Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Se muu Hesarissa on aika lailla vanhan toistoa eikä sisällä tämän palstan lukijoille uutta. Halusin tuon pätkän jakaa lähinnä esimerkkinä kaupunkilaisen luontoharrastajan ajatuksista: ihan sama onnistuuko hirven metsästys vai ei, ja susiasiassa on käytettävä muita keinoja kuin ”lahtaaminen”.
Rukopiikillä on aiheellinen lisäys eloporoista. Varmaan paliskuntain yhdistys on jo laskenutkin arvion petovahingoista elinkeinolle kokonaisuudessaan.
Timppa tekee taas upeaa työtä Hesarin kommenteissa. Onhan siellä meitä muitakin, mutta Timppa on paras. Juttu on tämä pariin kertaan jo täällä mainittu kirjaprojekti.
Selluteollisuus huijasi metsänomistajat hakkuisiin, väittää kirjailija Teemu Kaskinen
suorittava yritti laskea susien hintaa porotaloudelle. Itsekin yritin mutta luovutin, kun en tiedä poron teurashintaa enkä sitä kuinka suuri osa poroista vuosittain joutuu petojen tappamiksi. Laskelma menee pieleen jo heti siinä kohtaa että suuri (suurin?) osa porovahingoista on ahman tekosia ja pieni osa myös kotkan. Siis jos tuo 10 miljoonaa on kaikki petokorvaukset yhteensä, niin sitä ei voi jyvittää pelkästään susille.
*
TA:n kanssa ollaan juupaseipästelyssä päästy nyt tähän kohtaan. Hesarissa on nyt muutamassa artikkelissa keskustelua susista kannanhoidollisten lupien tiimoilta. En siteeraa koko ketjua vaan vain viimeiset viestit.
TA:
Mikäli suden ravinnon sääteleminen ei vaikuta susikantaan, se on merkki siitä, että luonto ei ole tasapainossa. Tässä tapauksessa se siis tarkoittaa, että susia on liian vähän. Luonnon tasapainonhan tulee olla tavoitteena, mutta nyt toimitaan juuri päinvastoin, pyritään horjuttamaan tätä tasapainoa. Näin ei saa toimia.
Hallituksen pitäisikin keskittyä hakemaan EU:lta tukea susilta suojautumiseen. Ongelmana tässä onkin se, että susivihaa lietsovat erityisesti metsästäjät, ja syynä on kilpailu samoista saaliseläimistä susien kanssa. Pitäisi kuitenkin muistaa, että eivät hirvet ole metsästäjien omaisuutta, vaan villieläimiä, joita on susilla täysi oikeus saalistaa. Eli sekään ei ole ongelma, jos hirvikoira ei saa ”pysäytettyä hirveä haukkuun”, vaan päinvastoin, hyvä ja luonnollinen asia. Jos hirvestysreissu ei tuota saalista, sitten se ei tuota. Ei susia pidä lahdata sen takia, että metsästäjien jokainen hirvenmetsästysreissu onnistuisi.
Metsästyskoiran kuolema susien tappamana on voi voi, mutta kun mennään koiran kanssa susireviirille, silloin vastuu on metsästäjillä, ei susien vika. Villieläimellä on täysi oikeus olla olemassa luonnossa, ei luontoa pidä ihmisen lähteä mestaroimaan. Ihmisen tulee keksiä omiin ongelmiinsa jokin muu ratkaisu kuin luonnon hävittäminen. Susien lahtaaminen on luonnon hävittämistä.
Susiliiveihin voitaisiin laittaa piikkejä, niin silloin se olisi paremmin suojassa susilta. Käsittääkseni niin on jossain tehtykin. Piikkiliivit voitaisiin määrätä lailla pakollisiksi kaikille metsästyskoirille.
AJ:
Valkohäntäpeuran ja hirven kantatavoitteista linjataan alueellisissa riistaneuvostoissa. Valtakunnan tason linjaukset tehdään kai Suomen Riistakeskuksessa. Haettavassa hirvieläinten kaatolupien määrässä huomioidaan alueen suurpetojen määrä, metsästäjien omat tavoitteet sekä liikenne- ja metsävahingot. Ei siis pyritä rajoittamaan tai säätelemään susien ravintoa, vaan varmistetaan, että sitä on riittävästi. Ellei sitten ihan viime aikoina ohjetta ole tältä osin muutettu.
Mielestäsi Toni se on siis etu, jos metsästäjä jää ilman saalista. Vaikka sinä et asiasta välittäisi, asia on silti ongelma, kun hirviä pitäisi saada kaadettua vuosittain 30000 – 40000 yksilöä. Ajometsästys (ihmisajoketju) ja vahtiminen esimerkiksi torneista ovat vaihtoehtoja, mutta eivät yhtä tehokkaita kuin koira-avusteinen toiminta. Itse olen ehdottanut lennokkien sallimista apuna. Ylivoimaisesti paras apulainen hirvimetsällä on kuitenkin koira, jonka kulkua voidaan seurata reaaliajassa ja joka pysäyttää hirven. Se voidaan sitten kaataa sopivaan paikkaan, mieluiten lähelle metsäautoteitä.
Susiliivi ei ole satavarma turva, koska koirasta jää edelleen paljaaksi osia joihin susilauma voi tarttua.
Muun muassa se selvisi Hesarissa keskusteluista (ei toimitetuissa artikkeleissa), että kannanhoidollisen metsästyksen yksi tavoite olisi susikannan tasaisempi jakautuminen. Sitä voitaisiin tavoitella myös kauriiden kantaa edelleen alentamalla, koska tiheä kauriskanta lisää tehoa susien ja muidenkin suurpetojen lisääntymiseen ja luo petojen tihentymiä.
Sekin on selvää, että hirvien metsästyksen ongelmia koirien avulla ei ymmärretä tai oteta vakavasti suuren yleisön parissa.
Kelan Lehtonen ei tiettävästi ole alkoholiongelmainen. Tieto päivittyy mutta vääriä huhuja ei pitäisi levittää.
Tuota pitäisi kaivaa tarkemmin mitä materiaalia Virkkunen ynnä muu EU-komissio halusi rajoittaa. Vaikeaa uskoa että olisi sananvapauden rajoituksesta kyse.
Hesarista löytyy juttu jonka mukaan Virkkunen haluaa höllätä EU:n digisääntelyä. Ehkä homma etenee liian hitaasti joidenkin mielestä. Entä mistä X sai sakot, tuliko aiheellisesti?
Jenkeissä maga-väki vainoaa demokraattisia tiedotusvälineitä USAssa ja uhkailee oikeusjutuilla. Eikö se ole sananvapauden rajoitusta sitten?
Vaikuttaa lupaavalta. Kasvua voisi varmistella boorilannoitteella johon saa nyt Metka-tukea ja myös tuhkalla jos sitä alueella on jossain vaiheessa tarjolla.
Nyt lasahti! Selluteollisuus huijasi metsänomistajat hakkuisiin, väittää kirjailija Teemu Kaskinen. Uudessa romaanissaan Yö ja usva (WSOY) kirjailija väittää, että selluteollisuus on ohjannut metsäntutkimusta Suomessa. Hän kritisoi myös metsien liikahakkuita, jotka ovat romahduttaneet hiilinielut ja edistäneet luontokatoa Suomessa.
Olisikohan polttoturpeelle markkinoita. Jos vaikka laivaisi pelletteinä Saksaan?
Esimerkkejä epäterveestä elämästä? Eikö parisuhde voi olla hyvä, vaikka siinä ei lisäännytä? Onko olemassa mitään luonnotonta, jos kaikki olevainen mitä näemme on luojan tai evoluution aikaansaannosta? Retorisia kysymyksiä, joihin ei tarvitse vastata.
Amerikkalaisten kritiikki siirtolaisuutta kohtaan on vähän historiatonta, kun koko kansakunta on eurooppalaisten siirtolaisten melko äskettäin perustama. Ei ole mitään syytä potea alemmuutta tai antaa muiden sanella miten täällä vanhalla mantereella (jolla on huomattavasti pitempi historia) eletään. Päätämme itse kuinka paljon otamme siirtolaisia ja mistä. Entä hyväksikäyttösyytökset: eikö keskinäisestä kaupasta ole hyötynyt myös USA ja sen avulla kasvanut suureksi taloudeksi, kuten Kiinakin.
Sikäli komppaan jupesaa että turveosaaminen olisi hyvä säilyttää. Voisimme tehdä niin kuin Norja että nostamme turvetta, mutta emme itse niinkään paljon polta vaan myymme ulkomaille. Kasvu- ja ympäristöturpeille on vaikea löytää hyviä korvaajia mm. haitta-aineiden imeytyksessä, kompostoinnissa, puutarharakentamisessa ja taimituotannossa.