Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Eihän isoissa kylissä koko ajan olla ihmispaljoudessa, vaan pääsee olemaan aika väljästi kun ei mene liikenneväylille eikä kauppoihin ruuhka-aikaan. Isolla kirkolla on sellaisia palveluita ja elämyksiä joita ihmiset arvostavat, kuten konsertteja ja näyttelyitä. Itsellä esimerkiksi kaupassa käynti ja auton katsastus hoituu kilometrin päässä, uimahalliin ja terveyskeskukseen on 4 kilometriä.
Soimakallio on varmaan oikeassa että ilmaston kannalta puun pitäisi mieluiten pysyä metsässä ja tuottaa kariketta maaperään sieltä hajoavan materiaalin korvaamiseksi. Ihmisen kannalta tämä on kuitenkin kestämätön ratkaisu, kun metsillä on tärkeä taloudellinen arvo. Kauppinen: ”Jos on pelko, että valtio sosialisoi ilman korvauksia ja ottaa omistusoikeuden metsänomistajilta, metsänomistajilla ei ole mitään intressiä ylläpitää metsien arvoa.”
Siirtolinjat ja myllytontit näkyvät molemmissa jotka mainitsin, mutta sitä en tiedä miten tarkka on VMI:n otantaan perustuva muutosmäärän laskenta. Fingridin ja sähkön tuottajien arvio on varmaan tarkempi. Vaikutus metsien kasvuun voidaan haluttaessa arvioida kun tiedetään linjojen pinta-ala ja metsien keskikasvu alueella.
Ratkaisevat ilmastopäätökset jumiutuivat hallituksessa. Energia- ja ilmastostrategian piti valmistua tänä keväänä. Nyt tavoite on siirtynyt, eikä siihenkään välttämättä ylletä.
AJ:
”Metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä ja hinnat määräytyvät maailmanmarkkinoilla. Jos puun kysyntä alenee suhdanteen heikentyessä tai jos puun hinnat nousevat teollisuudelle liian korkeiksi, metsien vuotuista kasvua jää suurempi osa hakkaamatta ja jää hiilinieluksi.
Hallituksella on työkalupakissaan metsien kasvua lisääviä ja päästöjä alentavia toimia. Nämä vaikuttavat sen verran hitaasti, että hiilineutraaliustavoite 10 vuoden päässä tulee eteen liian nopeasti. Vaihtoehdot ovat siis siirtää tavoitetta eteenpäin tai rajoittaa puun kysyntää tai tarjontaa. Kaksi epämieluisaa vaihtoehtoa.
Vaikka EU määräisi sanktioita kuluvan kauden hiilinielutavoitteiden alituksista, se tulee kenties halvemmaksi kuin jos olisi jo rajoitettu metsäteollisuutta hyvän suhdanteen vuosina 2021-2025? Ministeriöistä (YM, MMM, VM) saisi vertailevat laskelmat eri hakkuutasojen talousvaikutuksista tästä eteenpäin. Seuraava EU:n velvoitekausi on ilmeisesti Suomelle vaatimustasoltaan helpompi.
Metsämme eivät riitä kaikkien haluttujen hyötyjen (puuraaka-aine, hiilen sidonta, luontoarvot, virkistys) tuottamiseen maksimaalisesti, vaan joudumme tekemään valintoja. Toiminnan laajuutta rajoittaa metsätalouden käytettävissä oleva pinta-ala nyt ja sen ennuste: talousmetsien pinta-alaa pienentävät edelleen mm. uudet suojelualueet ja voimalinjat. Suojelualueiden kasvu on metsien kokonaiskasvussa ja hiilinieluissa mukana, mutta ei hakkuumahdollisuuksien arvioissa.
Hallituksen kiireellinen tehtävä olisi rajata talouskäytöstä pois riittävä määrä tiukan suojelun alueita ja korvata ne metsänomistajille. Tämä edistäisi samanaikaisesti luonto- ja ilmastotavoitteita. Metsäteollisuus kyllä sopeutuu hakkuiden piiriin jäävistä talousmetsistä saatavilla olevan puun tarjontaan.
Alueidenkäyttölain uudistuksesta voi käydä lausumassa lausuntopalvelussa. Kaavoituksen metsätaloudelle aiheuttamat vähäistä suuremmat rajoitukset oltaisiin korvaamassa, mutta tuulivoimakaavan aiheuttamia haittoja ilmeisesti ei?
Omistan, ja on hyvä kirja. Sarvaksen tutkimuksilla on pysyvää arvoa, muun muassa siemensatoihin ja genetiikkaan liittyvillä. Taimierää ei saa lajitella koon mukaan, koska erän sisällä pienet voivat olla geneettisesti heikompia kuin isot. Kokoero voi johtua esimerkiksi itsepölytyksestä.
Taimikonhoidon talous:
https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/taimikon-varhaisperkaus/paatoksenteko#section-292
