Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Entä syntyisikö hallintoon säästöä jos kuntia yhdistettäisiin? Onko kunnalla jokin optimikoko?
Ihan hyvä olisi saada lisää käytännön oppia, kun menetelmää tarvitaan. Osmo mainitsi että mitä pohjoisempana ollaan, sitä vähemmän on ennen hakkuuta lähtöpuustoa, jonka määrä ei välttämättä kaikissa kohteissa enää riitä pitämään vesipintaa hakkuun jälkeen riittävän alhaalla. Silloin vaihtoehtona on joko pieni poistuma ja heikko uudistuminen tai suurempi poistuma ja ojien vähintään osittainen kunnostus.
Paljon on vielä pähkäiltävää, eikä siinä juurikaan auta, jos meitä kyselijöitä lytätään. Jos menetelmä ei jossain kohteessa toimi, sitä ei oikein voida edellyttää, vaikka kuinka mieli tekisi. Jatkuvan kasvatuksen eduista ja avohakkuiden haitoista on myös hataraa tietoa liikkeellä. Sellaisen varaan ei voida päätöksentekoa pohjata.
Ai minkä takia? No siksi että metsänomistajat saisivat tietoa. Jos haluatte menetelmän yleistyvän, pitää tehdä noin kuin Osmo Palosaari tuossa seminaarissa että näyttää hakattuja kohteita ja opettaa muita. Katsoin videon ensimmäisen tunnin eli Osmon esityksen. Nätisti hakattuja kohteita.
Uudistamiskuluja pidetään korkeina, mutta luultavasti päätehakkuun korkeampi kantohinta ja (kuusikoissa) siihen päälle vielä havut korvaavat uudistamiskulut.
Kuvista nähtiin, että kuusta voidaan vapauttaa männyn alta onnistuneesti. Koivu jää pois sitten jatkossa tuoreella kankaalla; korvessa pysyy ehkä hieskoivua mukana; mäntyä saadaan kuusen joukkoon kuivahkolla kankaalla? Sitten karummille kasvupaikoille saadaan mänty luontaisesti. Männyllä ero jaksolliseen malliin on pieni, ja liittyy lähinnä suojuspuuston määrään ja maan muokkauksen pois jääntiin.
Timo Pukkala on niitä harvoja jotka esittelevät julkisuudessa jk-hakkuitaan. Varmasti ihan onnistuneita mutta eivät vielä todista kovin paljon mallin jatkuvuudesta, kun tukeudutaan aiempaan jaksollisen menetelmän tuotokseen. Jos jk on niin hyvä kuin täällä annetaan ymmärtää, ei luulisi olevan tarvetta piilotella sitä.
Semmoisenkin ehdotuksen nähnyt, että kuntia olisi sama määrä kuin nyt sotealueita eli noin 20 kpl. Yksi sotealue olisi varmaan myös toimiva, mutta ei pelasta kuntia rahapulasta.
Nyt hävettää olla suomalainen. HS kirjoittaa että ammattitaidottomia nepalilaisia houkuteltiin meille metsureiksi. Kiristettiin maksu matkasta ja työpaikasta, ei maksettu palkkaa eikä perehdytetty. Ottaisin välittömästi sertifikaatin kuivumaan ihmiskauppaan sekaantuneilta, vaikka oletettavasti työn tilaaja on maksanut työn kuten pitääkin. Maksu vaan jäi välittäjien taskuun.
Liittyy ketjun aiheeseen sikäli että ulkomaisen halpatyövoiman tuonti ja hyväksikäyttö on ilmiö, jota kenenkään ei tarvitse sietää eikä suosia. Kortistosta löytyy metsurin työhön koulutettavia riittävä määrä. Töiden kilpailutuksessa ja hankinnoissa tulee olla tarkempi ettei tällaisia enää sattuisi. Ei olla näin hyväuskoisia!
Voisiko olla Arvo Kettunen jonka lustomittauksia on hänen blogissaan.
Erinomainen historian kertaus suorittavalta. Se meni entisen taimitutkijankin näkökulmasta noin. Taimien laatu ja muokkausmenetelmät kehittyivät yhtä jalkaa. Paljasjuurisista siirryttiin paakkutaimiin.
Itse muistan tehneeni (noin 40 vuoden aikana) kuusten heinäystä kerran, männyn siemenpuuston täydennyskylvöä kerran ja männyn täydennysistutusta kerran. Mutta olen suurpiirteinen enkä pelästy, jos aukkoon jää pieniä taimettumattomia alueita. Ne täydentyvät aikanaan ja reunapuiden kasvu korvaa.
Onko oikein että Venäjä ottaa maata Ukrainalta itselleen? Millä perusteella? Koska siellä asuu venäläisiä vai jonkin ihannoidun historian perusteella?
Jos historiaa käytetään perusteena, kummalla olisi suurempi oikeus Suomeen: Ruotsilla jonka osa olimme 500 vuotta vai Venäjällä jonka osa olimme 100 vuotta?
