Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Einsteinin mielestä luonnonlait olivat puhtaasti kausaalisia. Jokainen fysikaalisen maailman tapahtuma oli siis jonkin toisen fysikaalisen tapahtuman aiheuttama, ja tämä syy-yhteys voitiin täsmällisesti kuvata luonnontieteen lakien avulla. Ainakin periaatteessa tämä säännönmukaisuus selitti kaikki tapahtumat ja ilmiöt maailmankaikkeudessa. Syy–seuraussuhteet eivät jättäneet sellaista tyhjää tilaa, jossa Jumalan käsi olisi voinut toimia.
https://www.areiopagi.fi/2015/11/albert-einstein-ei-uskonut-persoonalliseen-jumalaan/
Mutta uskova voi väittää, että Jumala loi juuri nuo luonnonlait, joita Einstein ja kumppanit selvittivät. Ja aina tieteeltä jää jotain selittämättäkin.
Miten Perko ymmärrät Einsteinin sanomaksi väitetyn ”Jumala ei heitä noppaa” (God does not play dice)? Tarkoittaako se sitä että Jumala on älykäs suunnittelija? Miten tämä näkyy evoluutiossa jos mitenkään? Eliöillä on kuitenkin päämääränä elää ja lisääntyä. Ihmisillä meni vähän överiksi tämä päämäärä.
Jos metsästä puuttuu kuoleva ja kuollut puu, sieltä puuttuvat myös näillä materiaaleilla elävät eliöt, eli muun muassa ne Timpan tarpeettomiksi katsomat lahottajat. Eivätkö ne kuulu mukaan monimuotoisuuteen?
Kannattaa katsoa se webinaari Silvan sivuilta: Maa metsän kasvattaa 24.9. Jussi Heinonsalo kertoo siinä hyvin sienijuurista alkaen kohdasta 1:00 eli tunnin kohdalta.
jatkuvakasvatus.fi
Ja vielä yhteenveto.
Sienijuurisienten monimuotoisuus ei Heinonsalon mukaan alentunut avohakkuun jälkeen, vaikka niiden biomassa aleni. Tämä käy hyvin järkeen, kun niiden isäntäkasvit poistettiin. Häiriön eli avohakkuun jälkeen sieniyhteisö saattaa jopa monipuolistua, kun kasvilajisto muuttuu. Luontopaneelin raportissa 1B/22 ei ollut nämä tutkimukset vielä tiedossa.
Eva-Maria Roth on tutkinut hiilen määrää jatkuvan kasvatuksen metsissä ja vertailualueilla ja lisäksi sieniyhteisöjä. Mainitaan että noin puolet kasvien yhteyttämästä hiilestä menee maan alle, eli se ”Hannu Ilvesniemen vakio” esiintyy tässäkin. Eva-Maria veikkailee että hiilen määrä saattaa avohakkuulla valahtaa harvennettua metsää alemmaksi, kun hakkuutähteiden hiili aikanaan hajoaa. Tässä täytyy kuitenkin huomioida syötteen ero: kiertoajalla jaksollinen metsä kasvaa sen verran vinhemmin, että tuo alkuvaiheen ero tulee ehkä kurotuksi kiinni.
Eva-Maria Rothin väitöstilaisuus 21.11. aiheesta Helsingin yliopistolla (ei näy kalenterissa vielä).
Julkaisuja aiheesta:
https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/eva-maria-roth
Olisiko Petellä mykorritsa-asiaan jokin tutkimus? Itse olen ymmärtänyt että aika lailla ne häviävät avohakkuun jälkeen palstalta ja palailevat sitten puuston varttuessa. Onko tästä sitten haittaa kasvulle, sitä en osaa sanoa. Ainakin alussa pienet taimet luultavasti saavat tarvitsemansa ravinteet ilmankin. Voisiko hyvä mykorritsa suojata taimia kuivumiselta, se olisi periaatteessa mahdollista. Sienijuuria muodostava rihmasto säilynee jonkin verran paremmin, jos tehdään kapea kaistalehakkuu tai jätetään runsaasti säästöpuuryhmiä.
Missä sitä laajaperäistämistä suositellaan, luontojärjestöjen kampanjoissako? Mitä on laajaperäistäminen? Huono metsänhoito tuskin auttaa yhtään mihinkään vaivaan.
”Taloudelliselta kannalta kantojen korjuu energiaksi on kannattavaa vain riittävän lähellä kantoja energiana käyttäviä voimalaitoksia, sillä kantojen haketus tapahtuu käyttöpaikkamurskaimilla eikä kokonaisten kantojen kuljettaminen pitkiä matkoja ole tehokasta.”
Toisin sanoen pienen erän voisi ehkä myydä jollekin voimalaitokselle. Ne täytynee kuitenkin ennen haketusta kuivua kasoilla jossain.
EU:n ilmastopolitiikkaan kommentti. Ei mitään uutta tässä.
Kun EU:ssa jaetaan hiilinielukiintiöitä eri maille, inventaarion tulisi perustua varmoihin muuttujiin, joihin maaperän hiili ei kuulu. Maaperän hiilen vaihtelua selittää karkealla tasolla maanpäällinen puuston biomassa, joka voidaan mitata kaukokartoituksella tarkasti. Suurin ero kokonaishiilimäärissä syntyy luonnontilaisten ja hoidettujen alueiden välille, mutta nämäkin erot kaukokartoitus näkee. (Suossa olevan turvekerroksen paksuutta ei varmaan vielä kovin hyvin näe?)
Yksi mahdollinen ratkaisu olisi, että raportoidaan edelleen entiseen malliin IPCC:n menetelmillä YK:n ilmastosopimukselle ml. maaperän hiili, mutta EU-kuvioissa mittarina käytettäisiin vain maanpäällistä puuston biomassaa.
Sitten on erikseen se kysymys onko EU:n nykyinen tapa pyrkiä hiilinielujen avulla hiilineutraaliksi ylipäänsä järkevä. Lyhyellä aikavälillä toimiva ratkaisu ei ehkä toimi pitkällä aikavälillä, jos metsien kasvu hiipuu ja metsätuhoja tulee. Ehkä kannattaisi siirtää painopistettä metsien käytön rajoittamisesta metsävarojen lisäämiseen, eli parempaan metsänhoitoon ja uusien metsien perustamiseen. Ihan suotta EU otti käyttöön sanktiot, jos hiilinielutavoitteet eivät täyty. Ei niitä ole globaalissa ilmastopolitiikassakaan käytössä. Sanktiot eivät huomioi eri maiden erilaisia tilanteita.
