Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kostoisku, ja haluttiin näyttää että kukaan terroristi ei ole turvassa, ei kannata yrittää. Nyky-Afganistan on nykyään taas terroristikasvattamo, kun taleban-propagandaa levitetään vapaasti.
Vanhoja poikia viiksekkäitä juu… Petkeles, kerro sinä, minä en osaa tuota arvioida. Jokaisella metsäkuviolla voi pesiä joku laji, mutta rehevillä paikoilla käydään periaatteessa hakkuilla useammin kuin karuilla kasvupaikoilla.
Ajatuksena oli suhteuttaa hakkuiden määrää lintujen muiden mahdollisten kuolleisuustekijöiden kanssa. Se on huomioitava että hakkuun vaikutus pesintämenestykseen ei rajoitu hakkuuvuoteen, vaan on pysyvä eli kumuloituva. Katsotaan lisääkö joku Hesarin lukija tämän näkökohdan toiseen keskusteluun, jonka aiheena ovat juuri pesimäaikaiset hakkuut.
Terrorismia on vaikea torjua ja aina ollaan päätöksenteossa vajavaisen tiedon varassa. Vaikeaa oli Afganistanissa Neuvostoliitollakin, ei vain USA:lla. Vaikeaa on Israelilla Gazassa. Sivusta ja jälkikäteen on helppo arvostella. Se kuitenkin hätkähdytti kun näki (oletettavasti aidon) reaaliajassa kuvatun terroristipommituksen jonka ulkoministeri Hillary Clinton määräsi tehtäväksi – olikohan juuri se jossa Bin-Laden menehtyi.
Yritin vastailla vähän eri näkökulmasta Hesarissa ja päästä takaisin jutun otsikkoon joka koski pesimäaikaisia hakkuita.
”
Punaisessa kirjassa on puutteita. Kaikista maassamme tavatuista lajeista ei ole olemassa niin kattavaa havaintotietoa, että lajin historia, nykytila ja tulevaisuus voitaisiin arvioida: karkeasti kai noin puolet on arvioitu ja toisen puolen tilaa ei tunneta? Lajien määrä eri uhanalaisluokissa antaa yhden näkymän nykytilaan. Tarkemman näkymän ja myös suuntaviivoja suositeltavaan metsän käsittelyyn saa, jos ottaa lähemmin tarkasteluun yhden metsäluontotyypin peruslajiston, ja katsoo mitä sille kuuluu.
Lajille määritelty ensisijainen elinympäristö (ilmaisu: ”ei päällekkäisyyksiä”), ei tarkoita ettei ko. laji voisi esiintyä muissakin metsäisissä elinympäristöissä, kunhan lajin vaatimat ominaispiirteet täyttyvät. Hyvä esimerkki on metsien yleislaji hömötiainen, joka voi pesiä lähes kaikissa rehevissä ja keskirehevissä metsätyypeissä. Se voi siis olla yksi hyvä mittari metsien laadulle elinympäristönä. Kannan heikkenemistä voitanee estää kasvattamalla metsiä vanhemmiksi, lisäämällä peitteisyyttä, hakkaamatta jätettäviä metsälaikkuja ruokavarastoiksi ja tekopökkelöitä suojaisiin kohtiin pesimäpaikoiksi.
Luonto ei tekisi ilman ihmistä pelkästään ”umpeen kasvatusta”, vaan se tekisi myös uudistavia häiriöitä. Lajistomme on kehityksensä aikana sopeutunut näihin häiriöihin. Hakkuutkin ovat eliöstön näkökulmasta häiriöitä. Hakkuita tehdään vuosittain 0,6 – 0,8 miljoonan hehtaarin pinta-alalla, josta noin neljännes on päätehakkuita ja loput harvennushakkuita. Puuntuotannon käytössä olevasta pinta-alasta 20 milj. hehtaarista hakkuita olisi vuosittain korkeintaan noin 4:llä prosentilla (0,8/20). Vaikka hakkuupinta-alat ovat nykyään suuria, valtaosa pinta-alasta on siis aina lintujen pesintäaikaankin häiriöistä vapaana.”
BRICS näemmä koostuu nykyään 10 maasta. Mukana ovat myös: Etiopia Egypti Indonesia Iran ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat. Jos tämä porukka pääsee yhtenäiseen ajatukseen vapaamielisen ”lännen” vastustamisesta, saatamme olla pulassa. Varsinkin kun USA ei ole Trumpin kaudella puhdas demokratia. Erdoganin Turkki solahtaisi helposti mukaan ja Valko-Venäjä.
Vesistöt on ainakin aiemmin katsottu hoitamattomiksi alueiksi vaikka ihminen niihin paljon vaikuttaakin. Säännellyt vesistöt käsittääkseni myös. Tekoaltaiden päästöt näkyy olevan joissakin maissa mukana raportin piirissä. Eli toistaiseksi ojitusalueilta vesiin siirtyvä hiili ei ole turvemaiden synneissä virallisesti mukana.
BRICS-maat aiotaan laittaa valinnan eteen: Venäjän energia vai USA:n kauppa. EU:lla on myös tehtävänä sama valinta, koska silläkin on tällä hetkellä molemmat.
