Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
PTT selvittää hiljaisen suojelun pinta-aloja. Tarkan määrän saisi jos nämä merkittäisiin metsaan.fi- järjestelmään omilla koodeilla.
Metsähallitus on tunnistanut valtion mailta 1,3 miljoonaa hehtaaria monimuotoisuutta tukevia OECM-alueita.
Alueet ovat jo talouskäytön ulkopuolella, mutta OECM-status korostaisi niiden luontoarvojen turvaamista.
Jos ympäristöministeriö hyväksyy esityksen, Suomen raportoitava suojelualue kasvaisi yli neljällä prosenttiyksiköllä.
http://www.hs.fi/politiikka/art-2000011262682.html
Nämä voisi lukea joko ns. ’osittain suojeltuun’ alaan, jota suositusten mukaan tulee olla 20 prosenttia, tai ’tiukan suojelun’ 10 prosentin alaan.
Päivän viisastelu Hesariin, kun lukija kysyy mitä vikaa talousmetsissä on:
”Olemme muuttaneet metsämaiseman hyvin toisenlaiseksi kuin mitä se oli silloin kun metsälajit kehittyivät ja asettuivat asumaan Suomeen. Nyt olisi hyvä palata hiukan taaksepäin ja palauttaa luonnonmetsien ominaispiirteitä. Käytännössä niin että yhtä metsikköä laajemmalla maisematasolla olisi kolmenlaisia laikkuja: pysyvästi suojeltuja, pysyvästi peitteisiä ja välillä avoimia alueita. Näin toimien voidaan saadaan metsäalueen tasolle mahdollisimman laaja lajikirjo ja sitä myötä hyvä ekosysteemin toimivuus ja muutosten sietokyky.”
UPM pyrkii vähentämään suometsien vesistöpäästöjä mm. tekemällä rehevissä korvissa jatkuvaa kasvatusta. Yhtiö on aloittanut hankkeen, joka tähtää vesiensuojelun tehostamiseen ja turvemaiden nykyistä kestävämpään käyttöön. Yhtiö on myös tehnyt Itämeri-sitoumuksen: se lupaa kehittää vesiensuojelun käytäntöjä ja ohjeita yhdessä sitoumuksia keräävän Baltic sea action group -säätiön (BSAG) kanssa. Yhtiön mailla Janakkalassa tutkitaan eri tavoin käsitellyn metsän vesistövaikutuksia.
Vesistöjen tummumisen taustalla ovat Suomen ympäristökeskuksen (Syke) erikoistutkijan Laura Härkösen mukaan muun muassa (ilmastonmuutokseen kytkeytyvät) muutokset lämpötilassa ja valunnassa sekä happaman laskeuman väheneminen. Vesistöpäästöjä vähentäviä ratkaisuja ovat mm. kunnostusojituksen välttäminen ja valuma-alueen vedenpidätyskyvyn parantaminen ojia patoamalla ja soita ennallistamalla.
Metsäuutiset: Ympäristöministeriön oman arvion mukaan ennallistamisasetuksen täytäntöönpano maksaa Suomessa 700 miljoonaa euroa vuodessa.
Mistähän nämä rahat otetaan, luonnonarvokaupastako? Puhutaan tähtitieteellisistä summista jos verrataan METSO-ohjelmaan tai Metka-tukeen.
Tuo on Visakallo totta: metsään liittyvät verot ja kulut maksetaan yleensä hakkuutuloilla. Ellei sitten ole valittu ansaita metsää suojelemalla tai hiilinieluja myymällä. Näiden hyötyjen markkinoille tulo ja yksityinen raha niihin säästäisi valtion verorahaa (ei tarvita esimerkiksi suojelualueiden lunastuksiin eikä hiilinielutoimiin), mutta toisaalta vähentäisi hakkuiden tulovaikutuksia.
Visakallon kommentti talousketjussa pisti miettimään: pitäisikö olla huolissaan suuren yleisön asenteista metsänomistusta kohtaan, kun se on valtakunnan yleismedioissa typistynyt ilmasto- ja luontokysymykseksi ja elinkeinonäkökulma on unohtunut. Hapertuuko maamme puujalka, jos kansalaiset eivät enää näe yhteyttä metsän ja hyvinvoinnin välillä? On paljon maallikkometsänomistajia jotka kokevat ehkä syyllisyyttä metsän ahneeksikin mainitusta talouskäytöstä ja jopa hoidosta? Uudessa paradigmassa metsän heitteille jättö (hakkaamatta ja hoitamatta jättäminen) voidaan nähdä sankaritekona? Tätäkö Sitran Mari Pantzar tarkoitti?
Tutkimusten mukaan suuri osa metsänomistajista on nykyään monitavoitteisia, mutta myös metsän taloudellinen merkitys on useimmille tärkeä. Raaka-ainehuollon ja hiilinielujen tulevaisuus riippuu siitä miten halukkuus metsänhoitoon säilyy.
Datakeskus maksaa ainakin kiinteistöveroa Suomeen ja työllistää jonkin verran, etenkin rakennusvaiheessa. Yhteisöveroja tulee ehkä keskuksia rakentavalta Suomeen rekisteröidyltä yhtiöltä.
Nyt nimenomaan halutaan että sähköä kuluttavaa teollisuutta tulisi lisää, ettei uusiutuvan sähkön investointeja tehtäisi turhaan, mutta mutta… datakeskuksen hyvä voimala olisi ennemminkin ydinvoimala, koska se ei tykkää tuurisähköstä vaan hinnaltaan ja saanniltaan vakaasta sähköstä. Talvipakkasillakin ne saavat sähkön sovitusti ja me muut joudumme joustamaan. Se on näissä se ikävä piirre, joten määräänsä enempää näitä ei kannata ottaa.
Maakaasusta ja muusta Venäjän tuontienergiasta pitää päästä kokonaan pois, koska sota Ukrainassa ei lopu ennen kuin Putinin sotakassa ehtyy.
