Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ihan kaikkea velkaantumista ja heikkoa talouskasvua ei voi laittaa Venäjän ansioksi. Länsimaissa on yleensäkin lähes kaikkialla sama tilanne: väki vanhenee ja talouskasvu heikkenee. Samana säilyvä palvelujen taso tai paraneva taso johtaa väistämättä velkaantumiseen.
USA taitaa johtaa velkaantumisessakin, siellä on kai velkaa luokkaa neljä kertaa BKT:n verran tai jotain sinne päin? Suomen julkinen velka suhteessa BKT:hen on nyt 80 prosentin luokkaa. EU:ssa Suomi on keskikastissa, kts. linkki.
Talouskasvun suhteen parempia alueita löytyy kehittyvistä maista, kuten BRICS-maiden ryhmästä ja tulevaisuudessa varmaan nuorekkaasta Afrikasta. Lienee välttämätöntä (jotta maapallon resurssit riittävät kaikille), että elintason tasaamisen vuoksi meidän on kasvettava hitaasti jotta kehittyvät maat voivat ottaa meidät kiinni elintasossa ja väestönkasvu saadaan kääntymään väestön pienenemiseksi. Joidenkin mielestä myös ihmisyksilöiden varallisuus pitää tasata, mutta jonkin verran tulo- ja varallisuuseroja tarvittanee taloudellisen toiminnan kannustavuuden säilyttämiseksi.
Aika hyvin osui tuntuma kohdilleen. Katsoin tämän vuoden tammi-maaliskuun sähkölaskun, sisältäen kaiken sähkön ja kaikki kulut ja verot, yhteensä 577 euroa per 3 kk eli 192 euroa kuussa. Kulutus 1200 – 1400 kWh per kuukausi. Kesällä lasku on yli puolet pienempi. Mielestäni ei ole paha, jos lämmitys kustantaa vähän yli satasen kuussa.
Vaikka kylvömännikössä voi olla aluksi 5000 tainta, määrä alkaa nopeasti tippua. Metka-tukiehtojen mukaan jäävän puuston pituusvälillä 3-8 metriä jäävän puuston runkoluku on min 1200 – max 2500. Alarajaa kannattaa suosia koivulla ja lehtikuusella, keskimääräistä määrää kuusella ja ylärajaa männyllä. Vai kuinka?
Itämeren alueen historiaa opetetaan meillä hyvin pienesti ja ohuesti. Se tiedetään että ruotsalaiset pääsivät Krimille, joka varmaan olikin houkutteleva suunta merenkulkua ja kauppaa ajatellen. Novgorodin tasavallalla oli myös halua vallata uusia alueita ja parantaa asemia hansakaupassa. Alueella huseerasi kolmantena vielä Saksalainen ritarikunta. Jaan Krossin kaunokirjallisesta tuotannosta näistä voi lukea, ja kyllä olikin vaikeaa lukea, kun ei ymmärtänyt mitä tapahtuu! Wikipediasta voi lukea artikkelin Novgorodin tasavalta. Sen jatkajaksi tuli ns. Moskovan Venäjä. Oli myös Kiovan Venäjä, joka lienee yksi syy miksi Ukraina halutaan takaisin, eli halutaan tehdä äiti-Venäjä uudelleen mahdollisimman suureksi.
Venäjän pilkkomis ja nitistämishalu on se syy miksi Venäjä käy sotaansa.
lännen tavoite ole miksikään muuttunut
Jotkut kääntävät täällä asiat yhtä neuvokkaasti nurin niskoin kuin Lavrov ja Peskov. Ehkä Neuvostoliiton hajoamisen aikaan Venäjän hajoamisen ajatus oli esillä, ja olisi ollut mahdollista toteutua. 1990-luvulla ennen Putinin presidenttikautta toivottiin että Venäjästä tulisi läntisen arvoyhteisön jäsen ja hyvä kauppakumppani, mutta Putin pysäytti kehityksen. Venäjän federaation osavaltioiden itsenäistymishalu johtuu keskusvallan politiikasta. Jos lännessä on näitä haluja kannustavia ajatuksia ilmaistu, ne johtuvat sotilaallisesta uhkasta, jonka Venäjä liittolaisineen aiheuttaa Ukrainan lisäksi muulle Euroopalle.
Venäjän tarve sotimiseen johtuu siitä itsestään: sen mielestä Ukrainaa ei valtiona kuulu olla olemassa, ei ainakaan itsenäisenä eikä suvereenina valtiona. Valko-Venäjän kaltaisena ehkä juuri ja juuri.
Tarkennus Perkolle. Jos tuotos per 20 v on 200 m3, tulee jakson keskikasvuksi 10 m3/ha per vuosi. Vuotuinen juokseva kasvu vuonna 2024 saattoi olla jopa 20 m3/ha. Nämä käsitteet on hyvä hallita, niitä tarvitaan mm. sopivan päätehakkuuajankohdan määrittämiseen. Voidaan laskea onko vuotuinen kasvu edelleen omistajan tuottovaatimuksen ylittävä vai joko tehdään päätehakkuu. Mutta sitä tietoa Perko ei tarvitsekaan.
