Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Omistan, ja on hyvä kirja. Sarvaksen tutkimuksilla on pysyvää arvoa, muun muassa siemensatoihin ja genetiikkaan liittyvillä. Taimierää ei saa lajitella koon mukaan, koska erän sisällä pienet voivat olla geneettisesti heikompia kuin isot. Kokoero voi johtua esimerkiksi itsepölytyksestä.
Taimikonhoidon talous:
https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/taimikon-varhaisperkaus/paatoksenteko#section-292
Enpä lähde ennustelemaan mutta 10 vuotta on lyhyt aika.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on kerännyt listaa, jossa on erilaisia vihreän teollisuuden investointisuunnitelmia yli 100 miljardin euron arvosta. Listasta vastaava asiantuntija Janne Peljo laskeskelee, että vuodesta 2023 lähtien valmistuneet tai jo päätetyt eli todennäköisesti toteutuvat datakeskus-, kaukolämmön sähköistys- ja sähkövarastohankkeet kasvattavat kulutusta noin 16 terawattituntia vuodessa. Ne ovat valmiita parin–kolmen vuoden sisällä.
”Vuosiin 2027–2028 asti kasvu tuleekin ennen kaikkea niistä. Sen jälkeen alkavat toivottavasti varsinaisen vetytalouden investoinnit.”
Norjalaisen Blastrin kehittämä terästehdas kuluttaisi sähköä yhdeksän terawattituntia vuodessa. Kokkolassa ruotsalaisen Vargasin perustama Arctial-yhtiö valmistelee suuren alumiinitehtaan rakentamista ja sähköä kuluisi seitsemän terawattituntia vuodessa.
http://www.hs.fi/talous/art-2000011172292.html
MS, tukeminen on tapahtunut siten että datakeskuksilla on ollut alennettu sähköverokanta, alin sallittu EU-alueella. Ehkä sama kuin metsäteollisuudella? Purran veroesitys pyrki muuttamaan tilanteen.
Sähkön kulutus ja mahdollisesti hintakin tulee kasvamaan reippaasti mikäli halutut alumiini- ja terästehtaat ja vetyhankkeet toteutuvat. Halvan sähkön aika saattaa jäädä meillä lyhytaikaiseksi välivaiheeksi.
Vanha metsä elvyttää ihmistä parhaiten. Sen lisäksi se elvyttää uhanalaisia eliöitä. Omalla asuinalueellani Espoossa on runsaasti ulkoilumetsää joka ei ole vielä kovin vanhaa, mutta kasvupaikoiltaan ja puulajeiltaan hyvin vaihtelevaa ja virkistysarvot myös niissä melko hyvät.
https://www.metsalehti.fi/uutiset/tutkimus-metsa-elvyttaa-etenkin-vanha-metsa/#d22ca7cc
Ranella on varmaan samantyyppinen tilanne kuin itselläni silikaattikallion kanssa (Natura-alue). Eli kallioperä ja sillä kasvava erikoinen kasvillisuus on todennäköisesti päähuomion kohteena, ei puusto. Ely-keskuksen kanssa keskustelemalla selviävät suositellut metsänhoitotoimet. Kannattaa lähestyä sitä kirjeitse, niin tulee itselle mustaa valkoisella siitä mitä on sovittu.
