Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tuli metsaan-palvelun käyttäjäkysely. Taidan kommentoida sinne että lajien huomiointia helpottaisi jos kukin metsänomistaja saisi kuviokohtaisesti suosituksen mitä lajeja pitää huomioida ja miten.
Forest.fi sivustolla mainostetaan uutta raporttia joka kertoo metsien monimuotoisuustoimien historian.
Eri maiden khk-raportit näkyvät (englanniksi) sivustolla:
https://unfccc.int/ghg-inventories-annex-i-parties/2024
Kanada: NID > Download: English document. Saat kansion josta avaat tiedoston 2024nir.
”When all direct and indirect emissions and removals from lands impacted by natural disturbances are included, net fluxes in managed forests (reported and not reported) amount to net removals of 210 Mt in 1990, 46 Mt in 2005 and 15 Mt in 2022. Variations in net fluxes largely depend on the occurrence of natural disturbances in a given year (Figure 6–3) which have been increasing over the reporting period, particularly in the latter half of the time series.”
Lähde: raportin s. 187.
Kuva 6-3 s. 189 kertoo, että Kanadan metsät ovat olleet välillä nielu ja välillä päästö, riippuen metsätuhojen (metsäpalot, hyönteiset) määrästä ko. vuonna. Ilman metsätuhojen vaikutusta oltaisiin metsien osalta selvästi nielun puolella noin -100 Mt.
Tulkinnassa pitää huomioida että Kanadassa on myös metsiä, jotka ovat hoidon ulkopuolella ja jotka eivät ole tässä raportissa mukana. Muuttaako niiden mukana olo sitten kokonaiskuvaa, ehkä ei hyvin paljon, koska hoitamattomat metsät lienevät keskimäärin karummilla heikkokasvuisilla alueilla ja niissäkin on varmaan suuri luonnonpoistuma, eli ne ovat enemmän hiilivarastoja kuin nieluja.
Tarkempia tietoja liitteissä ja myös raportissa: State of Canada’s Forests report (NRCan, 2022).
Aika alhaiselta tuntuu jos sata tuhatta olisi alaraja varallisuusverolle. Sillä kun saa täältä hyvin pienen yksiön. Keskiluokka ei äänestä tuon esityksen puolesta.
Yksi pysyvä menojen lisäys tulee puolustuksesta, eli Venäjä tulee meille erittäin kalliiksi (paitsi puuttuvan kaupan myös) kasvavien puolustusmenojen kautta.
Y-tunnus on henkilökohtainen.
Hyviä neuvoja saa maatalousneuvojilta, yritysneuvojilta ja verotoimistosta. Tarkista ainakin omaverosta, kerrotaanko siellä sivutoimisesta maataloudesta miten tulee toimia. Pitääkö esimerkiksi hakeutua verovelvolliseksi siitä metsätalouden lisäksi. (Muokattu.)
Veikkaan että kaupparekisteri on tärkeämpi, jos perustaa vaikka toiminimen, eli en usko muutosta sinne tarvittavan tässä kohtaa. Olisi eri juttu jos uusi elinkeinotoiminta vaatisi vaikka ennakkoperintärekisteriin hakeutumisen.
Viisaammat neuvovat lisää…
Ihan kaikkea velkaantumista ja heikkoa talouskasvua ei voi laittaa Venäjän ansioksi. Länsimaissa on yleensäkin lähes kaikkialla sama tilanne: väki vanhenee ja talouskasvu heikkenee. Samana säilyvä palvelujen taso tai paraneva taso johtaa väistämättä velkaantumiseen.
USA taitaa johtaa velkaantumisessakin, siellä on kai velkaa luokkaa neljä kertaa BKT:n verran tai jotain sinne päin? Suomen julkinen velka suhteessa BKT:hen on nyt 80 prosentin luokkaa. EU:ssa Suomi on keskikastissa, kts. linkki.
Talouskasvun suhteen parempia alueita löytyy kehittyvistä maista, kuten BRICS-maiden ryhmästä ja tulevaisuudessa varmaan nuorekkaasta Afrikasta. Lienee välttämätöntä (jotta maapallon resurssit riittävät kaikille), että elintason tasaamisen vuoksi meidän on kasvettava hitaasti jotta kehittyvät maat voivat ottaa meidät kiinni elintasossa ja väestönkasvu saadaan kääntymään väestön pienenemiseksi. Joidenkin mielestä myös ihmisyksilöiden varallisuus pitää tasata, mutta jonkin verran tulo- ja varallisuuseroja tarvittanee taloudellisen toiminnan kannustavuuden säilyttämiseksi.
Aika hyvin osui tuntuma kohdilleen. Katsoin tämän vuoden tammi-maaliskuun sähkölaskun, sisältäen kaiken sähkön ja kaikki kulut ja verot, yhteensä 577 euroa per 3 kk eli 192 euroa kuussa. Kulutus 1200 – 1400 kWh per kuukausi. Kesällä lasku on yli puolet pienempi. Mielestäni ei ole paha, jos lämmitys kustantaa vähän yli satasen kuussa.
