Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Lumimuutos-osuuskunnan puheenjohtaja Tero Mustonen esittelee Koitajoen ennallistamishankkeen alueella Ilomantsissa, miten kuivasta suosta saadaan taas märkä.
”Ensin tulevan padon kohdalle ojaan pystytetään tukipuut, sitten oja tilkitään sammaleella. Päälle laitetaan turpeella täytetty juuttisäkki. Koko rakennelma tiivistetään vielä sammaleella. Lopputuloksena on pato, joka ei päästä vettä läpi. Vaikutus näkyy parhaimmillaan heti. Toden totta. Vesi nousee ojan yläpuolella, ja myös viereinen sammalikko muuttuu kosteaksi. Pari päivää aiemmin padotun ojan lähelle on jo syntynyt veden täyttämä allikko.”
Toiveissa on pitkäaikaisia hyötyjä.
”Kun ojat tukitaan, vesistöihin ei pääse enää humuspitoisia suovesiä. Samalla virkoavat myös taimenien ja harjusten kutualueet. Elpymiseen voi tosin mennä 15 vuotta, Tero Mustonen sanoo. Koitajoki on ollut ennen hyvä kalajoki. Esimerkiksi äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen ainoat luontaiset kutualueet Suomessa ovat olleet Koitajoella.”
Jutun kommenttikentässä tavanomainen juupaseipästely.
Nesteen menestys riippuu ilmastopolitiikasta koska sen päätuote ovat biopolttoaineet. Isoja investointeja tehty ja menestys riippuu sääntelyn etenemisestä. Mika Anttonen on kai ostanut paljon Nesteen osakkeita, joten ainakin hän uskoo siihen.
HS 25.3.25: ”ST1:n perustaja ja suuromistaja Mika Anttonen vaati Nesteen yhtiökokouksessa yhtiön jakamista kahtia. Anttosen mukaan Nesteen uusiutuvien polttoaineiden ja fossiilisen öljynjalostuksen liiketoiminnat ovat hyvin erilaisia.”
Ehkä Metsälehti voisi jossain vaiheessa tehdä jutun hyvin onnistuneesta (hyväpuustoisesta optimaalisessa rakenteessa olevasta) jk-metsästä. Lisäksi mittaustodistukset: millaisia hakkuukertymiä peräkkäisissä jk-hakkuissa on saatu. Lukijat voisivat ilmiantaa kohteitaan Metsälehdelle juttua varten. Perkon ja Jovainin metsät olisivat tietysti parhaita tarkoitukseen.
Kasvua voisi myös esitellä. Pelkästään rinnankorkeudelta mitatun luston paksuuden ja pituuskasvun yhdistelmä voi viedä harhaan, riippuen siitä missä vaiheessa puu on toipumisessaan edellisestä harvennuksesta. Onko käynnissä vielä juuriston vahvistaminen vai jo sitä seuraava kasvupyrähdys. Kokopuuanalyysi kaadetuista puista, jossa mitataan koko rungon pituudelta lustoja on satavarma, ja saadaan niin monen vuoden kasvu taaksepäin mitattua kuin halutaan.
Tällainen tulos kyselytutkimuksessa (Metsäuutiset). Väitteen ”Median antama kuva jatkuvasta kasvatuksesta on pääosin totuudenmukainen” kanssa oli vastaajista täysin eri mieltä 57 prosenttia, osittain eri mieltä 31 prosenttia, osittain samaa mieltä 10 prosenttia ja täysin samaa mieltä vain 2 prosenttia.
Asiaa hallituksen srategiasta, haastattelussa Antti Asikainen.
Livojoessa on nyt siis raakkuja tuolla myllättävällä alueella? Olisiko simpukat kannattanut siirtää alueelta pois yläjuoksulle remontin ajaksi?
Mykkäsen manttaalit raakkujokien varsilla ovat niin laajat, että ne tulisi valtion varoista korvata. Samoin muutkin uhanalaisten eliöiden elinpaikat, joista tulee laajoja käyttörajoituksia.
Metkaan ehtii lausua vielä mutta vaatii rekisteröitymisen palvelun käyttäjäksi. Aikaa 18.7. saakka. Lausuntoja on tullut Metkaan vasta 6 kappaletta. Hallituksen esityksen luonnoksessa ehdotetaan muutettavan Metka-lakia väliaikaisesti 1,5 vuoden ajaksi, jotta mahdollistetaan tulosperusteisten tukien ja ympäristöllisten tarjouskilpailujen kokeilu.
Tämä kokeilu ei kai koske vakiintuneita tukimuotoja muuten kuin lehtipuun lisäämisen osalta. Joka voi viedä ojasta allikkoon, jos taimikossa on hirviriski korkea, seuraava hoitokerta myöhästyy ja lehtipuu ehtii etukasvuiseksi.
Kuten joissakin lausunnoissa mainitaan, kokeilu ei saisi pienentää nykyisiä varoja. Vain vähän aikaa haettavissa olevan tukimuodon käyttöön lanseeraaminen ja sitä kautta kokemusten kerääminen voi olla haasteellista tuossa aikataulussa. Itse tuen nautinta-aika olisi kyllä 10 vuotta.
