Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Elämässä voi ottaa harkittuja riskejä. Itsekin nautin leivän päällä rasvasekoitetta eli oivariinia. Ruuan laitossa on yleensä rypsiöljy käytössä, joskus oliiviöljykin.
No esimerkkinä lehtojen lajit joita on paljon – sekä määränä että myös ovat suuri osuus kaikista uhanalaisista. Sitten v-lajistoa ei ole määrällisesti kovin paljon, mutta niiden suhteellinen uhanalaisuus on korkea. Siitä olen edelleen samaa mieltä, että satunnaiset seikkailijat voisi putsata pois tilastosta ja katsoa sitten tilannetta uudelleen.
Toisaalta pitää muistaa, että hyvin suuresta osasta lajistoamme ei ole tarpeeksi tietoa uhanalaisarvioon, joten taustalla voi olla käynnissä kehityskulkuja joita emme huomaa. Esimerkiksi populaatioiden heikkenemistä ja lajien uhanalaistumista viiveellä. Siksi luontotyyppien luonnontilaisten ominaispiirteiden lisääminen on varmempi tie edetä kuin se että yritetään tekohengittää yksittäisiä lajeja.
Minä luin. En ole vakuuttunut kaikista Zero Acren esittämistä käppyröistä joissa omega 6 aiheuttaa monenlaista pahaa elimistössä. Zero Acre myy myös itse öljyä eli artikkeli on samalla mainontaa. Terveystalon sepustus vastannee suomalaisen tiedeyhteisön nykykäsitystä. Artikkelit eivät ole oikeastaan pahasti ristiriidassakaan, kun Zero Acre ei ymmärtääkseni kehota siirtymään tyydyttyneisiin rasvoihin. En ole kyllä tarkemmin perehtynyt omega 3 ja 6 problematiikkaan.
Aika lailla tuossa pihkatapin lähteessä talousketjussa lytättiin linolihappo (yksi omega-6 hapoista).
Terveystalo ohjeistaa:
”Rasvahappotasapainoon voi vaikuttaa kiinnittämällä omassa ruokavaliossaan huomiota eri rasvan lähteisiin. Hyviä rasvoja eli monityydyttymättömiä rasvahappoja saadaan muun muassa kasviöljyistä ja kalasta.
Hyviä omega-3-rasvahappojen lähteitä ovat rasvaiset kalat, saksanpähkinät, pellavansiemenet, chiasiemenet, kasviöljypohjaiset leipärasvat ja rypsiöljy. Omega-6-rasvahappojen lähteitä ovat erityisesti auringonkukkaöljy, soijaöljy, maissiöljy, saksanpähkinät, auringonkukansiemenet, chiasiemenet ja avokado.
Tyydyttyneiden rasvojen määrää ruokavaliossa voi vähentää vaihtamalla maitopohjaiset rasvatuotteet kasviöljypohjaisiin, valitsemalla vähärasvaisia maito- ja lihatuotteita sekä vähentämällä rasvaisten leivonnaisten käyttöä.
Elintarvikkeita ostettaessa hyvä muistisääntö on, että tyydyttyneen rasvan määrä tuotteessa olisi hyvä olla 1/3 tai sen alle kokonaisrasvan määrästä.”
https://www.terveystalo.com/fi/tietopaketit/omega-rasvahapot#Omega-6-rasvahappo
Omega 6 saa yleensä tarpeeksi normaalista ruokavaliosta, koska päivittäinen tarve on pieni. Kasviöljyistä voi käyttää salaateissa oliiviöljyä tai rypsiöljyä. Ruuanlaitossa kotimaisista vaihtoehdoista mieluummin siis rypsiöljyä kuin auringonkukkaöljyä, jos on huolissaan että saa liikaa linolihappoa. Ja välttää prosessoitujen elintarvikkeiden suurta käyttöä.
Ranelle luontokartoittaja: 🥹? Tiukasti suojeltua on kyllä paljon mutta siitä on suuri osa kitumaata. Samaan tapaan muissakin Euroopan maissa on ollut helppo suojella jotain tuottamatonta kuten vuoristoa.
En väitä tietäväni mikä on lajirikkain sukkession vaihe, mutta siitä olen melko varma, että niitä kaikkia kannattaa olla maisematasolla olemassa jotta saavutetaan korkein kokonaismonimuotoisuus.
Meidän silmä on kalibroitunut väärään kohtaan, kun emme näe Suomessa luonnontilaisia ikimetsiä juuri missään. Ei edes Lapissa, kun porot ovat siivonneet pois jäkälän ja aluskasvillisuuden. Tilanne paranee kun sallitaan metsämaisemassa hoitamattomia kohtia ja jätetään niihin maltillinen määrä lahoavaa puuta pystyyn ja maahan. Ei ötököitä lisääviä määriä per vuosi vaan pienempiä.
