Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kokopuukeskustelijat voisi kokoontua jonnekin muualle, vaikka Metsät kasvatetaan liian tiheinä -ketjuun?
Hoidon puutteessa ovat jaksottaisen metsät ovat kyllä eri asia kuin jk-metsät!
Jos joku alue ei uudistu, tilanne on helppo korjata: hakataan aukoksi, muokataan maa ja odotellaan taimia tai tehdään metsänviljely. Ei tästä tarvitse tehdä ongelmaa. Jos alueella on liikaa hirviä, sitten voi tulla ongelmia seuraavassa vaiheessa…
Täydellinen este josta jutussa kirjoitettiin on siis Järvenpään Haarajoen pato, joka on nyt päätetty purkaa. Vantaanjoen suulla on jo olemassa ison padon itäpuolella koskihaara, jota pitkin kalat voivat nousta. Kaikki mereltä uivat kalat eivät osaa mennä siihen ja sen jyrkkyys haittaa nousua.
Lähteissä jotka löysin kerrotaan että padon purku on mahdollista ja yläpuolisen vesistön veden pinta voidaan pitää riittävän korkealla pohjapatojen avulla. Purkamisen vaihtoehtona voisi olla itähaaran kunnostus ja suuremman virtaaman ohjaus siihen padon yläpuolisten pohjapatojen avulla.
Tilanne näkyy selkeästi Google mapsin ilmakuvassa, hae: Vanhankaupunginkoski.
Vantaanjoen alueella poistetaan kaloilta vaellusesteitä. Pohditaan myös joen suulla olevan padon purkamista. Kalamaallikko kysyy: voitaisiinko vettä ohjata enemmän koskeen padon sijasta ja auttaisiko tämä kaloja suuntaamaan enemmän sille reitille?
YLE:n suoartikkelin mukaan vain muutama prosentti soista on enää luonnontilaisia. Ei-luonnontilaisiin lasketaan kaikki ne suot, joiden tilaan on vaikutettu hakkuin tai suon tai sen lähialueen ojituksin. Etenkin rehevämpiä ojittamattomia korpia on hakattu, joten oikeasti luonnontilaisia puustoisia soita on onkin enää vähän jäljellä, lähinnä siis suojelualueilla. Soiden kokonaispinta-alasta on Suoseuran mukaan Pohjois-Suomessa ojittamattomia 2/3 ja etelässä 1/4.
https://www.suoseura.fi/ojitettujen-soiden-kestava-kaytto/soiden-kaytto-suomessa/
Olisi hyvä saada vierailukohteita noihin hoidettuihin jk-metsiin jotka kasvavat pitempään kuin hetkellisesti 10 – 20 mottia vuodessa. Vaikea niihin on uskoa ennen kuin näkee. 10 mottia on varmaan aika normaali jaksollisen metsän kasvutulos tuoreen kankaan kasvupaikoilla etelässä nykyään.
Jos metsässä on 300 vähintään kuitupuun koon runkoa, 10 mottiin vuodessa tulisi jokaisen rungon kasvaa 30 litraa. On teoriassa mahdollista, mutta onnistunee helpommin jos runkoja on enemmän.
Onko myös Perkon metsässä pinta-alaa välillä vajaakäytössä, eli puustoa joudutaan välillä kasvattamaan optimaaliseen tiheyteen nähden harvempana ja jopa avoimina alueina uudistumisen varmistamiseksi? Vai tupsahteleeko taimia kokojakauman alkupäähän: sopiva määrä, oikeita puulajeja ja sopivassa tiheydessä?
Lunastuslaki pitäisi korjata kerralla kuntoon. Ei korjaisi vielä kaikkia tuulivoimahankkeiden vaikutusalueiden ongelmia, mutta olisi askel oikeaan suuntaan kuitenkin.
