Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Eihän yrityksen voittoa voida jakaa kokonaan ulos, vaan rahaa tarvitaan lainojen maksuun ja uusiin investointeihin. Metsäliitto osuuskunta maksaa puusta markkinahinnan ja jakaa voittoja jäsenille jäsensijoitusten korkoina.
Yritetään vielä hetki. Puhutaan numeroista. Edellä Jovain, suorittava porras ja Timppa kirjoittivat taimettumisesta ja heinittymisestä. Mikä on kokeneiden jk-harjoittajien mukaan se pohjapinta-ala, jossa tulee taimia eikä heinää?
Ollaan vaikkapa mustikkatyyppiä rehevyydeltään vastaavalla aikoinaan ojitetulla turvekankaalla, joita löytyy maastamme paljon. Voitanee unohtaa metsälain lakiraja 6 – 10 m2/ha. Palosaaren esitelmässä puhuttiin tasosta 12 – 14. Jovain on kirjoittanut, että pitää operoida korkeammilla puustopääomilla.
Kuinka korkeista jk-hakkuun jälkeen jäävistä pohjapinta-aloista puhutaan, ja mikä voisi olla pohjapinta-alan vaihteluväli? Metsäalueesta osa voi olla enemmän taimettumiseen ja taimikon kasvatukseen tähtäävää ja osa enemmän puukuutioiden tuottovaiheessa, joten vaihtelua sallitaan, mutta ainakaan tuon Osmon alarajan alle ei siis kannata mennä.
Asekauppa on yksi suurimmista maailmankaupan lajeista. Olisi mielenkiintoista kuulla kuinka paljon ne lobbasivat Ukrainaa ja Bidenia Minskin aikaan: älkää hyväksykö sopimusta, meiltä saatte aseita niin paljon kuin tarvitaan ja heikennetään Venäjää.
Toiset jenkit ovat sitä mieltä, että sota Euroopassa ei heille kuulu. Unohtuu että amerikkalaisten esi-isät tulivat juurikin Euroopasta ja että ollaan molemmat ’läntistä arvoyhteisöä’.
Jovain: voitetaan vielä enemmän aikaa, jos valmis taimikko tai kehityskelpoinen metsä on olemassa
Perko: Puuton mehtä tuotto hiipuu täydellisesti ja menee miinukselle!
Jos metsässä on valmiina erirakenteisuutta, siihen voi hyvin tehdä yhden tai kaksi jk-hakkuuta. Jos tänä aikana ei ole syntynyt alikasvosta, kannattaa siirtyä jaksolliseen malliin eli avohakata. Nuorta metsää voi sitten alkaa kehittää jk-metsäksi säätelemällä puulajisuhteita ja tiheyttä.
Vai mitä sanoo raati?
Ilmeisesti yritysverojen kertymä on laskenut viime vuosina. En tiedä johtuuko verojen välttelystä, ehkä enemmän yritysverokannan alentamisesta. Tulojen painotus on siis siirtynyt jonkin verran välillisten verojen ja palkkaverojen suuntaan. Jossain myös luki näin että tulonsiirrot ovat noin kolmannes julkisista menoista ja palkkaverot kolmannes verokertymästä.
Kurki tulkitsee taas asioita omalla persoonallisella tavallaan. Vanha metsä, yksittäiset vanhat puut ja lahopuu ovat nipussa Punaisen kirjan taulukossa, mutta eivät ne silti välttämättä ole jollekin tietylle lajille vaihtoehtoisia elinympäristöjä.
Samoin vedetään mutkia suoriksi, jos osaoptimoidaan hiilen sidontaa perustamalla meille pelkkiä havupuumetsiä. Suomen metsien käsittely on globaalisti niin pieni ilmaston kannalta, että päätöksenteossa kannattaa huomioida monta muutakin asiaa.
Muutosta saa aikaan nopeastikin, jos taimikoiden hoitotoimissa ja hakkuissa säästää sitä mitä metsässä jo on. Esimerkiksi isoja vanhoja vähäarvoisia puita, joiden kehittyminen vie kauan aikaa. Keloja ja lahoja ei tarvitse hakata kaikkia pois. Taimikonhoidoissa ohjeistetaan, että sama määrä puulajeja jää kuin oli ennen hoitoa. Osa lehtipuulajeista esiintyy nuorissa sukkessiovaiheissa, koska ne ovat valoa vaativia ja lyhytikäisempiä kuin havupuut – esimerkiksi pajunsukuiset, pihlaja, tuomi ja leppä. Näitä saadaan metsiin nopeasti avohakkuun (!) jälkeen eikä tarvitse odottaa vuosikausia.
Ei ollut tilaisuutta haastatella Kulmalaa tarkemmin, joten en tiedä miten hän jakaisi metsät. Itse ajattelen että luonnonmetsien suuret hiilivarastot ja korkea monimuotoisuus voivat toteutua samoilla metsäalueilla. Nämähän eivät ole yksinomaan vanhaa metsää, jonka Punaisen kirjan merkintä v huomioikin. Suureen monimuotoisuuteen ei siis ehkä tarvita ihmisvaikutusta. Sen sijaan suureen metsien kasvuun tarvitaan metsän hoitaja nuorentamaan ikärakenne.
