Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Se mikä on tavalliselle terveelle ihmiselle paras on aika lähelle ruokaympyrä eli lautaselle puolet kasviksia, neljännes proteiinin lähdettä (liha, kala, kana, muna, tofu ym.) ja neljännes hiilihydraatin lähdettä eli viljatuotteita.
Miten niin ei hyvä riitä kaikille? Jos vähennetään rehujen viljelyä, ruuan viljelyn pinta-alaa voidaan lisätä. Tulevaisuuden peltoja ovat sitten laboratorio ja kasvihuoneet. Niissä kasvua rajoittaa vain energian saanti. Ei tarvita enää maataloustukia pelloille. Siinä kohtaa turvepellot voidaan ottaa muuhun käyttöön, mutta sinne on vielä matkaa…
Ilmeisesti Ukraina on maatalouden osalta kilpailukykyinen ilman tukia, mikä pelottaa nykyisten EU-maiden viljelijöitä, mutta tuo säästöä kun tukirahaa tarvitaan jatkossa vähemmän. Kallis tukipolitiikka kaivannee kuitenkin muutosta ilman Ukrainaakin. Ainakin se voisi olla enemmän kansallista eikä keskusjohtoista, kun jokaisessa maassa tiedetään parhaiten mitkä maan ongelmakohdat ovat.
Kirjoitin Hesariin kommentin että Ukraina voi myöntyä rauhaan, jos se saa EU-jäsenyyden, turvatakuut ja jälleenrakennuksen. Vaikuttaa aivan mahdolliselta, että nämä myös toteutuisivat.
Sopimusluonnoksessa on kuitenkin erikoisia yksityiskohtia. Rauhanneuvostoa johtaisi Trump. Entä Trumpin jälkeen?
Jälleenrakennuksen rahoitus? Jälleenrakennus tehtäisiin myös USA:n johdolla, tarkoittanee että sinne menisivät parhaat diilit. Venäjältä jäädytetyillä varoilla päästään alkuun, mutta ne eivät riitä pitkälle. Eurooppa ei voine suostua siihen, että jälleenrakennuksen tuotoista menisi puolet USA:an, koska Eurooppa oletettavasti rahoittaa jälleenrakennuksen.
Turvatakuut pitää olla Natolta ja Euroopan mailta eikä vain USA:lta, koska siellä tuuliviiripresidentti voi viedä takuut huomenna pois. Nato-maista pääosa on Euroopasta, ja Natossa on juuri nostettu velvoitetta kuinka suuri osuus maan bkt:stä pitää sijoittaa puolustukseen.
Eli maksurasitusta tulee Euroopan maille kolmea kautta: Ukrainan EU-jäsenyydestä, sen jälleenrakennuksesta ja Natosta. Meidän ei pidä lahjoittaa näiden lisäksi USA:lle ylimääräisiä diilejä. Mineraaleja hyödyntämällä, jälleenrakennusta tekemällä ja aseita myymällä se saa jo tarpeeksi.
Kyllä, ja jos tämän saisi iskostettua metsänomistajille, että ilman tukea ajoissa tehty on halvempi kuin tuen kanssa myöhään tehty. En usko että kovin moni enää laskee energiapuun varaan varsinaisesti vaan enemmän ovat lipsahduksia ja unohduksia. Tilastot taimikoiden hoitorästeistä ja ensiharvennusten laadusta ovat niitä joita kannattaa seurata. Laitoin kysymyksen näistä kun ilmoittauduin Tapion metsänhoidon suositusten webinaariin joka on 16.12. Ilmoittautuminen netissä.
V-merkinnässä ikä ei ole ainut peruste vaan lisäksi luonnontilaisuus. Miten se lisämääreluokitus voi osoittaa lajien määrät eri ikäisissä metsissä, kun luokitusta ei ole tehty iän mukaan, vaan lajit on ripoteltu uhanalaisuuden syitä kuvaaviin ryhmiin. Siinä mielessä muutkin lisämääreet kuin ikä ovat keskustelussa mukana.
Metaani myös hajoaa hiilidioksidiksi melko pikaisesti ilmakehässä eli ratkaisevaa on syötteen ja hajoamisen suhde. Ennallistetaanko meillä soita vai ei, sillä on melko pieni globaali vaikutus, mutta toiminnan ensisijaiset motiivit löytyvät vesien suojelusta ja monimuotoisuuden kohentamisesta. Suuria metaanin lähteitä globaalisti taitavat olla mm. nautakarja ja muut märehtijät, riisin viljely ja pohjoisten soiden ikiroudan sulaminen.
Vuokon ja Kurjen tulisi tietää paremmin, eli olla käyttämättä ilmaisua ’oikeaksi todistettu’ kun tutkimus ei sitä tee. Tutkimus testaa hypoteeseja ja seuraa erilaisia kehityskulkuja.
Seurannat osoittavat erityisesti vesilintujen, mutta myös joidenkin metsälintujen, populaatioiden nopean pienenemisen. Jossain kohtaa tulee pää vetävän käteen. Siitä nyt ainakin lienemme yhtä mieltä, että talousmetsä on hyvin erilainen kuin luonnonmetsä, jossa lajit ovat kehittyneet?
Joidenkin mielestä lajien poistuminen kuvioista ilmastonmuutoksen tai elinympäristömuutoksen vuoksi on luovaa tuhoa, joka luo mahdollisuuksia toisenlaiselle eliöyhteisölle eikä tätä muutosta tarvitse jarruttaa. Lajeilla on kuitenkin myös itseisarvo ja oikeus olla olemassa meistä ihmisistä riippumatta?
Perustuuko käsitys kasvavasta riukumetsien määrästä johonkin tilastoon? Taimikonhoitorästit ovat kai vähentyneet viime vuosina. Rästejä voi tulla siitä että puolet omistajista asuu taajamissa, ja he eivät ehdi tai kykene tehdä tai eivät raaski teettää hoitoja. Tässä kohtaa Metka-tuki on hyödyksi kun se muistuttaa tarpeesta ja kannustaa tekemään.
Jatkuvan kasvatuksen ketjussa Perko moittii Suomen metsien pientä tukkiprosenttia. Entisaikojen sakeat tukkipuumetsät muistoissamme ovat olleet metsäteiden ulottumattomissa ja Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomen metsien ikärakenne oli jo viime vuosisadan puolivälissä nuortunut. Se näkyy forest.fin inventointeja vertailevasta kuvasta: tilastot > metsien ikärakenne.
Hakkuumäärien kymmenkertaistuminen tarkoittaa, että myös tukkia korjataan nyt paljon enemmän. Metsien nuortuminen ja hyvä kasvu ovat olleet myös metsäpolitiikan tavoite, hyödyllinen sekä teollisuudelle että metsänomistajille. Tavoite ei ole ollut hiilen säilöminen tukkeihin. Puustopääoman kasvattaminen on toki hyödyllistä tiettyyn rajaan saakka, koska suuri puusto tuottaa nuorehkona enemmän puuta. Kun tarpeellinen puusto ja ikärakenne on saavutettu, sitä kannattaa ylläpitää suunnitelmallisin hakkuin.
Hiilen ylenmääräinen säilöminen ei ole edelleenkään metsätalouden tavoite, ellei siitä aleta maksaa. Suuri hiilinielu on haitaksi silloin jos se siirtää metsät pois puuntuotannon optimitilasta. Metsänomistajan kannalta myymättä jäänyt puu eli hiilinielu on tyhjäkäyntiä, saamatta jäänyttä tuloa. Tavoite olisi nollanielu, jossa kaikki syntynyt kasvu myös hakataan – pienellä tilalla ei tietenkään joka vuosi. Näin myös koko maan tasolla, mutta joka vuosi.
Ne entisaikojen sakeat tukkipuumetsät muistoissamme ovat olleet metsäteiden ulottumattomissa ja Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomen metsien ikärakenne oli jo viime vuosisadan puolivälissä nuortunut. Se näkyy forest.fin inventointeja vertailevasta kuvasta: tilastot > metsien ikärakenne. Hakkuumäärien kymmenkertaistuminen tarkoittaa, että myös tukkia korjataan nyt paljon enemmän, vaikka metsien nuortuminen näkyy pienenä valtakunnallisena tukkiprosenttina.
Palataan otsikkoon. GDP-kuva kertoo sen mikä muutenkin tiedetään: kasvu tyrehtyy ns. kehittyneissä maissa ja kiihtyy kehittyvissä maissa/alueilla. Näin juuri pitää tapahtuakin jotta väestön kasvu saadaan loppumaan, koska se on kytköksissä elintasoon ja koulutustasoon. Luonnonvarojen kulutus ja riittävyys on kiperämpi asia ratkaista. Ratkeaako se uusilla materiaaleilla, uusilla käyttötavoilla ja kierrätyksellä, jää nähtäväksi.
Tuore ennuste euroalueen kasvuksi lähivuosina on 1,2 – 1,4 prosenttia per vuosi.
