Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ehkä Vuokko ei tuota lehto-osuutta kirjoittaessaan muistanut, että v tarkoittaa paitsi vanhaa myös luonnontilaisen kaltaista?
”Palojen sattuessa ne ovat kuitenkin voimakkaita ja hävittävät lajin pitkäksi aikaa kasvupaikalta. Kotimaisista lajeista tähän ryhmään kuuluu kuusi” (Lähde: https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/10673). Eli lehto palaa harvoin, mutta jos se palaa, kuusi häviää. Tällä voinee perustella kuusten poistoa lehdoista: ihminen on lähestulkoon kokonaan poistanut metsäpalot luonnostamme, joten ihmisen pitää hoitaa se homma, jonka metsäpalot muuten tekisivät ts. kuusettumisen estäminen.
Tuomas Aakalan artikkelissa kuvataan luonnonmetsien sukkessio meidän oloissa. Luonnontilaisessa metsämaisemassa vallitsevia piirteitä olisivat mm. peitteisyys, korkea puuston tilavuus, metsän rakenteiden vaihtelevuus ja sekametsäisyys. Miksi se olisi vanhanakaan vähälajinen elinympäristö? Talousmetsässä vanha metsä voi sitä ollakin, kun vain yksi pääpuulaji ja yksi kokoluokka on harvennusten jälkeen jäljellä.
Lahopuun määrän kerrotaan olevan suurimmillaan nuorissa sukkessiovaiheissa. (Tässä kohtaa em. yo-tehtävä oli ristiriidassa uuden tutkimuksen kanssa, kun siinä lahopuuta oli eniten sukkession lopussa.)
Eukalyptuksesta kerrotaan (englanninkielinen Wikipedia), että sitä voi kasvattaa vesoista mutta en tiedä montako kertaa peräkkäin.
Hiilinielukauppa voi tulla puukaupan rinnalle, jos hinta per m3 on tarpeeksi korkea ja jos kaupan säännöistä päästään yksimielisyyteen. Siitä olen samaa mieltä, että tällä ei lähde Suomi nousuun. Puuntuotannon maksimointi ei myöskään ole paras ratkaisu vaan metsien eri hyötyjen monitavoiteoptimointi. Käytännössä tämä ei mene mitenkään keskusjohtoisesti, vaan kukin metsänomistaja tekee omia ratkaisujaan ja näiden summa on kokonaishyöty. Metsäpolitiikan keinoin ratkaisuja voidaan jonkin verran ohjata.
Metsäteollisuuden tuotekehitysputkesta kypsyy varmasti vielä innovaatioita kaupalliseen käyttöön.
Tappiota vai ei, riippuu sovellettavasta korkokannasta. Epäilen että sinulla Perko se on korkeampi kuin mitä metsistä yleisesti halutaan. Me matalan koron kasvattajat emme ole tuskissa, joten sinun ei tarvitse kantaa huolta meistä.
En myöskään usko että Suomi lähtee nousuun puumarkkinaa kehittämällä.
Juuri näin. Hyvä kasvu euroissa on se mikä on useimpien kannalta tavoiteltava asia, ei kasvu prosenteissa. Lisäksi kannattaa huomioida aika joka menee hakkuutulojen saamiseen, ja sitä voidaan lyhentää hyvällä metsänhoidolla. Myös investointien välttelyllä (jk) voidaan päästä hyvään tulokseen, mutta ei varmaan yhtä suurella todennäköisyydellä kuin investoimalla (jaks.).
Perkon metsät ovat kysymysmerkki: hän raportoi erinomaisia kasvuja (prosenteissa ja euroissa) erirakenteismetsistään. Ovatko nämä totta, toiveajattelua vai väärin arvioituja?
Käpysonni. No ei tietenkään verovaroista, vaan yritykset kompensoivat aiheuttamaansa haittaa luonnolle tai ilmastolle. Esimerkiksi sähköverkkojen rakentajat voisivat tukea metsittämistä. Metsä Groupilla on oma suojelurahasto, joka tekee ilmeisesti samaa kuin Luonnonperintösäätiö.
Jossain väitettiin että ulkomailla olisi päästöjen kompensointia haluavia yrityksiä paljonkin, jos meillä olisi myytävää, eli siis metsien kasvua tai metsitettävä pelto. Luontoarvokaupassa myyntiartikkeli voi olla vaikka ennallistettava suo tai suojeltava metsä. Metsänomistajan kannalta hiilinielu- ja luontoarvokauppa ovat yksi mahdollisuus tienata metsällä.
Moni omistaja varmaan tarttuisi tarjoukseen, jos systeemi olisi helppo käyttää eli joustavasti sisään ja uloskin tarvittaessa. Luonnonsuojelulaissa oleva vapaaehtoinen kompensaatio on kankea ja byrokraattinen ja työllistää viranomaisia. MTK:n luontoarvokauppa on toimivampi.
Nalle, maan ylimmäinen metsäasiantuntija? No varmasti voitaisiin nostaa ja olisi eduksi kasvun ylläpidon kannalta, kun hiilinielu saataisiin alle nollan ja ikärakenne nuoremmaksi. Metsien hyötyjä saa se joka niistä maksaa. Unohtuiko Nallelta kuitenkin se että aivan lähitulevaisuudessa joku voi haluta metsistä puun sijasta hiilinielua ja suojelua ja maksaa siitä?
Olisi myös mielenkiintoista kuulla Nallen mielipide siihen onko metsäteollisuuden vahva asema maassamme hidastanut tarpeellista rakennemuutosta. Suurta lisäarvoa tuottavia uusia tuotteita on kehitetty, esimerkiksi pakkaukset ja tekstiilikuidut, mutta suurta vientituloa tuovaa läpimurtoa ei ole saatu. Yksi hyödyksi tuleva asia olisi muovin käytön laajempi sääntely mikromuovin vähentämiseksi. Tällaisissa asioissa Eurostoliitto olisi hyödyllinen.
Eurostoliiton säätelyvimma on jonkin asteinen ongelma kyllä. Markkinan muutosten lisäksi tietysti tuotantokustannus Suomessa vaikuttaa – ei pelkästään raaka-aineen saatavuus. Metsäkato taitaa muuten edetä vähintään samaa tahtia kuin suojelun pinta-alat, joten muistetaan sekin puun tarjontaa alentavana.
Ehkä seurattavia asioita olisi muitakin (kuten herkkä crp josta on vasta alettu puhua eikä yleensä mitata), mutta perussetti on verenpaine, verensokeri ja kolesteroli. Jos nämä ovat kaikki suositeltavissa rajoissa, normaali ruoka ja liikuntaakin jonkin verran, kannattaako olla huolissaan? Sitten jos on jo ongelmia, riskejä voi alentaa lääkityksellä.
Tiede muuttaa suosituksia – esimerkiksi verenpaineesta tuli uusi tulos että suositus saattaisi olla hiukan nykyistä alempi, yläpaine siis mieluummin max 120 eikä 140. Yhteisriskejä lasketaan myös, esim. diabeetikoille suositellaan alempaa kolesteroliarvoa. Iän myötä hyöty kolesterolilääkityksestä kasvaa; on jopa esitetty että lähes kaikki iäkkäät hyötyisivät siitä.
Vai mitä pihkatappi ehdottaisi? Onko ravintosuositukset myllättävä uusiksi omega 6 osalta? Esimerkiksi hyvänä pidetyssä avokadossa sitä kai on runsaasti.
