Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset

En tiedä miten Kanadassa käsitellään maaperän päästöt jos mitenkään. Soita on kyllä jonkin verran mutta niitä ei ole juurikaan ojitettu metsätalouden tarpeisiin, jolloin suon maaperää ei tarvitse raportoida. Noista kartoista mitä netistä löytyy näkyy että talouskäytössä olevat metsät sijoittuvat pääosin turvemaiden eteläpuolelle, eli turvemaat ovat pohjoisella metsänrajalla, esimerkiksi Hudsonin lahden ympäristössä Ontariossa. Vähäiset ojitukset on kai lähinnä turvetuotantoalueita. En tiedä olisiko lisäksi karpalon kasvatusta.

”One-third of global peatlands are in Canada’s <b>arctic and subarctic areas and boreal regions</b> spread over 1.1 million square kilometers (about 12% of Canada’s land area). They store about 150 billion tonnes of carbon, about 25% of the world’s peatland carbon.”

Keskustelu Hesarissa jatkuu… aina näissä toistuu se kommentti, että ei susiuhka ole merkittävä suhteessa metsästyskoirien muihin tilastoituihin kuolinsyihin. Oleellinen asia tässä on kuitenkin metsästäjien halukkuus pitää koiria ja yleensäkään metsästää, jos koiria ei voi enää käyttää.

”Hirvieläinten kantoja on pakko säädellä monestakin syystä. Idea mahdollisimman vähäisestä puuttumisesta ja luonnollisesta petojen ja kasvinsyöjien määrien suhteesta on periaatteessa hyvä, mutta ei nyt toimisi luonnossamme.

Hirvi- ja petoeläinten ravintotilanne ei meillä kai vaihtele kovin paljon, vaan on lähes aina tasaisen hyvä. Lumen määrä talvisin vaikuttaa kyllä ravinnon hankintaan. Hirven talvisin suosimien männyntaimikoiden määrä on alentunut etelässä, kun metsänuudistamisessa on hirvituhojen vuoksi pitkään suosittu kuusta. Aivan viime vuosina tämä suuntaus on ehkä kääntynyt ja puulajivalinta tehdään terveeltä pohjalta kasvupaikan mukaan, kun kuusenkin kasvatuksen riskit tunnistetaan.

Metsästäjäliiton jäsenkyselyn mukaan jäsenistön luottamus on heikko petoasioissa sekä viranomaisiin että Luonnonvarakeskukseen. Iso osa vastaajista kokee petotilanteen haittaavan metsästystä. Lisätietoja kyselyn tuloksista on Metsästäjäliiton sivuilla kohdassa uutiset.

Petojen aiheuttamia koiravahinkoja on ollut vuosittain ilmeisesti aika tasaisesti (?) 30 – 50 kappaletta vuosittain. Metsästystapahtumassa tapetaan eniten ajossa haukkuvia ajokoiria ja hirvikoiria, pihoissa puolestaan siellä haukkuvia suomenpystykorvia.

Susien määrää pyritään nostamaan. Joskus lähitulevaisuudessa voitaisiin siis olla tilanteessa, jossa niitä olisi ”nykyistä selvästi enemmän”. Jos vaikka suden ns. suotuisan suojelun kannan tasoksi määriteltäisiin kaksinkertainen nykyiseen verrattuna, niin jos meillä nyt on 250 – 300, niin niitä haluttaisiin olevan noin 500 – 600 yksilöä.”

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000011269437.html