Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Mm. Oli kyllä myös menoja, mutta sote-puoli on niin iso osa julkista, että sitä ei voi jättää huomiotta. Ajatuksena siis, että panostamalla oikeisiin kohtiin saadaan sairastavuus laskuun ja pitkällä aikavälillä säästöjä. Tie- ja ratahommeleilla tarkoitin uusia hankkeita enkä kunnossapitoa.
Turhat yritystuet voisi yrittää karsia. Jäädyttää julkisen puolen palkat ja indeksikorotukset muutamaksi vuodeksi. Lykkää kalleimpia tie- ja ratahankkeita. Isoista eristä saa isot säästöt: sotessa rahaa ennaltaehkäisyyn ja perustasolle, vanhuksille hyvää palveluasumista niin kunto pysyy heillä hyvänä pitkään, tekoäly seulomaan asiakkaista riskitapauksia ja heidän ”kutsunnat” terveystarkastuksiin…
HS kommentti:
Metsätalouden ympäristöohjeet ovat muuttuneet, mutta niiden käytäntöön saattaminen vie aikaa. Metsien uudisojitukset ovat lähes loppuneet ja myös ojien kunnostuksia arvioidaan kriittisesti. Vaihtoehtona on sopivissa kohteissa ainakin väliaikaisesti artikkelissakin mainittu jatkuvapeitteinen metsänkasvatus. Metka-tukiohjelmasta saa tuettua suometsien hoidon suunnittelua. Hoito voi olla esimerkiksi hakkuita, ennallistamista, valumien uudelleen suuntaamista tai vesiensuojelun rakenteiden luomista.
Vesistö- ja ilmapäästöjen ongelmat tiivistyvät paksuturpeisten maiden käyttöön sekä maa- että metsätaloudessa, ei niinkään kivennäismaapeltojen tai metsämaiden käsittelyyn. Ojitetulla turvemaapohjalla hapekas turvekerros hajoaa ja päästelee ilmaan hiilidioksidia ja etenkin vuosittain muokattava pelto myös typpioksiduulia.
Turpeen kautta kulkeviin valumavesiin päätyy humusta ja kiintoaineita, jonkin verran myös fosforia ja typpeä. Metsä pidättää sadeveden mukana metsään tulevaa typpeä kasvuunsa, ts. metsän läpi kulkenut sadevesi voi olla typen osalta puhtaampaa kuin suoraan vesistöön satava vesi. Tämä ja luonnontilaisten turvemaiden taustakuormitus eli luonnonhuuhtoumat tulee huomioida päästötaseissa.
Hallelujaa ja risti seinään: HS julkaisi kommentin jossa kritisoidaan otsikointia ja hutiloivaa kirjoitustapaa.
Pekka Länsman:
”Itse asiaan en esitä kantaa, mutta artikkelin kirjoittajan työn laatuun esitän. Se on laiskasti ja epäselvästi tehty herättää hämmennystä ja epäselvyyttä enemmän kuin antaa tietoa. Myös otsikko (”Suojeltujen metsien määrä kasvaa tilastoissa, vaikka käytännössä mikään ei muutu”) näyttää niin harhaanjohtavalta, että sitä voisi kuvata v-sanalla.
Metsien suojelu on jo ennestään ollut vaikeasti hahmotettava asia, koska suojelussa on ollut niin paljon erilaisia tasoja. Nyt artikkelissa kerrotaan, että talouskäytön ulkopuolella olevia metsiä, jotka eivät ole suojelualueita, muutetaan OECM-alueiksi.
Kysymyksiä, joihin varmaan olisi vastaus olemassa, jos toimittaja olisi viitsinyt asiaa selvittää:
Jos OECM:n piiriin tulevat metsät nykyisin ovat talouskäytön ulkopuolella, mutta eivät kuitenkaan suojelualueita, mitä ne sitten ovat?
Onko OECM:n piiriin otettu metsä suojeltu vai ei?
Onko suojelun ulkopuolella olevan metsän ottaminen OECM:n piiriin hyvä vai paha juttu?
Artikkelin ja otsikon keskeinen tavoite näyttää olevan skandaalin lietsominen: Kansalaisia huiputetaan teeskentelemällä, että suojelua lisätään, vaikka (artikkelin mukaan) sitä ei todellisuudessa lisätä. Tämä tavoite saavutettiin hyvin, eikä tarvinnut edes vaivautua selvittämään, mistä on kysymys.”
Tässä vielä uutinen Hentusen ja Heleniuksen kirjasta, jos meni aiemmin jakamani otsikot ohitse.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/197b2586-17e7-4e61-a67b-1560d0498df7
Kannattaa lukaista myös analyysi Trumpin maolaisesta kulttuurivallankumouksesta.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/fe3524d4-7ea0-4b2b-b73f-8bcc89175721
Avainsana ovat isäntäeläimet: niitä ei rajoita kaupungeissa mikään, kun ruokaa ja suojaa riittää ja saalistajia on liian vähän. Koko Suomessa on jo punkkiliven havaintojen mukaan mahdollista kohdata punkki. Ilmaston lämmetessä talven kylmyys ei enää rajoita leviämistä Lapissa, mutta isäntäeläinten pieni määrä ja pieni koko voi jonkin verran rajoittaa.
Lehtiuutisten mukaan poroista on jo löydetty punkkeja, eli ilmeisesti ne voivat sopia lisääntymisalustoiksi porojen saamasta loislääkityksestä huolimatta. Arvellaan että pohjoisimmat punkkihavainnot olisivat tulleet ihmisten tai lemmikkieläinten mukana, mutta itse pidän todennäköisempänä kuljettajana muuttolintuja. Punkit voivat levitä Lappiin myös Norjan puolelta, jossa ne ovat yleisiä.
