Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Juu mutta oppositio (kok, PS) ei ilmeisesti vastustanut kovin tarmokkaasti Marinin hallituksen menolisäyksiä – esimerkiksi anteliaita koronatukia yrityksille.
Sekapuustoinen metsä voi olla hiukan kestävämpi tuhoja vastaan. Koivulla ja kuusella juuristot sijaitsevat hiukan eri kerroksissa. Lehtipuusekoitus voi parantaa ravinnekiertoa.
Eme me Pekka Kilkin oppia saaneet monitavoiteoptimoijat haasteista säikähdä. Me tiedämme että metsien eri hyötyjen suhteen joudutaan tekemään valintoja ja vaihtokauppaa. Mutta tietääkö suuri yleisö?
Puhutaan nyt kuitenkin edes rehevistä (eli mustikkatyyppiä ja lehtomaista kangasta vastaavista) turvekankaista. Niillehän jatkuvaa kasvatusta halutaan sovitella. Niissä kosteus ei välttämättä ole ongelma taimettumiselle, varsinkin jos ojia ei kunnosteta, ja parhaassa tapauksessa vesipintaa voi säätää padoilla. On ennustettu että kuivuus voi olla tulevaisuudessa ongelma turvemailla. Myös liika vesi joinakin vuosina.
COP30 Brasiliassa on toiveikas fossiilisista irtautumisen suhteen. Edistyminen voisi tarkoittaa puuperäisten materiaalien kysynnän vahvistumista.
Ei sivupuulajeja jätetä tasaisesti, no koivua lukuun ottamatta tietysti. Joku voi haluta kasvattaa runkomaista leppää tai pihlajaa puusepän raaka-aineeksi. Monimuotoisuuslajit voi keskittää riistatiheiköihin ja säästöpuuryhmiin. Niitä kannattaa jättää myös peitteisinä hoidettaviin ja hoitamatta jätettäviin kohtiin maastossa.
Vanhojen vmi-mittausten tietoja voi katsella esimerkiksi siitä Silva Fennican artikkelista jossa kuvataan pitkäaikainen metsävarojen kehitys. En ole katsonut millaisia tukkien määriä eri puolilla maata esiintyi ennen harsintajulkilausumaa, mutta veikkaan, että ei ollut hurraamista niissä eikä uudistumistuloksissa. Luken VMI-laskentapalvelussa näkyy vain VMI10-VMI12.
Sauli Valkonen vastasi juutuupissa että keskimäärin 150 m3 löytyy jk-metsästä Lapinjärvellä. Vastaisiko tämä kenties pohjapinta-alaa 10 – 25? Pienet ja isot puut haittaavat erirakenteismetsässä jonkin verran toistensa kasvua. Jk voi johtaa kahden em. tekijän vuoksi kasvupaikan tuotospotentiaalin hienoiseen vajaakäyttöön? Tämä ei haittaa, jos sillä vältetään isot uudistamis- ja hoitokulut, vaan kannattavuus voi silti olla hyvä, jos homma vain pyörii. Puuntuotos jää kuitenkin väistämättä alemmaksi. (Muokattu.)
karhunmetsästysperinteen säilyttäminen
Voidaan muotoilla toisin, eli esimerkiksi srva-osaamisen säilyttämisellä. Mutta ehkä näitä perusteluilla kikkailuja ei enää tarvita sen jälkeen, kun hallinnolliset kiemurat on selätetty. Ministeri Essayah on ilmeisesti ollut vähän liian optimistinen metsästyksen aloittamisen aikataulun suhteen.
*
Tuore julkaisu muutaman päivän takaa Facebookista sivulta ”Suomen susi”. En osaa arvioida miten pitävät faktat kirjoituksessa on. Suden määrä on aivan varmasti suotuisan suojelun tasolla, mutta asiasta tarvitaan ilmeisesti vielä tarkat perustelut Lukelta jonnekin.
Suden suojelu ei ole muuttunut – kiintiömetsästyksestä EI ole päätetty! (Jos et jaksa lukea koko tekstiä, siirry loppuun – siellä on lyhyt yhteenveto.)
Viime viikkoina on paljon puhuttu siitä, että suden kannanhoidollinen metsästys alkaisi Suomessa 1.1.2026. Tämä väite ei pidä paikkaansa. Alla kerrotaan tarkasti, mitä EU:ssa ja Suomessa on oikeasti päätetty – ja miksi kiintiömetsästys ei voi alkaa vuoden 2026 alussa eikä sen jälkeenkään ilman suuria lainsäädäntömuutoksia.
1) EU EI ole muuttanut suden suojelua Suomessa
Euroopan parlamentti esitti suden siirtämistä luontodirektiivin liitteestä IV(a) liitteeseen V. Tämä esitys EI muuta suden suojelua Suomessa eikä missään muussakaan EU-maassa, koska direktiivin muuttuminen vaatii kaikki seuraavat vaiheet:
Komission lopullinen esitys (ei ole tehty)
Neuvoston (jäsenmaiden) hyväksyntä (ei ole tapahtunut)
Parlamentin lopullinen hyväksyntä (ei ole tapahtunut)
Julkaisu EU:n virallisessa lehdessä (on tapahtunut)
Siirtymäaika
Suomen kansallinen täytäntöönpano
Olemme vasta vaiheessa 2/6.
Direktiivi ei ole muuttunut eikä tule muuttumaan nopeasti — EU:n keskimääräinen prosessi on 2–5 vuotta.
2) Suomi ei ole muuttanut omaa lainsäädäntöään
Jotta suden suojelua voisi heikentää, Suomen olisi muutettava:
Luonnonsuojelulaki
Metsästyslaki
Susia koskevat asetukset
Osoitettava EU:lle tieteellisesti, että suden suojelutaso on suotuisa. LUKE ilmoittaa, että suojelutaso on edelleen ”epäsuotuisa ja heikkenevä”.
Yhtään näistä ei ole tehty.
3) MMM:n lausuntokierros EI ollut kiintiömetsästyspäätös
Lausuntokierros koski alustavaa asetusluonnosta, joka ehdotti mahdollisuutta palauttaa kannanhoidollinen metsästys.
-Asetusluonnosta ei julkaistu
-Lausunnonantajat eivät tienneet tarkkaa sisältöä
-Lausuntokierros oli poliittinen keskustelunavaus, ei päätös
4) Kiintiömetsästys voi alkaa vain, jos KAIKKI seuraavat ehdot täyttyvät:
EU-tason ehdot:
-Direktiivi muuttuu virallisesti
-Suomen täytyy panna muutos täytäntöön kansalliseen lainsäädäntöön
Suomen omat vaatimukset:
-Luonnonsuojelulaki muutetaan
-Metsästyslaki muutetaan
-LUKE todistaa tieteellisesti, että susikanta on suotuisalla suojelutasolla. Nyt: epäsuotuisa ja heikkenevä.
EU-oikeuden vaatimukset:
-Komissio hyväksyy Suomen järjestelmän. Komissio on huomauttanut Suomea jo kahdesti liian löysistä tulkinnoista.
Korkein hallinto-oikeus:
-KHO hyväksyy poikkeuslupaperusteet. KHO on torjunut kaikki kiintiömetsästyksen yritykset vuodesta 2016.
-Populaatiotason vaatimus. Yksittäisetkääm poistot eivät saa vaarantaa kantaa.
-Suomen susikanta ei täytä EU:n vähimmäiskriteereitä.
Jos yksikin näistä ehdoista epäonnistuu, metsästys ei voi alkaa.
LYHYT YHTEENVETO:
Suomessa ei ole hyväksytty mitään lakia, asetusta tai EU-päätöstä, joka sallisi kiintiömetsästyksen 1.1.2026 alkaen. Susi on edelleen EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) tiukasti suojeltu laji Suomessa. Kaikki metsästys vaatii edelleen yksilökohtaisen poikkeusluvan EU-oikeuden mukaisilla perusteluilla.
Kiintiömetsästys ei voi alkaa ennen kuin:
Suomen lait muutetaan
Suojelutaso muuttuu suotuisaksi
Komissio ja KHO hyväksyvät järjestelmän
Tällä hetkellä yksikään edellytys ei täyty. Siksi puheet vuoden 2026 metsästyksestä ovat virheellisiä ja ennenaikaisia.
