Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Vaikka kansainvälinen suhdanne on ollut heikko, EU-maiden työttömyysaste on siitä huolimatta painunut historiallisen mataliin lukemiin, kun taas Suomessa työttömyys on noussut jyrkästi. Suomen erisuuntainen kehitys EU-maiden kanssa viittaa siihen, että työllisyyden heikentyminen johtuu enemmänkin maakohtaisista syistä kuin kansainvälisestä suhdanteesta.
Kuinka on mahdollista, että työllisyys heikkenee rakenteellisesti hallituksen mittavista työllisyystoimista huolimatta? Joko työllisyystoimien vaikutusarviot ovat epäonnistuneet pahasti tai sitten vaikutusarviot on jääneet tekemättä työllisyyttä merkittävästi heikentävistä politiikkatoimista.
OECD neuvoo Suomea: Pääomamarkkinoiden kehittäminen, koulutustason nostaminen, ulkomaisten investointien ja osaavan työvoiman houkutteleminen vihreille aloille auttaisivat Suomea saavuttamaan [vihreän siirtymän] mahdollisuudet, raportissa todetaan.
”Meillä kuvitellaan, että Suomi tai muut puuta tuottavat jäsenmaat saisivat loputtomasti ymmärrystä poiketa nettopäästövähennysperiaatteesta”, huomauttaa Seppälä.
Miten muut maat suunnittelevat pääsevänsä nettonollaan? Muutamia maita kohtaan on ymmärrystä ts. niiltä ei vaadita vielä nettonollaan pääsyä, esim. vähäpuustoiset maat Hollanti ja Irlanti.
Ilmastopaneeli haluaisi biopolttoaineita lisää sääntelyn keinoin. Entä jos velvoitettaisiin käyttämään rakennuksissa hiiltä sitovia rakennusmateriaaleja kuten puuta, betonia ja tiiliä? Vaihtoehtoja alkaa olla tuloillaan. Tarvitaan kuulemma EU:sta rakentamisen kestävyyskriteerit, mutta niitä odoteltaessa ei liene estettä alkaa käyttää vähähiilisiä vaihtoehtoja.
Ilmastopaneelin mielestä myös metsien hiilinielu tulee olla keinovalikoimassa. Toimeksi sitä ei ehkä saada muuten kuin että metsäteollisuus sitoutuu puun käytön alentamiseen. Pitemmällä aikavälillä sitten nähdään oliko päätös oikea. Kun rahaa kerran kuluu paljon, yksi keino olisi lisätä suojelualueita Etelä-Suomessa. Näin saataisiin samalla rahalla edistettyä kahta tavoitetta: hakkuut vähenisivät etelässä ja suojelun tilanne korjautuisi.
Hakkuiden alentamisen talousvaikutukset iskisivät eniten sahateollisuuteen.
Musk olisi hyödyksi jos menisi miljardeineen takaisin Afrikkaan ja laittaisi asioita kuntoon siellä. Jättäisi vaikka avaruusasiat vähemmälle ja USA:n hallinnon. Liityin long Play -verkkolehden tilaajaksi, kun sinne syntyi metsätoimitus. Uutiskirjeessä lukee Muskin sanoneen, että empatia on ”länsimaisen sivilisaation perustavanlaatuinen heikkous”. Muistaakseni Purra on sanonut jotain saman suuntaista. Ihanteena näillä veljeksillä (Trump ja Musk) on oletettavasti totalitarismivaltiot Venäjä, Kiina ja Pohjois-Korea. Israel pyrkii samaan joukkoon.
Kannattaa muistaa että jk-metsän rakenne ei ole ajallisesti ja paikallisesti (spatiotemporaalisesti) tasainen ja tasaisena pysyvä: siinäkin on välillä tiheämpiä ja avoimempia kohtia ja vaiheita. On myös esitetty, että jos puusto on uusiutumisen sallivassa tiheydessä, maapohjan puuntuottokyky on vajaakäytössä. Samanlainen vaihe on jaksollisessa mallissa avohakkuun jälkeen.
USA asettanee 500 prosentin tullin venäläistä öljyä, uraania tai öljytuotteita ostaville maille
Eikös me EU:ssa kuuluta myös näihin? Tämä kilahtaa omaan nilkkaan, kun öljyä ja öljytuotteita valmistetaan Intiassa ym. venäläisestä öljystä meitä varten ja kaasua kulkee myös. Hyvänä puolena on toki sodan loppuminen vihdoin ja se että irtautuminen fossiilisista energioista kiihtyy länsimaissa. Vai paikkaavatko Trumpin kaverit saudit ja emiraatit öljyn vajetta?
Trumpin ja Muskin mustamaalauskampanja Etelä-Afrikkaa kohtaan on todella outo. Maassa on paljon mätää ja rikollisuutta, mutta mitä saavutetaan lisäämällä bensaa liekkeihin maassa jossa on valmiiksi kireä tilanne? Saadaan ehkä aikaan valkoisen vähemmistön pako pois, kuten naapurissa Zimbabwessa kävi ja maa taantui mm. maatalouden osalta tuojaksi.
Tietoa sienistä ja niiden käytöstä indikaattoreina vuodelta 2015.
http://www.funga.fi/kirja-arvostelu-sienet-ja-metsien-luontoarvot/
