Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Jos metsästystä suunnataan rohkeisiin yksilöihin riittävän voimakkaana ja tarpeeksi kauan, voisi ainakin teoriassa populaation arkuus kasvaa.
Kannanhoidollista suden metsästystä arvostellaan. Kommentoin sinne että mitenkäs hirvien metsästys hoidetaan, kun koiria ei voida enää käyttää. Vielä ei ole ehdotuksia näkynyt.
Lainaus mielipidekirjoituksesta:
”On osoitettu, että suurpetojen kohdistamaton tappaminen eli niin sanottu kannanhoidollinen metsästys on tehoton tapa ratkaista konflikteja. Usein se jopa pahentaa niitä. Säännöllisesti toistuvalle väitteelle, että suurpetoja on metsästettävä, jotta niiden ihmisarkuus säilyisi, ei ole tieteellistä näyttöä. Konfliktien ennaltaehkäisy ei-tappavilla keinoilla ja ihmisen toiminnan sopeuttaminen rinnakkaiseloon ovat jo osoittautuneet tehokkaiksi tavoiksi tulla toimeen suurpetojen kanssa.”
Jakamassani Iltalehden linkissä ovat rauhan ehdot Ukrainan mielestä.
Toista kymment kuutiota voi kasvaa! Tapio arvioi, että ensimmäinen 20 vuotta tuotti lehtomaisessa kuusikossa lähes 200 kuutiometriä, ja juokseva vuosikasvu voisi olla nyt 20 kuutiometrin luokkaa.
Tuottaako Perko mielestäsi tappiota?
Tässä ovat Ukrainan suunnitelmat. Miksi ehdotetaan 30 päivän tulitaukoa, eiköhän se ole pysyvä silloin kun aloitetaan rauhanneuvottelut. Jos ei sitten tule tulosta neuvotteluissa, sotaa voi myöhemmin jatkaa. Putinia ei kannata tavata ennen kuin pöydällä on lopullinen sopimus, johon vain sutaistaan puumerkit.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/66c75869-a958-499d-aea0-78b820b796a9
Jos pannaan vastakkain muut päästöt ja puusto, ollaan varmalla pohjalla. Maaperäpäästöjä (kuten kaikkia muitakin) voidaan silti raportoida ja pyrkiä vähentämään entiseen tapaan.
Alueidenkäyttölaista voi lausua 11.7.25 saakka.
Nyt meillä on kaksi takalistoon ammuttua karhua, Putin ja Trump. Kaksi isoa egoa vastakkain ja kaikki kärsivät?
Kasvihuonekaasujen raportoinnissa Luke ja Tilastokeskus toimittavat sitä viranomaistehtävää, joka niille on laissa määrätty. Jos inventaarioiden epävarmuuksia ei saada korjattua, pitää miettiä tuleeko ne hylätä osittain tai kokonaan.
Varsinainen sylttytehdas on kuitenkin EU, joka päätti käyttää epävarmoja maankäytön päästöinventaarioita mittarina yhteisiin ilmastotavoitteisiin pääsyssä. On mahdollista, että komissiossa ei ole tiedetty jäsenmaiden inventaarioiden eroista ja epävarmuuksista. Toinen ikävämpi mahdollisuus on, että niistä on tiedetty, mutta ei ole välitetty. Yhteinen päästöjen vähennyspolitiikka on ehkä haluttu saada puutteistaan huolimatta nopeasti toimeksi, jotta komissio (erityisesti Timmermans) saadaan näyttämään aikaansaavalta.
Käräjille päädytään harvoin mutta sertifioinnin onnistumista seurataan ja alueellisia raportteja voi lukea https://kestavametsa.fi/.