Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ei ole ihan noin yksinkertaista ole. Teollisuuden kilpailukykyyn vaikuttaa moni muukin asia kuin palkat, mm. puun hinta. Työttömyyttä aiheuttaa esimerkiksi halpatyövoiman käyttö, johon ei ole muuta reseptiä kuin se että me tilaajat suosimme suomalaista työtä – silloinkin kun se on kalliimpaa kuin ulkomainen.
Ilmasto- ja luontoasioilla on merkittävä ero: ensin mainittu on maapallonlaajuinen ilmiö jota hoidetaan muiden maiden kanssa yhteistyössä ja jälkimmäinen on ilmiö josta olemme itse vastuussa. Ilmastoasiassa Suomi ja Ruotsi ovat tehneet oikeita asioita tuottaessaan puuta tehokkaasti, joten mielestäni ilmastopolitiikan lanseeraamia hiilinieluvaatimuksia ja niiden aiheuttamaa taloudellista rasitusta voitaisiin aivan hyvin höllätä ja keskittyä rajoittavan politiikan sijaan edistyvään biotalouteen.
Esimerkiksi pienpuun polttoa on aika turha kritisoida silloin kun se korvaa fossiilisia varoja puujakeilla, jotka olisivat metsässä lahonneet joka tapauksessa nopeasti. Onko lisääntynyt puun poltto (pienpuu, hakkuutähteet) sitten yksi merkittävä syy pienentyneeseen karikekertymään, josta kehkeytyy sitten pienemmäksi maaperän hiilivarastoksi? On mahdollista, mutta riippuu siitä miten eri osiot käyttäytyvät laskentamallissa.
Suomen puolen pitäminen kuuluu enemmän politiikan kuin tutkimuksen puolelle. Politiikka liittyy tutkimukseen rahoituksen eli aiheiden valinnan osalta mutta ei tulosten osalta. Kova kotiin vetäminen ei ole oikein mahdollista kun raportointiohjeet tulevat IPCC:ltä ja järjestelmää valvotaan.
Haitallisin kohta meille ovat kovat turvemaiden päästöt. Ovat varmaan todelliset eikä kuviteltuja. Ojitusten määrässä on selkeä ero Ruotsiin. Nalle ei ehkä tunne järjestelmää ja kommentoi enemmän fiilispohjalta? Itseä kiinnostaisi milloin turve on loppu ja päästöt heikkenevät?
Tänks Pakahe! Linkki ei minulla toimi, mutta tiedän suunnilleen Orpon hallituksen soveltamat määritelmät. Punaisen kirjan v-lajit esiintyvät siis noista kolmesta luokasta keskimääräistä useammin luokissa 1 (luonnontilaiset) ja 2 (luonnontilaisen kaltaiset vanhat tai nuoret). Luokan 3 laatu ei välttämättä aina riitä v-lajille.
80 vuotta on kyllä aika vähän vanhaksi metsäksi. Vähintään seassa pitäisi olla edellisen puusukupolven säästöpuita. Tällaiseen kohtalaisen luontoarvon metsään voitanee päästä nykyisilläkin metsänhoidon ja sertifioinnin ohjeilla, jos niitä sovelletaan hyvin. Säästö- ja lahopuulla ei ole ylärajaa – kunhan ei aiheuteta metsätuhoriskejä.
riski myllyille ja linjoille on joka paikassa
Riski on olemassa maakuntakaavaan tuulivoimapotentiaalisiksi alueiksi määritellyillä paikoilla. Kunnat voivat näiden lisäksi kaavoittaa pieniä muutaman voimalan hankkeita. Niissä suojaetäisyys riippuu nykyisen hallituksen päätöksistä? En tiedä onko persujen ja muiden kiista asiassa ratkennut. Kyllä pelkkä maiseman muutoksen riski voi varmaan joissakin sijainneissa alentaa kiinteistöjen hintoja tai estää myynnin.
Pieni tarkennus: khk-inventaariot tehdään IPCC:n laskentasäännöillä, mutta EU:n ilmastopolitiikan vaatimukset ja vertailut EU:n säännöillä. Olisi EU:n tasolla todellakin yksinkertaisempaa tarkastella ja tavoitella hyvää metsien kasvua kuin hiilinieluja. Vielä pitäisi ratkaista se vähennettäisiinkö maaperän päästöt kasvusta.¨
IPCC-raporteista eri mailla on vähän eri sovelluksia sen mukaan, mitkä päästöt ovat kullekin maalle tärkeitä. Sitä en tiedä miksi Suomi ja Ruotsi päätyivät maaperän päästöissä niin eri menetelmiin – johtuisiko tutkimusperinteestä: käytetään niitä menetelmiä joita on kehitetty valmiiksi.
Luken vastaus Wahlroosille Metsäuutisissa.
Asikainen kannattaa metsänielusäätelyn yksinkertaistamista: ”Olisi vakavasti pohdittava, pitäisikö siirtyä nielutavoitteista metsien kokonaiskasvun ja siten bruttohiilensidonnan tavoitteisiin.”
Se kyllä todennäköisesti kannustaisi nykyistä paremmin hyvään metsänhoitoon.
Kysyitkö Kurki täsmennystä Pk:n laatijoilta v:n määritelmään? Englannin kielen termi ’old-growth’ ei mielestäni ole talousmetsää, mutta voin olla ihan hyvin väärässä.
Kuinka vanhaa talousmetsän pitää olla, että siitä tulee iän puolesta v? Entä lahopuun määrä, mikä riittää lajille että se luokittuu v-ryhmään? Siksi kysyn että tiedetään tarkasti mistä puhutaan.
Kuvaushaaskoja on kai Kainuun ja Kuusamon alueilla lähinnä vai kuinka?
Kysyin Elisa Aaltolan Facebookissa neuvoa miten hirven metsästys ja SRVA tulisi järjestää, kun susia ei haluta tappaa. Oli ollut tilaisuus jossa oli Elisan lisäksi pedoista ymmärtävä kirjailija Antti Haataja puhumassa. Olisin odottanut että porukasta irtoaisi edes jotain, mutta ei. Ehkä kommentointi suljettiin vihapuheen takia?
Yksi ehdotus tuli eli annetaan susikannan kasvaa vielä nykyisestä sellaisiin määriin että ne hoitavat hirvikannan. Jos yksi lauma tappaa vain yhden hirven viikossa, niiden saalistusteho ei ole hääppöinen. Sen lisäksi toki pitävät hirviä liikkeellä.
Itse totesin sinne että jos hirvien metsästys koirien kanssa estyy, joudutaan turvautumaan vähemmän tehokkaisiin menetelmiin ts. väijyntä torneista ja ajoketjun avulla metsästys.
Lennokkeja voi käyttää talvella apuna hirvien löytämiseen jälkien lisäksi. Siis ennen metsästystapahtumaa, ei sen aikana. Tämä säädös kannattaisi ehkä yrittää muuttaa, eli drone tulisi tavallaan koiran sijaan mukaan metsästystapahtumaan.
