Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tuo on Visakallo totta: metsään liittyvät verot ja kulut maksetaan yleensä hakkuutuloilla. Ellei sitten ole valittu ansaita metsää suojelemalla tai hiilinieluja myymällä. Näiden hyötyjen markkinoille tulo ja yksityinen raha niihin säästäisi valtion verorahaa (ei tarvita esimerkiksi suojelualueiden lunastuksiin eikä hiilinielutoimiin), mutta toisaalta vähentäisi hakkuiden tulovaikutuksia.
Visakallon kommentti talousketjussa pisti miettimään: pitäisikö olla huolissaan suuren yleisön asenteista metsänomistusta kohtaan, kun se on valtakunnan yleismedioissa typistynyt ilmasto- ja luontokysymykseksi ja elinkeinonäkökulma on unohtunut. Hapertuuko maamme puujalka, jos kansalaiset eivät enää näe yhteyttä metsän ja hyvinvoinnin välillä? On paljon maallikkometsänomistajia jotka kokevat ehkä syyllisyyttä metsän ahneeksikin mainitusta talouskäytöstä ja jopa hoidosta? Uudessa paradigmassa metsän heitteille jättö (hakkaamatta ja hoitamatta jättäminen) voidaan nähdä sankaritekona? Tätäkö Sitran Mari Pantzar tarkoitti?
Tutkimusten mukaan suuri osa metsänomistajista on nykyään monitavoitteisia, mutta myös metsän taloudellinen merkitys on useimmille tärkeä. Raaka-ainehuollon ja hiilinielujen tulevaisuus riippuu siitä miten halukkuus metsänhoitoon säilyy.
Datakeskus maksaa ainakin kiinteistöveroa Suomeen ja työllistää jonkin verran, etenkin rakennusvaiheessa. Yhteisöveroja tulee ehkä keskuksia rakentavalta Suomeen rekisteröidyltä yhtiöltä.
Nyt nimenomaan halutaan että sähköä kuluttavaa teollisuutta tulisi lisää, ettei uusiutuvan sähkön investointeja tehtäisi turhaan, mutta mutta… datakeskuksen hyvä voimala olisi ennemminkin ydinvoimala, koska se ei tykkää tuurisähköstä vaan hinnaltaan ja saanniltaan vakaasta sähköstä. Talvipakkasillakin ne saavat sähkön sovitusti ja me muut joudumme joustamaan. Se on näissä se ikävä piirre, joten määräänsä enempää näitä ei kannata ottaa.
Maakaasusta ja muusta Venäjän tuontienergiasta pitää päästä kokonaan pois, koska sota Ukrainassa ei lopu ennen kuin Putinin sotakassa ehtyy.
Monimuotoinen eliöyhteisö kestää ympäristömuutoksia.
http://www.helsinki.fi/fi/uutiset/luontokato/monimuotoisuus-avain-ekosysteemien-vakauteen
Moni asiantuntija tekee mielellään pitempään jos on terve. Jos yleinen eläkeikä nousee, yksilölliset ratkaisut olisi edelleen sallittava eikä kuvitella että sama ikä on sopiva kaikille ja kaikille aloille. Esimerkiksi yli 65-vuotias pelastajahenkilö ei ole välttämättä enää ihan nuoren veroinen.
Hoidon puutteessa ovat jaksottaisen metsät ovat kyllä eri asia kuin jk-metsät!
Jos joku alue ei uudistu, tilanne on helppo korjata: hakataan aukoksi, muokataan maa ja odotellaan taimia tai tehdään metsänviljely. Ei tästä tarvitse tehdä ongelmaa. Jos alueella on liikaa hirviä, sitten voi tulla ongelmia seuraavassa vaiheessa…
