Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Puu- ja muita kustannuksia pitää verrata kilpailijamaihin. Joku arveli Hesarin possujen kastraatiokeskustelussa että esimerkiksi sianlihaa kannattaa viedä. Tällä hetkellä Kiinaan menee tuotannosta jopa neljännes, koska maksavat siellä enemmän kuin mitä suomalainen jalostaja haluaa maksaa. Maataloustuki on osa yhtälöä ja se on sianlihan osalta osin siis vientitukea.
loputkin suot kannattaa ojittaa
Ei ole taloudellisesti kannattavaa eikä suoluontoa sitten jäisi lainkaan.
Kiintoaineeksi kutsutaan kai lähinnä epäorgaanista osiota siitä mitä ojien mukana tulee. Lisäksi tulee kiinteitä (paljaalla silmällä erotettavia) ja veteen liuenneita (ei silmällä erottuvia) humuspartikkeleita. Mönjä on varmaan näiden yhdistelmä? Ei ole ravinteetonta, ja voi sisältää myös metalli-ioneja kuten rautaa, joka osaltaan tummentaa vesiä.
Typen kuorma Itämereen: maatalousmaat 26000 + hoidetut ja hoitamattomat metsät ja suot 44600 eli kaikkiaan 70600 tn, josta metsätalouden osuus 7300 ts. 10 %. Miten metsätalouden osuus on laskettu, onko metsäalueelle tuleva typpilaskeuma vähennetty pois?
Aivot ovat nyt sen verran helteen pehmentämät että ei jaksa ajatella, pelkästään kysellä…
https://suomenluonto.fi/artikkelit/suomen-aaripisteet-paksun-suon-salaisuus/
Emeritusprofessori Harri Vasander Torronsuolla: ””Jos sammal kasvaa 11 milliä ylöspäin, se tuottaa millin turvetta, sillä suurin osa sammalesta hajoaa. Turpeen synnyn hyötysuhde meneekin karuilla soilla niin, että turvetta syntyy alle 20 prosenttia ja yli 80 prosenttia sammalesta hajoaa.”
Luonnonhuuhtoumaan orgaanista hiiltä siis.
Tarkoitan aiemmalla laskelmalla Pukkalan ja Kujalan laskelmaa, jossa metsärahaa ei sijoitettu, vaan se hupeni koko ajan kun jaksollisen metsikön kulut juoksivat. Jatkuvasta metsiköstä saatiin säännöllisesti hakkuutuloja. Todellisuudessa moni sijoittaa hakkuutuloja ja ensimmäisinäkin vuosina taimikko kasvaa.
Tätä kuvastaa taimikon arvo metsätilakaupassa: se ei ole ilmaista eikä se ole pelkästään maapohjan hinta. Taimikon arvo nousee vähintään uudistamiskulujen verran jo heti ensimmäisinä vuosina, eli voit arvioida saavasi ne silloin takaisin ja sen jälkeen nautit sijoituksen tuotosta. Korkoa korolle, sekä metsässä että mahdollisesti sen ulkopuolellakin.
Tämä nyt on tämmöistä yksinkertaisen ihmisen metsäekonomiaa jota oikeat ekonomistit eivät hyväksy, mutta käy maalaisjärkeen paremmin.
Metsistä ja soilta tuleva vesistökuormitus 2020 – MetsäVesi-hankkeen loppuraportti. Tiivistelmä kertoo:
”Metsätalouden osuus metsistä ja soilta tulevasta typen kokonaiskuormituksesta on uuden arvion mukaan 16 % (7 300 tonnia/v), fosforikuormituksesta 25 % (440 tonnia/v) ja orgaanisen hiilen kuormituksesta 78 000 tonnia/v. Uusissa typpi- ja fosforikuormitusarvioissa näkyy selvästi metsäojitusten vaikutus. Metsätalouden osuus kaikesta ihmistoiminnan aiheuttamasta typpikuormituksesta nousee 6 %:sta 12 %:iin ja fosforikuormituksesta vastaavasti 8 %:sta 14 %:iin.
Vuosittaiseksi metsistä ja soilta tulevaksi typen kokonaiskuormitukseksi arvioidaan 44 600 tonnia, fosforin kokonaiskuormitukseksi 1 760 tonnia ja orgaanisen hiilen kokonaiskuormitukseksi 1,8 miljoonaa tonnia. [Luku sisältää siis luonnonhuuhtouman.] Luonnonhuuhtouma on suurinta Etelä-Suomessa. Metsätalouden aiheuttama ravinnekuormitus on puolestaan suurinta Pohjanmaalla ja Kainuussa, missä on paljon ojitettuja soita.
Aiemmin metsäojituksen on oletettu aiheuttavan ravinnekuormitusta 10 vuoden ajan. Uusien tulosten mukaan kuormitus jatkuu pidempään. Hankkeen tulosten mukaan metsistä tuleva fosforikuormitus on vähentynyt viime vuosiin asti. Valumaveden typen- ja orgaanisen hiilen pitoisuuksissa havaittiin nousevia trendejä vuosina 1978–2018. Samanaikaisesti ilman lämpötilassa, hydrologiassa ja happamassa laskeuma on tapahtunut muutoksia, jotka voivat selittää kuormitusta.”
Tutkijoiden mukaan typen ja orgaanisen hiilen kuormituksen hallintaan tulisi kehittää uusia menetelmiä erityisesti turvemaille.
Mika Nieminen: ”Suurin kuormitus tulee siitä, että suot on ylipäätään aikanaan ojitettu. Toiseksi suurin kuormitus aiheutuu avohakkuista ja kolmanneksi suurin kunnostusojituksista.”
Metsätalouden osuus kaikesta orgaanisen hiilen kuormituksesta olisi siis tuo 4 prosenttia eli 78000 tn / 1800000 tn. Kuulostaa epätodellisen pieneltä luvulta asian saamaan julkisuuteen nähden. Tämä ei kyllä enää kukaan jokamies usko! No, ehkä vesiensuojelutoimet kuten tummumisen torjunta ovat tarpeen joka tapauksessa, luonnonhuuhtoumankin takia, ei pelkästään metsätalouden. Maatalouden osuutta ei ole yleismedioissa käsitelty, ehkä Maaseudun Tulevaisuudessa kuitenkin? Suositukset nähdään pian, kun ennallistamistyöryhmä antaa raporttinsa.
Knuuttilan esitelmässä olevat typpi-ja fosforipäästöt Itämereen ovat fosfori 390 tn/v ja typpi 5400 tn/v.
Kun koko metsätalous Luken mukaan aiheuttaa 7300 tn typpipäästöt ja fosfori 440 tn, niin tuskimpa nuo nuo Syken laskemat Itämereen menevät luvut voivat olla lähes samat. Kai niistä nyt suurin osa 90% jää Suomeen.
Onko Knuuttilalla tässä mukana maatalouden päästöt? Vertailun vuoksi voisi olla, nehän ovat paljon suuremmat. Kuitenkin paikallisesti jossain tietyssä vesistössä tai sen osassa voi metsätalous tai vanha turvetuotantoalue olla paha kuormittaja. Suojelusuunnitelmat pitää tehdä valuma-alueen tasolla.
