Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Luin ip-lehdestä, että autossa on suotavaa käyttää seisontajarrua, myös automaattivaihteisessa. Oman autoni ohjekirjan mukaan jarru pitää kytkeä päälle ennen vaihteen siirtämistä P-asentoon. Tämä menettelyn pitäisi säästää vaihteistoa, vaikka jotenkin turhalta tuntuu tasaiselle pysäköidessä. Vastaavasti liikkeelle lähdettäessä ensin vaihde päälle ja sitten vasta jarru pois, ellei se vapaudu automaattisesti liikkeelle lähdettäessä.
Ei tässä ole kyse pelkästään kaasusta vaan sodan lopettamisesta. Se saa jonkin verran maksaakin, jos sen jälkeen päästään normaalimpaan elämään. Epänormaaliin jäädään siinä mielessä että puolustus tulee varmaan maksamaan edelleen paljon. Mutta Suomen taloutta pääsisi kehittämään pienemmällä maariskillä.
Ongelmana Unkarilla ja Slovakialla on siis joko kaasun saatavuus tai hinta. Saatavuus on turvattava muilla lähteillä ja hinta on ehkä subventoitava lisäämällä ko. maille tukia ellei solmu muuten aukea. Sotimisen jatkaminen on myös monin tavoin kallis vaihtoehto, joten sodan lopettamiseen kannattaa satsata ja kiristää vaan vyötä.
Kaasun virtausta Venäjältä yritetään estää. Ville Niinistö puuhaa.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/474408de-fd2f-4741-9366-dc1a2f27d33b
En kommentoi tuottavuuteen kun sitä on käsitelty jo toisaalla. Kytkeytyneisyyttä jk:lla saadaan lisää sopivissa kohteissa.
Kertauksen vuoksi numeroita.
Hakkuita tehdään vuosittain 0,6 – 0,8 miljoonan hehtaarin pinta-alalla, josta noin neljännes on päätehakkuita ja loput harvennushakkuita. Puuntuotannon käytössä olevasta pinta-alasta noin 20 milj. hehtaarista hakkuita olisi vuosittain korkeintaan noin 4:llä prosentilla (0,8/20). Vaikka hakkuupinta-alat ovat nykyään suuria, valtaosa pinta-alasta on siis aina lintujen pesintäaikaankin häiriöistä vapaana. Vaikka metsistä hakataan vuosittain pieni osuus, hakkuiden vaikutus on pysyvä ja pinta-alat kumuloituvat vuosien mittaan suuriksi pinta-aloiksi, joten sillä on merkitystä mitä metsään jää.
Totta kai kaikki kuolleisuutta lisäävät tekijät vaikuttavat. On esitetty hypoteesi (en tiedä onko sen puolesta tai vastaan havaintoja) että hömötiainen pärjää paremmin sille hyvissä elinympäristöissä kuin heikennetyissä talousmetsäympäristöissä. Raimo Virkkala mainitsi sähköpostiviestissään, että suojelualueet ovat parempia kuin talousmetsä. Sen sijaan varsinaista vanhaa metsää hömötiainen ilmeisesti ei kaipaa. Arvelenkin että talousmetsien laadun parantamisella sitä voidaan elvyttää.
Monimuotoisuutta tämäkin: sienitauti pienentää mustikan satoa.
Yhdessä asiassa hallitus on onnistunut erinomaisesti: työvoimaa on tarjolla runsain määrin! Ehkäpä maahanmuuttointokin siitä hiipuu kun työpaikkoja ei enää ole. Viime vuonna Suomeen taisi muuttaa ennätysmäiset yli 60000 ihmistä, paljon enemmän kuin on syntyvyys joka oli tilastohistorian pienin (noin 43700). Maastamuuton määrää en tarkistanut.
