Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Onko oikein että Venäjä ottaa maata Ukrainalta itselleen? Millä perusteella? Koska siellä asuu venäläisiä vai jonkin ihannoidun historian perusteella?
Jos historiaa käytetään perusteena, kummalla olisi suurempi oikeus Suomeen: Ruotsilla jonka osa olimme 500 vuotta vai Venäjällä jonka osa olimme 100 vuotta?
Perko ilmeisesti laskee yksittäisille puille korkeita tuottoprosentteja. Metsäkuvion tuotto on puiden summa ja metsätilan eli metsälön tuotto on metsäkuvioiden summa. Kysymys kuuluu pystytäänkö tällaista hyvätuottoista rakennetta ylläpitämään kuin hetkellisesti. Tähän ei saada vastausta, kun parhaita kohteita ei julkisuudessa esitellä. Aivan varmat kasvut kyllä saataisiin laskettua kaatamalla puita ja tekemällä niille puuanalyysi.
En osaa sanoa paljonko hömötiaisia tarvitaan mutta laji käy haitallisen elinympäristömuutoksen indikaattoriksi, ja tuo muutos vaikuttaa moneen muuhun lajiin joita on vaikeampi seurata. Hömötiaisen pitäisi hyötyä ilmaston lämpenemisestä eteläisenä lajina, mutta niin ei vaikuta tapahtuvan tai sitten myönteinen vaikutus hukkuu kielteisiin.
Osoitellaan mieluummin asioita, ei nimitellä henkilöitä. Tämä huomio siis nimimerkeille Perko ja Kahlschlag.
Maaperän vettyminen on juuri se mitä suometsissä myös tavoitellaan, jotta päästäisiin eroon turhista vesistö- ja kasvihuonekaasujen päästöistä. Vettyminen voi myös parantaa taimettumista luontaisessa uudistamisessa. Mutta toisella puolella ovat sitten haitat, joita ei juuri jk-markkinoijat esittele.
Muistetaan kuitenkin, että jaksollisessakin menetelmässä on omat metsätuhojen aiheuttajansa – esimerkiksi hirvituho taimikossa tai nuoren riukumetsän lumituho voivat olla yleisemmät jaksollisessa mallissa.
Timpalla on resepti maaseudulle. Pakkokeinoja tulee välttää. Erilaiset metsänomistajien tavoitteet tekevät metsistämme monimuotoisia ja kestävämpiä muutoksia vastaan.
Tuotetun puun määrän kasvattaminen auttaa muutenkin vain rajallisesti; metsäteollisuuden olisi kyettävä kasvattamaan kotimaan arvonlisää. Nyt on nähty sekin, että jos puun hinta on hyvä myyjälle, jalostus ei kannata ostajalle kuin huippusuhdanteessa. Tämä ei ole teollisuuden investointien takaisinmaksun kannalta hyvä yhtälö.
Myös kannattava maatalous ja matkailu tuovat oman osuutensa maaseudulle.
Pienten kuntien kannattaisi harkita yhdistymisiä, mikäli hallinnon henkilöstöstä on siten mahdollista saada säästöjä.
Jokaisessa pikkukunnassa ei tarvita omaa lukiota, ei mitä ollut 1970-luvullakaan ja pärjäiltiin. Etäopiskelu helpottaa nykyisin: osan oppitunneista voisi käydä kotoa käsin, jolloin kotoa poissa lähiopetuksessa voisi olla lyhyemmän aikaa.
Mikolle jälleen kiitos tutkivasta journalismista (Metsäuutiset). Ojitettujen turvemaiden päästöt (ilma, vesi) ovat monimutkainen kokonaisuus. Yritys ottaa se haltuun aiheuttaa itselleni paljon harmaita hiuksia.
Kahden vertaillun metsikön pohjalta ei voi sanoa mitään varmaa koko Suomen päästöistä. Tarvitaan eri alueita, eri kasvupaikkoja, eri puulajeja, eri käsittelyjä. Toistoja ja pitkäaikaista seurantaa. Toisin sanoen paljon tutkimusta. Metsäsäätiö myönsi juuri rahoitusta lisää.
Käsitys avohakkuun turmiollisuudesta turvemailla vaikuttaa olevan yleinen. Esimerkiski Kerttu Kotakorpi viittaa suuriin avohakkuun aiheuttamiin päästöihin sen paremmin perustelematta Metsä-Suomi -podcastsarjan jaksossa, jossa käsitellään jatkuvaa kasvatusta turvemailla. Areenassa.
