Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Joitakin kommentteja artikkeliin. Pääosin oikein mainio ja nostaa esiin hyviä näkökohtia. Muun muassa että Punainen kirja ei perustele uhanalaisuutta aiheuttavia uhkatekijöitä, vaan se tieto pitää kaivaa muualta.
metsäsektori imee edelleen muiden maankäytön sektorien päästöjä
Metsämaa-maankäyttöluokka on vain nipin napin positiivinen jos huomioidaan maaperän kasvaneet päästöt.
metsälajien uhanalaistumisen syyksi usein lahopuun, lehtipuiden ja kookkaiden puiden väheneminen. Inventoinnin mukaan ne kaikki ovat kuitenkin lisääntyneet
Lahopuun määrä on noussut, mutta edelleen vaatimaton. Lehtipuulajisto on kapeampi kuin luonnontilassa. Kookkaita puita on, mutta vanhoja eläviä puita vähän. Luonnonhoidon ohjeissa sanotaankin näin: lisää maisemaan lahopuuta jatkumona, lisää puulajivalikoimaa ja lisää pieniä ja isoja vanhoja puita. Näitä kannattaa lisätä suojaisiin ja peitteisiin maastonkohtiin.
Hömötiainen hyötyy enemmän, jos pökkelö ei ole keskellä avohakkuuta yksinään tai säästöpuuryhmässä. Mieluummin vaikka tärkeässä elinympäristössä, jossa on lähellä myös ruokailupuut, jotka voivat olla esimerkiksi vanhoja kitukasvuisia jäkälän peittämiä näreitä. Myös maiseman eri elementtien kytkeytyneisyydellä on merkitystä joillekin lajeille.
hakattiin puu missä tahansa, niin Suomen metsätalouden ilmastovaikutus on edelleen sama
Meidän hakkuiden monimuotoisuusvaikutus kohdistuu Suomeen.
Metsien ilmastovaikutus on monitahoinen asia. Tutkimus ei anna varmaa vastausta, jos huomioidaan myös epäsuorat vaikutukset kuten aerosolit. Ainakin metsäpinta-alan ja biomassan lisääminen lienee aina ja kaikkialla hyvä asia. Kestävän metsätalouden transitio lienee mahdollinen muuallakin kuin Pohjoismaissa.
Hyvä artikkeli Kaupin kirjasta.
Puhutaan hakkuuvuodosta. Metsäkatoa aiheuttaa eritoten maatalous, mutta metsiä heikentävät myös laittomat hakkuut ja runsas polttopuun käyttö. Metsäteollisuutta varten perustettavista ja hoidettavista metsistä pidetään todennäköisesti (ei vain meillä vaan muissakin maissa) parempaa huolta. Meillä hakkuiden intensiteettiä joudutaan alentamaan, paitsi ilmastotavoitteiden vuoksi (esim. jatkuva kasvatus turvemailla), myös monimuotoisuustavoitteiden vuoksi.
Ehdotetaan kulutuspohjaiseen päästölaskentaan siirtymistä. Se on jo osittain kulutusta mittaava; esimerkiksi öljy lasketaan päästöksi käyttäjälle, ei tuottajalle.
En tiedä onko metsätalouden ja -teollisuuden tukien määrästä saatavissa kokonaisesitystä. Oma hihasta ravistettu veikkaus: kaikki kerrannaisvaikutukset mukaan lukien tuet ovat olleet muutamia prosentteja siitä mitä on saatu takaisin päin. Tueksi voitanee laajasti ajateltuna lukea kemeran tyyppisten ohella mm. infrarakentaminen (jota muutkin tosin käyttävät) hyväksi, energian hinta ja uusiutuvan energian verotuet.
Toinen Slush-artikkeli kertoo EU-sääntelyn aiheuttamista huolista. Haastattelussa Slushin toimitusjohtaja Aino Bergius.
”Alalla on huoli siitä, auttaako sääntely eurooppalaisten yritysten kasvua vai hidastaako se sitä. Tehokkaammat sisämarkkinat olivat yksi EU:n perustamisen lähtökohta, mutta se on yksi isoimmista kasvuyritysten pullonkauloista”, Bergius kertoo. Yritysten on yhä vaikeaa laajentaa toimintaansa Euroopan maiden rajojen yli. Jokaiselle maalle on tehtävä oma laajentumissuunnitelma, sillä lainsäädäntö, verotus ja kulttuurit eroavat toisistaan. ”Aito toive sisämarkkinoista ei toteudu. Sama ongelma on rahoituksessa. Ja kun yritys miettii listautumista, Euroopassa on yli 30 pientä pörssiä”, Bergius sanoo.
Slush-uutisia. Ruotsalaiset tekivät sen taas: tekoälyä hyväksi käyttäen ohjelmointia automatisoiva Lovable on yksi maailman nopeimmin kasvavista yrityksistä. ”Lovablen lisäksi Tukholman ylpeydenaiheita ovat esimerkiksi lakiammattilaisille suunniteltu tekoälyalusta Legora, jonka valuaatio nousi viime viikolla 1,8 miljardiin dollariin, lääkäreille rakennettu AI-työkalu Tandem Health, verkkoselain Strawberry sekä syksyllä 1,1 miljardilla dollarilla amerikkalaiselle Workdaylle myyty AI-oppimistyökalufirma Sana.”
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011600663.html
Ehkä meidänkin pitäisi miettiä datakeskusten oheen niiden laskentakapasiteettia käyttäviä arvonlisää tuottavia yrityksiä.
Mitä muuten olette mieltä väitteestä: Suomessa metsäteollisuuden vahva asema ja yhteiskunnan tuki ovat vieneet resursseja muulta teollisuudelta ja siten hidastaneet tarpeellista rakennemuutosta?
Rane, huomasitko mitään huomautettavaa artikkelissa? Ai Makarov hyväksyi kaiken? Siksi kysyn kun kiinnostaa, onko oppini lainkaan mennyt perille. Palaan tähän artikkeliin tarkemmin huomenna…
Heinonen ja Vuokko ovat näemmä hengenheimolaisia; avohakkuu on hyväksi ja luontokato on muualla, ei meillä. Lehdot, paahdealueet ja paloalueet ovat tärkeitä. Silti myös muutama kymmenen tuhatta hehtaaria arvometsää eli jäljellä olevat etelän vanhat metsät voitanee suojella. Ei suojelu aiheuta puupulaa joka johtaisi meillä tehtaiden sulkemisiin, vaan niitä sulkee kilpailukyvyn puute?
Miksi pökkelöitä kehotetaan edelleen lisäämään, jos lahopuu on jo lisääntynyt tarpeeksi ja kolopesijöillä ei ole enää koloista pulaa? Voisiko olla että määrä ei vielä riitä tai ei ole lahopuun jatkumoa? Hömötiainen ei kelpuuta mitä tahansa lahopuuta, joten lahopuun määrän yleinen nousu ei ole paras mittari sen kannalta. Se tarvitsee laatuvaatimuksensa täyttävää eli pieniläpimittaista sopivan lahonnutta lehtipuuta pesimiseen. Lisäksi se tarvitsee talviravintoa, eli naavaisia ja jäkäläisiä puita, joissa on hyönteisiä.
