Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Vakavimmat hirvien aiheuttamat tuhot kohdistuvat useimmin lehtipuiden ja männyn taimiin, joiden pituus on 1-3 m, mutta tuhoja ilmenee myös tätä pienemmissä taimikoissa. Hirven ravinnossa suosituimpia kotimaisista puulajeista ovat pihlaja, pajut, haapa ja kataja ennen koivua ja mäntyä. Rauduskoivu on suositumpi ravintokasvi kuin hieskoivu. Leppää ja kuusta hirvi syö harvoin. Myös useimmat jalot lehtipuut sekä ulkomaiset puulajit, kuten lehtikuusi, kelpaavat hirville.
Hirvet aiheuttavat pahimpia tuhoja männyn- ja rauduskoivuntaimikoissa usein keski- ja kevättalvella, mutta ne syövät sekä männyn että etenkin lehtipuun taimia myös kesällä ja syksyllä. Hyvin sulavat lehtipuiden lehdet ja kasvaimet ovat hirvelle parhaimmillaan kesäravintona. Talvella paksun lumipeitteen aikaan männyistä latva- ja oksakasvaimista neulasineen on saatavissa määrällisesti eniten vihreää biomassaa talviravinnoksi.
Ari Nikulan väitöskirjasta pääsee käsiksi tutkimukseen. Valitettavasti vain englannin kielellä.
Ranelle: älä huoli jos et ymmärrä, ei me muutkaan ymmärretä, ei tutkijat eikä poliitikot. Ei ole nimittäin mitenkään selvää, mikä on paras yhdistelmä monimuotoisuutta, hiilivarastoja ja nieluja – edes Suomessa saati sitten maapallolla.
Ei Markku Kulmalakaan osannut täsmällisesti kertoa miten meidän pitää edetä, vaan esimerkiksi aerosoleista sanoi, että tarvitaan lisää mittauksia. Ei muun muassa tiedetä tuottaako hyvin kasvava metsä enemmän hiilinielua tehostavia aerosoleja kuin kituliaasti kasvava (kuten tuntuisi loogiselta).
Itse ajattelen että ihmiskunnan kannattaa tavoitella metsien puustobiomassan (hiilivaraston) kasvua, mutta se on vaikeaa ja fossiilipäästöjen kasvun voittaminen erityisen vaikeaa. Kulmalalla on asiasta laskelma joka on täällä ollutkin esillä: jos päästöt pienenevät joka vuosi 2 % ja nielut kasvavat joka vuosi 2 %, ne ovat yhtä suuret noin 24 vuoden kuluttua. Tämä olisi varmaan se mitä tulisi tavoitella.
Pelkkinä hiilivarastoina metsiä ei kannattane pitää, vaan niistä pitää saada myös raaka-ainetta, työtä ja tuloja. Silloin niistä myös huolehditaan paremmin, varsinkin jos ne ovat yksityisessä omistuksessa.
Suomessa meidän tulee vähintään edistyä monimuotoisuudessa ja pitää metsien kasvusta (ikärakenteesta) hyvää huolta, jotta tulojen saaminen on tulevaisuudessakin mahdollista. Hiilivarastot määräytyvät sitten sen mukaan miten paljon hakataan, eli miten metsäteollisuuden markkinat vetävät. Monimuotoisuus riippuu metsänomistajien toimista ja pysyvän suojelun rahoituksesta. Näillä mennään nyt, mutta tulevaisuudessa voi hiilensidonta- ja ennallistamismarkkina muuttaa pelikenttää.
Tuoretta tietoa Lukesta. Pientalojen polttopuu v. 2024 oli 6,5 ja metsähake 4,9 milj. m3. Runkopuun hakkuukertymästä 73,7 energiaksi meni siis 15 prosenttia. Päälle vielä sahauksen sivujakeita ja sellutehtaiden jäteliemiä suuret määrät.
”Venäjällä on kolme tavoitetta: Ensinnäkin tuhota Ukrainan logistiikka maan eteläosissa, jotta tavara ei liikkuisi Mustanmeren satamiin. Toiseksi häiritä rautatieliikennettä etulinjojen lähellä ja kolmanneksi ”tuhota kaikki” Ukrainan itäosan teollisuuskeskuksessa Donbasissa.”
