Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Noita Forssan kaltaisia tilanteita varten pitäisi olla nopea menettely häiriötä aiheuttavien yksilöiden poistoon. Kai poliisilla tähän valtuudet onkin. Aluksi yritetään karkotusta, ja voi olla vaikea osoittaa oliko jokaisessa häiriötapauksessa juuri se sama yksilö kyseessä. Ainakin luvallista susikarkotetta voisi suositella aivan kaikille taskuun tänä päivänä. Auttaa myös siinä tilanteessa jossa suden sijaan koiran kimppuun käy irti päässyt koira.
Jos tuhat puuta per ha kasvaa 35 vuodessa tuhat litraa per puu, niin hehtaarin keskikasvu on 28 m2/ha vuodessa. Ja hetkellinen vuosikasvu vielä ylittää tämän. Yhtä hyvä tulos kuin eukalyptuksella ja lisäksi arvokkaampaa tukkipuuta! Että voi kysyä, onko kannattavaa kituuttaa jatkuvalla kasvatuksella? Itselläni siberialaiset lehtikuuset eivät ihan tähän yllä, kun ovat koivujen puristuksessa kituneet…
Kyllä päästään. Jutussa oli myös melko uusi asia eli metsäpuiden geneettinen sopeutuminen ilmastonmuutokseen. Sitä ei ole aiemmin julkisuudessa paljon käsitelty. Siitä kirjoitti ensin MT:n mielipiteen Martti Kinnari. Jatkoksi sitten Haapanen ja Ruotsalainen muistuttivat alkuperäsiirtojen tarpeesta. Luken Katri Himanen on ehkä jo aiemmin kirjoittanut aiheesta.
Tutkimus käsitteli vain maaperässä tapahtuvia ilmiöitä. Metsän kokonaishiilivarastoon vaikuttaa sen lisäksi puuston kasvu, joka on jatkuvassa kasvatuksessa alempi ja myös uudistuminen epävarmempaa. Metsien jalostuksen tutkijat (Haapanen ja Ruotsalainen Maaseudun Tulevaisuudessa) ovat muistuttaneet, että muuttuvassa ilmastossa avohakkuu ja metsänviljely alkuperäsiirtoineen ovat tarpeen sopeutumiseen.
Kaikki luotettava uusi tieto on hyväksi. Tässä tutkimuksessa oli huojentavaa se, että ainakaan pienaukossa mykorritsojen lajiston monimuotoisuus ei selkeästi alentunut. Eli luultavasti palautuu melko pian metsän varttuessa sekä lajistoltaan että määrältään.
Hiilivarastoasioissa merkittävin jakolinja on luonnonmetsien ja talousmetsien välillä, ei jatkuvan ja jaksollisen välillä. Metsän käsittelyn päätöksiä ja metsäpolitiikkaa ei kannata tehdä yksityiskohtia osaoptimoiden, vaan pitää nähdä myös iso kuva. Erityisesti se, käytetäänkö puuta fossiilienergioiden ja muovin sijasta. Kaikkea puuta näihin tarkoituksiin ei välttämättä tarvitse hakata Pohjoismaissa tai Euroopassa. Biotalous on globaalisti tärkeä osa vihreää siirtymää.
*
Yllä oleva teksti on kommenttini keskusteluun Facebookissa tilillä University of Helsinki. Helsingin yliopiston tiedote 18.11.25 Facebookissa, tiedote linkissä. En olisi otsikoinut noin, että suorastaan riski!
Tämä ei ole varsinaisesti median metsäpolitiikkaa, mutta kiinnostava teksti kuitenkin. Paljon tunnistettavia kohtia metsäkeskustelijoille. Facebookissa julkaisijan tilillä keskustelua.
https://www.tieteessatapahtuu.fi/numerot/5-2025/poliittinen-ajatuspaja-tieteellisen-laadun-vartijana
Tutkijoiden poliittisella kannalla ei ole merkitystä siihen miten hyvää tutkimusta he tekevät. Ehkä käpysonnin lausumassa on kuitenkin sikäli perää, että vasemmisto suhtautuu ehkä keskimäärin myönteisemmin ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaan kuin oikeisto.
Jako ei mene kuitenkaan kaikin osin näin, vaan myös oikeisto ja sitä tukevat yritykset tunnistavat liiketoimintamahdollisuudet liittyen vihreään siirtymään, ja myös globaalimuutokseen sisältyvät riskit liiketoiminnan kannalta. Hyvänä esimerkkinä ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikeudet arabica-tyyppisen kahvin viljelylle, jotka ovat nostaneet kahvin hintaa meilläkin. Sijoittaminen ilmastonmuutosta kiihdyttävään fossiilisiin varoihin nojaavaan liiketoimintaan voi olla huonommin tuottavaa kuin vihreä siirtymä. Myös muovijäte merissä ja mikromuovi kaikkialla ovat ongelma, jota lieventää pakkaaminen kartonkiin, jonka kysyntä voi sen vuoksi kasvaa.
Jos ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa epäonnistutaan, kellään ei ole enää kivaa, vaan kaikilla on kurjaa tasapuolisesti. Kysymys on siitä, kuinka paljon haluamme tinkiä mukavuudestamme nyt jotta tulevilla sukupolvillakin olisi mukavaa.
Kun kerran Venäjä näyttää saavan, Kiinankin pitää saada – siis palauttaa ”oikeat rajat”.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/8868b19e-cbb3-40fd-8b19-ec8b3fd71cd0
Jarkko Korhonen: Seitikki, hietalakki, hiippo ja moni muu.
Kuopion museon juutuubi-kanavalla 2 viikkoa katseltavissa.
Siirtoistutus ilman elinympäristön parantamista on varmaan veden kantamista kaivoon.
Vuokko voi olla oikeilla jäljillä kirjoittaessaan, että talousmetsän sukkession lajirikkain vaihe alkaa avohakkuun jälkeen ja että se on alamäkeä siitä sitten etiäpäin. Tällä havainnolla ei ole kuitenkaan juuri mitään tekemistä v-lajien probleeman kanssa. Ne ovat vaatelias ryhmä, jotka esiintyvät sukkession eri vaiheissa luonnontilaisissa tai sen kaltaisissa metsissä. Niissä on v-lajien lisäksi tietenkin myös normaali talousmetsälajisto, eli ne Vuokon inventoimat kukatkin.
