Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tuottavuutta voi laskeskella omilla spekseilläään korkoa korolle -laskurilla (linkki). Esimerkiksi jos taimikon perustaminen ja hoitaminen maksaa 2000 euroa, eli ollaan etelän tuoreella kasvupaikalla, 25 vuodessa päästään ensiharvennukseen ja puusto on kokonaan kuitupuuta.
Kokeilin kasvulla 6 m3/ha vuodessa, joka tuottaa 25 vuodessa puuta 150 m3. Hinnalla 35 euroa/m3 tuotto olisi 150 x 35 =5 250 euroa. Tämä vastaa 4 %:n korkotuottoa. Nyt kuitupuun hinta on valitettavasti laskenut. En tiedä mitä energiapuusta nyt saisi. Seuraavalla jaksolla kannattavuus paranee, kun metsikkö on nopean kasvun vaiheessa ja alkaa tuottaa tukkia.
Olisi hyvä jos kuitupuulle saataisiin pikaisesti arvokkaampia käyttöjä kuin sellu ja peruskartonki, jotta hinta voisi vahvistua takaisin entiselle tasolle. Jatkuvasti kasvattavien himoitsema tukkipuu on kannattavampi myyntiartikkeli metsänomistajalle. Kansantaloudellisesti se olisi myrkkypilleri, kun katsoo mistä vientitulot nyt saadaan: vain noin 3 mrd per 12 tulee mekaaniselta puolelta.
Monimuotoisuusasiat voisi käsitellä asianomaisessa ketjussa.
Tässä Petja Pellin ihan asiallisessa HS-jutussa keskustellaan taas ilmastotavoitteista otsikolla: Perussuomalaiset saa ilmastolain arvioinnista lyömäaseen. Suomen 2035 ilmastotavoite on nyt arvioinnissa, mikä johtaa keskusteluun koko tavoitteen perusteista.
Aukkohakkaajalle tiedoksi, että tutkin kesän ajan Hesarin metsäkeskusteluja, niin että otsikointi on varsin tuttua. Myös muutaman vuoden aiemman kommentoinnin ajalta. Metsädialogia asiapohjalta -hankkeen tuloksia Metsämiesten säätiön sivujen kohdassa Apurahahankkeet tiedottavat ja myös Metsätieteiden päivän tiivistelmäkirjassa.
Tutkimuksen pääaiheena eivät olleet artikkelit vaan niihin ja mielipidekirjoituksiin tulleet kommentit. Aikomus olisi julkaista vielä lyhyitä tutkimusyhteenvetoja paljon keskusteluttaneista aiheista. Niissä ei tule olemaan paljoa uutta tämän keskustelupalstan lukijoille, enemmänkin suurelle yleisölle.
Hyvä tarkennus Husku, mutta toimitus on vastuussa kaikesta sisällöstä mitä se julkaisee. Eivät tietenkään tee faktantarkistusta mielipiteille eikä niihin tulleille kommenteille.
forest.fin artikkeli biotaloudesta on aika erilainen kuin Hesarin. Jälkimmäinenkin pääsee jutun leipätekstissä itse asiaan, mutta metsätalousmyönteinen otsikointi vaikuttaa olevan siellä pannassa.
HS otsikointia:
Bioenergian käyttö lisää hakkuita, mutta EU lykkäsi vaikeita päätöksiä. Euroopan komissio haluaa vauhdittaa biotaloutta. Ongelma on kestävän biomassan riittävyys.
Metsäkeskuksen verkkosivu ehdottaa avohakkuita, ja se näkyy metsämaisemassa. Avohakkuusuosituksen ohella Metsäkeskuksen verkkosivulla tulisi olla helposti tietoa metsän suojelusta ja jatkuvasta kasvatuksesta.
*
Kummassakin otsikossa syy-seuraussuhde on vähintään kyseenalainen ellei jopa väärä. Itse jutussa otsikkoa ei sitten perustella mitenkään. Huonoa journalismia.
*
Meillä hakataan pelkästään bioenergian tarpeisiin kohtalaisen paljon kotitarvepuuta. Myös metsähaketta, jonka lähde pienpuu olisi vaihtoehtoisesti raivattu ja jätetty metsään hajoamaan. Muu bioenergia on sahauksen ja sellun tuotannon sivujakeita. Eli menee ennemminkin niin päin, että mitä suuremmat hakkuut, sitä enemmän saadaan bioenergiaa, ei näin päin kuin mitä otsikko väittää, että bioenergian kysyntä lisäisi hakkuita. Keski-Euroopan tilanne voi olla toisenlainen?
Näkyvätkö metsään.fi-järjestelmän hakkuuehdotukset metsämaisemassa? Itse en usko että kovin moni metsänomistaja tekee hakkuupäätöstään pelkästään järjestelmän pohjalta – siis ei niin moni, että se ’näkyisi maisemassa’. Järjestelmään voisi toki lisätä vaihtoehtoja, esimerkiksi ehdottaa reheville soille jk-hakkuita.
