Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Nostokoukku: metsänhoitotiede käsittelee metsän hoitoa eikä pankkitilin hoitoa. Käy lukemassa suositukset ellet usko. Toimenpiteissä pitää toki huomioida talousasiat mutta niiden lisäksi tekniikkaa ja biologiaa.
Apulannan hanketta ja YLE:n juttua metsänistutuksesta on pidetty hyvänä kasvatuksellisesti: osallistujat voivat mennä alueelle uudestaan ja nähdä miten paljas avohakkuu räjähtää kasvuun.
Kiitos narisijalle havainnoista, nuo pitkäaikaiset seurannat ovat arvokkaita. Kirjoitin edellä Perkolle yleisesti havainnoista joita on tehty – joskin kokonaiskuvan muodostaminen on vielä epävarmalla pohjalla. Käytännön kokeiluja vaan lisää niin kuva selkenee. Sauli Valkosen ja muiden Luken havaintojen mukaan jk-metsät ja pienaukot voivat taimettua paikoin hyvinkin.
Markku Nygrenin kirjassa kuvataan metsäpuiden uudistumisbiologiaa ja tiheä heinikko ei sen mukaan ole siementen itämiselle eikä sirkkataimien kasvulle otollinen ympäristö. Esimerkiksi rahkasammal on parempi.
Iisveden Metsän painettu historiikki on lähes loppuun myyty, Suonenjoen kirjakaupasta voi löytyä vielä. Ladattavissa ja luettavissa myös e-kirjana ilmaiseksi. En ole itse tainnut myydä puita yhtiölle, mutta Iisvesi on muuten tuttu paikka, kun Metlan Suonenjoen taimitarha sijaitsi siellä.
Kiitos Perko runkoluvuista. Sinun esimerkkimetsikkösi on melko harva, alle 300 runkoa plus alle kuitupuun koon taimet. Tuore kangas ehkä heinittyy tuolla tiheydellä ja uudistuminen heikkenee. Harvassa pitkän latvuksen omaavat puut kasvavat nopeasti, mutta saatava tukki voi olla paksulustoista. Valinnan varaa harvennukseen rungon laadun perusteella ei ole paljon. Keskitilavuus 150 m3/ha, kasvuprosentti hyvä, ja 10-20 vuoden välein voi harventaa – niin kauan kuin ikiliikkuja toimii.
