Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Webinaarista huomioita.
Jussi Saarinen (Silva ry) kertoo, että metsikön rakennetta ei ole tarkoitus pitää jatkuvasti samanlaisena. Kaikki toimet näkyy olevan nykyään sallittuja ml. kevyt muokkaus, istutus, taimikonhoito ja ennakkoraivaus. Hakkuuesimerkki. Melko hyvät hinnat saatiin ja metsään jäi 150-200 m3/ha puusto; poistuman keskijäreys oli tässä laatuharvennuksen vuoksi 300 litraa, mutta on yleensä korkeampi. Ensimmäisen hakkuun jälkeen voidaan kuusikossa tehdä vielä 2-3 harvennusta ennen suurempaa väljennystä, männikössä ehkä yksi ennen kuin väljennetään enemmän taimien synnyttämiseksi.
Minna Kujala (Arvometsä). Suunnittelun ja valvonnan hinta on konsulteilla korkeampi kuin esimerkiksi mhy:n valtakirjakaupan toteutus, eli Arvometsän taksa on 6 prosenttia hakkuuarvosta. Varsinaisen metsäsuunnitelman hintaa ei tässä kerrottu.
Erno Lehto (Innofor). Hyvää pohdintaa pienaukkojen tekemisestä ja alikasvosten toipumisesta. Sateenvarjomaisilla liian pimeässä kasvaneilla alikasvoskuusilla ei ole hyvä ennuste. Niiden neulaset ovat sopeutuneet varjoon ja valoshokista toipuminen vie pitkän aikaa. Koivun ja männyn alta vapautettu kuusi toipuu nopeammin. Pienaukkoon kasvoi ensin heinää, mutta 5-6 vuoden jälkeen syntyi kuusen taimia, heinittymättömille alueille myös mäntyä sekä niiden ylispuustoksi koivuja. Vuonna 2012 tehty noin 0,3 hehtaarin pienaukko on vuonna 2024 eli 12 vuodessa taimettunut aivan hyvin.
Huom. Tällaisella alueella olisi kenties saatu syntymään metsälain avohakkuulle vaatima puolen metrin pituinen taimikko 10 vuodessa (etelässä) reunametsän siemennyksestäkin, varsinkin jos olisi käytetty apuna maanmuokkausta. Jos alue olisi normaali iso aukko ja istutettu, oltaisiin 12 vuoden kohdalla jo lähes ensiharvennuksessa rehevällä paikalla etelässä. Eli pitää muistaa että kun jk-kasvattajat vinoilevat pitkistä odotusajoista avohakkuun jälkeen, pienaukossa odotusajat ovat vielä olennaisesti pitemmät.
Jk-sertifikaatti on kehitteillä ja julkistetaan syksyllä.
Yleisökommentti. Lain vaatima jäävä puusto on kuutiometreinä 100 – 150 m3/ha, ja tuulituhoriskin kannalta enemmänkin voi kannattaa jättää. Suuri osa ongelmista johtuu siitä, että hakataan tiheä metsä kerralla harvaksi pohjapinta-alaan 10. Mieluummin vaiheittainen tuulenkestävyyttä lisäävä harvennus joka estää myös heinittymistä.
*
Sivuhuomiona tuli mieleen: käytetäänkö laserkeilauksen antamaa tietoa metsän kokorakenteesta jotenkin hyväksi metsaan.fi-aineiston laadinnassa? Luulisi että erirakenteisuus, puujaksot ja -lajit niissä sekä taimikonhoidon tarve tarkentuisivat sen ansiosta ja tarvittaisiin vähemmän maastoarvioita.
No karkaa kyllä, koska avohakkuualan olosuhteet ovat otolliset hajoamiselle ja lahoamiselle. Muokkauksella vielä tehostetaan prosessia: ravinnekierto nopeutuu ja sitä myötä puuston kasvu. Se on sitten eri asia mikä on alueen hiilitase pitkällä aikavälillä: peitteisessä metsässä tapahtuu vähemmän ja hitaammin, joten hiilenkin määrä vaihtelee vähemmän. On mahdollista että silloin vesistöpäästötkin ovat pienemmät mutta tähän tarvitaan lisää tutkimusta. Vesistöpäästöt ovat paljon merkittävämmät turvemaalla kuin kivennäismaalla, etenkin jos hajoava turvekerros on paksu.
Pitää paikkansa Mm, mutta lakia olisi mahdollista muuttaa. Eli yrittää tehdä diili: jos susia halutaan lisää, hirvieläinten metsästystä tulee helpottaa. Toisin sanoen pitää poistaa kaikki hallinnolliset esteet tehokkuutta ja turvallisuutta lisääviltä teknisiltä apuvälineiltä. Dronen ja lämpökameran lisäksi laajemmin sallittava väline olisi pimeänäkölaite ruokintapaikoilla?
Tanskassa on tuulivoimaa aika lailla kaikkialla maa-alueilla, vain noin kymmenys on merellä. Voimaloita on saatu pystyyn takuuhintajärjestelmän avulla, valtioko lienee taannut hinnat rakentajille?
Paikallisten vastustus on ollut suhteellisen vähäistä. Luin jostain että Tanskassa osassa hankkeista paikalliset asukkaat saavat tuloja voimalan tuotannon mukaan. Tämä voisi ratkaista osan meidänkin paikallisten vastustuksesta.
Jotain mätää Tanskanmaallakin: sähköstä tuulivoima tuottaa yli puolet mutta kokonaisenergiankulutuksesta vain noin kymmenyksen. (Denmark gets ~50% of its electricity from wind, but this is only ~10% of the total energy consumption.)
Vertailun vuoksi kapasiteetit. Kartan mukaan Tanskassa 7035 MW ja Suomessa Energiateollisuuden mukaan vuoden 2024 lopussa tuulivoiman kapasiteettia oli 8358 MW. Yllätys!
Norokorpi: avohakkuualalla on runsaasti lajeja, mutta ei niinkään uhanalaisia lajeja. Myös luonto itse tekee avoimia aloja – joskin niiden ominaisuudet poikkeavat ihmisen tekemistä. Norokorpi kyllä mainitsee, että osa uhanalaisista hyötyy avoaloista: perinneympäristöjen kuten niittyjen ja paloalueiden lajeissa on paljon uhanalaisia.
Suurin monimuotoisuus maisematasolla saavutetaan, kun mukana on myös nuoria metsän sukkessiovaiheita. Jännä nähdä miten aidon jatkuvan kasvatuksen sertifikaatti suhtautuu tähän kysymykseen ja mitä se suosittelee jäävän puuston tiheydeksi.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/bdec017c-8c03-4304-863f-a38c93e1a02f
Kyllä ja ilmeisesti panta voi myös haitata sutta, joten tietoa tulisi pystyä keräämään jotenkin toisin. Varmaan lennokkeja voisi käyttää tähänkin, eli kartoitetaan aiottu metsästysalue susien varalta samalla kun etsitään hirvet. Vielä parempi jos droonia saisi käyttää myös metsästyksen aikana, koska sudet ovat nopeita vaihtamaan paikkaa.
Laskeskelin että auton pääomakulu eli jälleenmyyntiarvon aleneminen voisi olla keskihintaisella automallilla tyypillisesti luokkaa 10 snt eli 10000 km ajo maksaa 1000 euroa, aluksi tosin nopeammin ja lopuksi hitaammin. Iän mukana hinta alenee myös jonkin verran, eli saman verran ajettu vanhempi on halvempi.
Aiemmin ihmeteltiin miksi Varsinais-Suomessa edelleen (?) harjoitetaan koiralla metsästystä. Osaselitys voi olla runsas hirvieläinkanta. Väittelijän mukaan vahinkoja voitaisiin estää jakamalla tietoa susien liikkeistä – vielä nykyistä tehokkaammin.
Sudet hyökkäävät metsästyskoirien kimppuun pitäessään niitä kilpailijoina, Oulun yliopiston biologi Mari Tikkunen osoittaa väitöskirjassaan. Hyökkäykset ovat todennäköisempiä alueilla, joilla on vähän saaliseläimiä, ja erityisesti susireviirin reuna-alueilla. Metsästyskoirien kimppuun käydään yleensä laumana, kun koira kulkee vapaana susilauman reviirillä.
