Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Meiltä jää Timppa huomaamatta monta lajia – emme näe metsää puilta.
Suojelubiologian kannalta katsoen: Punainen kirja pyrkii lisämääreillä tunnistamaan luontotyyppejä, joissa on suuri määrä uhanalaisia (absoluuttisesti tai suhteellisesti) ja siis suuri tarve suojelutoimille.
*
Yo-tehtävästä vielä. Jäljempänä tehtävässä pyydetään nimeämään metsän sukkessiovaiheet häiriön jälkeen: pioneerivaihe, pensaikko- ja lehtipuuvaihe, sekametsä, kliimaks. Metsäpalon jälkeen biomassat eivät ole nollassa, joten kaavio kuvaa hätäisesti tulkittuna (!) paremmin avohakkuun jälkeistä tilannetta.
Tilanne kuitenkin muuttuu, kun otetaan huomioon että y-akseli on suhteellinen. Se pitänee tässä tulkita niin että y-akseli ei lähde nollasta, vaan kullakin muuttujalla on oma y-akseli. Silloin tehtävä joten kuten pätee myös paloalueella. Tästä seikasta olisi kuitenkin ollut hyvä huomauttaa kokelaille, jotka tekevät tehtäviä kiireessä ja kovassa paineessa.
Tehtävässä lajimäärän käyrä on korkeimmillaan keski-iässä, eli on ilmeisesti opetettu, että metsä on lajirikkain nuoruusvaiheen ja kliimaksvaiheen välissä sekametsävaiheessa. En ole katsonut mitä asiasta oppikirjoissa sanotaan. Tämä keski-iän lajirunsaus lienee kuitenkin mahdollista. Lisäksi pitäisi tietää, muuttuvatko lajimäärät merkittävästi metsän iän mukana vai eivät.
YLE-jutun kommenteissa nimimerkki Hannumon: ”suhteellisessa kuvaajassa alun biomassaa verrataan maksimiarvoon, näyttää biomassakuvaaja alkavan lähestulkoon nollasta.” Eli kunkin muuttujan oma y-akseli olisi 0 – 100 %. Hajoavan aineksen määrä (käyrä 3) on silti outo: se nousee tasaisesti, ja on korkeimmillaan sukkession lopussa. Miten käy jos metsä palaa? Palon jälkeen siellä on edelleen suuri määrä hajoavaa ainesta maan päällä ja alla. Eli hajoavan aineksen käyrä olisi ennemminkin u:n muotoinen.
En muista miten luonnonpoistuma käyttäytyy kasvihuonekaasujen laskennassa. Poistumat siirtyvät elävästä puustosta kuolleeseen ainekseen kuten latvus ja juuristo hakattujen puiden osalta. Suomen maaraportissa se menettely lienee kuvattu.
Ainut merkittävä maaperäpäästöjen osio johon voimme vaikuttaa taitaa olla ojitettujen turvemaiden vesipinnan tason nosto. Veden alla oleva turve ei hajoa. Toinen mutta pienempi on kantojen nosto joka taitaa olla huvennut vähiin?
Hyvin kasvava metsä on tosiaan useimmiten myös hyvä hiilinielu, mutta ei välttämättä aina, jos metsän poistumat (hakkuut ja luonnonpoistuma) ylittävät kasvun. Hyvin kasvava metsä voi olla pieni hiilinielu myös suurten maaperän päästöjen vuoksi, kuten edellä kerrottiin. Suomen metsien hiilinielun ”romahdus” johtuu juurikin kasvaneista maaperän päästöistä ja suurista hakkuupoistumista. Myös karikesyöte on pienentynyt ja luonnonpoistuma kasvanut. Näiden tarkemmat syyt lienevät vielä epäselvät.
Se mikä on tavalliselle terveelle ihmiselle paras on aika lähelle ruokaympyrä eli lautaselle puolet kasviksia, neljännes proteiinin lähdettä (liha, kala, kana, muna, tofu ym.) ja neljännes hiilihydraatin lähdettä eli viljatuotteita.
Miten niin ei hyvä riitä kaikille? Jos vähennetään rehujen viljelyä, ruuan viljelyn pinta-alaa voidaan lisätä. Tulevaisuuden peltoja ovat sitten laboratorio ja kasvihuoneet. Niissä kasvua rajoittaa vain energian saanti. Ei tarvita enää maataloustukia pelloille. Siinä kohtaa turvepellot voidaan ottaa muuhun käyttöön, mutta sinne on vielä matkaa…
Ilmeisesti Ukraina on maatalouden osalta kilpailukykyinen ilman tukia, mikä pelottaa nykyisten EU-maiden viljelijöitä, mutta tuo säästöä kun tukirahaa tarvitaan jatkossa vähemmän. Kallis tukipolitiikka kaivannee kuitenkin muutosta ilman Ukrainaakin. Ainakin se voisi olla enemmän kansallista eikä keskusjohtoista, kun jokaisessa maassa tiedetään parhaiten mitkä maan ongelmakohdat ovat.
Kirjoitin Hesariin kommentin että Ukraina voi myöntyä rauhaan, jos se saa EU-jäsenyyden, turvatakuut ja jälleenrakennuksen. Vaikuttaa aivan mahdolliselta, että nämä myös toteutuisivat.
Sopimusluonnoksessa on kuitenkin erikoisia yksityiskohtia. Rauhanneuvostoa johtaisi Trump. Entä Trumpin jälkeen?
Jälleenrakennuksen rahoitus? Jälleenrakennus tehtäisiin myös USA:n johdolla, tarkoittanee että sinne menisivät parhaat diilit. Venäjältä jäädytetyillä varoilla päästään alkuun, mutta ne eivät riitä pitkälle. Eurooppa ei voine suostua siihen, että jälleenrakennuksen tuotoista menisi puolet USA:an, koska Eurooppa oletettavasti rahoittaa jälleenrakennuksen.
Turvatakuut pitää olla Natolta ja Euroopan mailta eikä vain USA:lta, koska siellä tuuliviiripresidentti voi viedä takuut huomenna pois. Nato-maista pääosa on Euroopasta, ja Natossa on juuri nostettu velvoitetta kuinka suuri osuus maan bkt:stä pitää sijoittaa puolustukseen.
Eli maksurasitusta tulee Euroopan maille kolmea kautta: Ukrainan EU-jäsenyydestä, sen jälleenrakennuksesta ja Natosta. Meidän ei pidä lahjoittaa näiden lisäksi USA:lle ylimääräisiä diilejä. Mineraaleja hyödyntämällä, jälleenrakennusta tekemällä ja aseita myymällä se saa jo tarpeeksi.
