Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Jos pellonmetsitys kyseessä ja jos mekaaninen tamppaus olisi mahdollinen (traktori tai mönkijä) silloin voisi riittää glyfo yhteen kertaan? Taimet pitää merkata 1,5 metrin kepeillä.
Juuri tuossa samoilla kohdin missä Sahalan kartano sijaitsee on myös Savon taimenen kalankasvatuslaitos, ja lähialueella myös Rastunsuon turvetuotantoalue (nyt jo pois tuotannosta), sekä Rautalammin taajama. On vaikea sanoa mikä näistä on vuosien saatossa ollut suurin vesien pilaaja. Itse veikkaamani pahemmuusjärjestys: turvetuotanto, kalankasvatus, maatilat, taajama, metsätilat.
Toinen mihin metsänomistaja voi myös törmätä on rantayleiskaava. Rantakaava-alueella tehtävistä hakkuista pitäisi kuulemma ilmoittaa kuntaan ja kysyä lupaa. Sitä en tiedä koskeeko tämä rantayleiskaavaa, riippuu varmaan minkä merkinnän alueella ollaan. No, se riittänee että puun ostajat tietävät nämä ja osaavat soveltaa.
No parempi tietysti olisi jos se ligniinikin käytettäisiin arvokkaampiin tuotteisiin eikä poltettaisi vai mitä?
*
Ilmariselle ei riittänyt Fingridin tarjoama tuotto. HS:
”Ilmarinen kaupitteli valtiolle tärkeän Fingridin osakkeita ulkomaille, mikä hermostutti valtion edustajia. Kuukausien väännön jälkeen eläkeyhtiö ja valtio pääsivät lopulta sopuun. Valtio tiedotti viime viikolla ostaneensa yhdessä OP-Pohjolan kanssa Ilmarisen 20 prosentin omistusosuuden Fingridistä. Valtio maksoi osakkeista noin 400 miljoonaa euroa, ja sen omistusosuus Fingridistä kasvoi 53,1 prosentista 59,5 prosenttiin.”
YLEllä juttua liito-oravakeissistä ja kartat. Karttaa katsoessa mietin tuota samaa kuin Visakallo kun sähkölinja oletettavasti muodostaa leviämisesteen liito-oravalle kuten joillekin muillekin eliöille mutta metsien pirstoutumisesta ja liito-oravan ahdingosta syytetään vain metsätaloutta.
Tässä on tapettu liito-orava
Aika ristiriitaista on kun toisaalta kannustetaan lisäämään metsiin haapaa ja lahopuuta ja sitten toisaalta rankaistaan ankarasti kun sitä lisää!
Anarkistinen ajatus jonka esitin 20 vuotta sitten blogissani: auttaisiko liito-oravan suojelua parhaiten, jos sen suojelun statusta höllättäisiin nykyisestä, jolloin sitä ei tarvitsisi enää pelätä? Sen sijaan tehtäisiin ankaraa pöntötystä: metsäteollisuusyhtiöt lahjoittaisivat pönttöjä puukauppojen yhteydessä kaikille halukkaille. Lisäksi liito-oravaa suosivat hakkuuohjeet kattavasti käyttöön. Näillä keinoin liiturin tilanne voisi olla tänä päivänä parempi ja ei ole myöhäistä vielä.
Luomuksella on Helsingissä paneelikeskustelu 26.2. kello 18 lajien suojelusta. Museossa on meneillään teemaan liittyvä Kotina metsä -näyttely. Nähdään siellä jos joku teistä tulee!? (Korjattu päivämäärä. Tiedekulmassa Ilmastonmuokkaus-tilaisuus siis 24.2. kello 17.)
https://www.helsinki.fi/fi/luomus/tietoa-meista/uutiset/ilta-museossa-kotina-metsa-2622026
Kokonaissuunnitelma voisi sisältää esimerkiksi pohdintaa tarvitaanko meillä sähkön hintaa eriyttäviä hintavyöhykkeitä Ruotsin tapaan, jotta datakeskuksia tulisi enemmän Pohjois-Suomeen jossa asutus ei rajoita tuulivoiman rakentamista yhtä paljon. Vastustusta löytyy pohjoisestakin, ainakin matkailun ja porotalouden piiristä. Lisäksi näkymiä sille, kuinka paljon ja millaista infraa tarvitaan sekä millaisia voimalaitoksia ja minne. Vetytalouden nousuunkin pitää varautua.
MT:n haastattelussa Energiateollisuus ry:n energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa sivuaa myös sähkömarkkinoita (sama linkki on myös puuenergiaketjussa).
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/1e132796-3a33-4a70-8068-da2953519fe1
