaa ja osaksi sijoitustoimintaa, kiinteistöverotus ei ole kumpaakaan. Taajamissa kiinteistöveroja ja tonttivuokria voidaan perustella infrastruktuurin rakentamisen ja ylläpidon perusmaksuna. Haja-asutusalueella tätä perustelua ei voida käyttää silloin jos yhteiskunta ei ylläpidä infraa, vaan se maksetaan omasta pussista.
Kestävä maankäyttö on hankala kysymys. Mennään nopeasti heikoille jäille määrittelyssä ja nykyistä yksityiskohtaisempaan maankäytön sääntelyyn. Siihen riittänee työkaluksi nykyiset, eli maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Ainut mikä ansaitsisi selvästi nykyistä tarkempaa sanktiointia, on maankäytön muutos metsästä rakennetuksi maaksi tai viljelymaaksi. Ennallistamisessakin kannattaa välttää metsämaita mahdollisuuksien mukaan, jos ja kun metsien kasvu ja metsämaan pinta-ala halutaan ylläpitää.
Jos laitetaan sanktio että maankäytön muutos tulee kompensoida suojelemalla muualla vastaava määrä metsää, aletaan olla kestävän maankäytön äärellä. Esimerkiksi suurjännitevoimalinjojen rakentamishankkeista kertyisi tällä keinoin paljon suojelumetsää.
Siinä kävi itsenäisyyspäivänä ilmeisesti niin, että oikeisto sai osoittaa mieltä mutta vasemmisto ei, koska pelättiin kahden mielenosoittajaryhmän yhteenottoa.
Hyviä käytännön kysymyksiä. Mietin itse aiemmin pitäisikö hiilikauppa toteuttaa vuokrana, jolloin rahaa saisi vuotuisen sidonnan verran. Jos metsä tuhoutui tai hakattiin, vuokran maksu loppuisi, mutta rahaa ei tarvitsisi palauttaa. Kaupalla voisi olla kattoluku minkä verran hiiliyksiköitä voisi kerrallaan olla myynnissä. Määrä riippuisi vuotuisista hakkuista eli myyntiä ei voisi olla enempää kuin on kasvun ja hakkuiden erotus. Ostajat voisivat olla kotimaassa tai ulkomailla. Jos ne ovat ulkomailla, Suomen hiilinielu ei voisi siltä osin olla samanaikaisesti osa hiilineutraaliuttamme?
Monia käytännön kysymyksiä siis ratkaistavana. Pitkällä aikavälillä suuri hiilinielu kuitenkin näivettäisi kasvua, joten samaan aikaan tulisi metsittää ja tehdä muita kasvutoimia. Yksi olennainen osa hiilikauppaa voisi olla puutuotteiden hiilinielu, joka olisi vähemmän haitaksi metsille. Eli rahaa saisi aina kun sitoo puuta rakennuksiin tai rakenteisiin tai materiaaleihin.
TSMC yksin tuottaa noin 5–6 prosenttia maan bruttokansantuotteesta ja vastaa yli 60 prosentista koko maailman sirujen sopimusvalmistuksesta sekä lähes 90 prosentista kaikista kehittyneimmistä mikropiireistä. Sen asiakkaita ovat muun muassa yhdysvaltalaisjätit Apple, Nvidia, AMD ja Qualcomm, eli käytännössä koko globaali teknologiasektori on riippuvainen taiwanilaisista siruista.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/0d78b10e-5908-4633-8744-fc71e31be21a
Hiili- ja luontoarvokauppa sopivat kyllä monelle metsäomistajalle, jos maksajia ilmaantuu.
Maankäyttösektorikin olisi ehkä hyvä saada jonkinlaisen päästökaupan piiriin nielujen vahvistamiseksi, Etlan ennusteen laatinut vanhempi tutkija Ville Kaitila pohtii.
