Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ranella on varmaan samantyyppinen tilanne kuin itselläni silikaattikallion kanssa (Natura-alue). Eli kallioperä ja sillä kasvava erikoinen kasvillisuus on todennäköisesti päähuomion kohteena, ei puusto. Ely-keskuksen kanssa keskustelemalla selviävät suositellut metsänhoitotoimet. Kannattaa lähestyä sitä kirjeitse, niin tulee itselle mustaa valkoisella siitä mitä on sovittu.
Rata Narvikiin rakentuisi osissa. Suomi ei rakentaisi sitä yksin vaan Ruotsi osallistuisi heidän puolellaan oleviin radan osiin. Myös EU-rahaa saatavissa? https://yle.fi/a/74-20157905
Eräät nimimerkit voisivat Venäjän hehkuttamisen sijaan perustella miksi se on sellainen onnela ja miksi sen tekemisiä pitää täällä puolustella. Kuulostaa nimittäin siltä propagandalta mitä neuvostoaikana sai kuulla.
Kiina ja USA jakavat maailmaa keskenään. Euroopan tulee huolehtia omasta puolustuksestaan paremmin, mutta ei niin että siitä tulee riippuvainen USA:n valmistamista asejärjestelmistä. USA vaatii sitä ja Kiina vaatii tätä mutta meidän yli ei kävellä.
Aika pimeää touhua on USA:ssakin tällä hetkellä – suorastaan orwellilaista. Keskushallinnon tekemisiä perustellaan oudosti, tiedotusvälineiden ja yliopistojen toimintaa rajoitetaan. Alkaa muistuttaa Venäjää…
Esimerkki, kts. Heather Cox Richardsonin artikkeli. https://metsanomistaja.blogspot.com/
Nyt näkyy Himasen teksti.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/747dac58-ffb9-45f4-9946-920dbd42dcff
Ote Hesarin keskustelusta: ”Näiden vanhojen metsien 1263 lajin uhanalaisuus näkyy olevan 30% luokkaa eli vanhat metsät eivät ole niillekkään kovin hyvä elinympäristö.” Olisiko oikeampi tulkinta, että vanhoista metsistä on pulaa ja siksi niitä tarvitsevien lajien uhanalaisuus on noin korkea.
YLE kertoo kokeiluista joissa aidataan alue ja laitetaan sisään puolivillejä laiduntavia eläimiä kuten visentti, nauta tai hevonen. Eläimiä ei hoideta vaan ovat omillaan. Kokemukset ovat vaihtelevia, mutta yleensä luonnon tila paranee eli ennallistuu.
En tiedä onko meillä laitumiksi sopivaa luontaista luontotyyppiä kovin suurta määrää, no heti jääkauden jälkeen oli jonkin aikaa, mutta ei enää myöhemmin. Rantaniityt maankohoamisalueilla ehkä? Meillä sopivampi ratkaisu voisi olla laiduntava lihakarja.
Koko sarja ”Luonto palaa” Areenassa.
En tiedä kuinka laaja otanta on Tolopaisella väitöskirjoista, mutta eihän tutkijan ura siihen lopu, vaan vasta alkaa siitä, joten ei sen pohjalta voi arvioida tutkinnon hyötyä. 90-luvun alussa syntyneet ovat parhaassa työiässä eli tarvitsevat per henkilö murto-osan sote-palveluita verrattuna 1940-luvulla syntyneisiin.
Oma väikkärini näyttää ihan hölynpölyltä mutta työn sivutuotteena saatiin hiukan tietoa vaihtelusta taimien kokoluokituksen ja ravinneanalyysien tueksi sekä laadittiin inventointiohje taimien pituuden mittaamiseen. Kun tiedetään kuvattavan ilmiön vaihtelun suuruus, ei tarvitse mitata turhan päiten paljoa taimia. Nämä sivutuotteet eivät ilmene itse kirjasta.
