Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Jos maatalous maassa vähenee kauppatase heikkenee, kun ruokaa pitää tuoda enemmän ulkomailta. Sinänsä itse tuet eivät ole suuret, mutta kerrannaisvaikutukset elintarviketeollisuuden ja kaupan aloilla merkittävät – aivan kuten metsäteollisuudessakin.
Lihakarjan kasvatusta nyt ainakin voitaisiin lisätä: se tulee toimeen lähes pelkästään nurmirehulla, myös turvemaan pelloilla joita ei tarvitsisi enää muokata. Teollisuuden ja kuluttajan tulisi tosin maksaa huomattavasti enemmän lihasta: meillä on lähes Euroopan alhaisin jauhelihan hinta, kun naudanliha on maidontuotannon sivutuote. Tuote on kuitenkin eläimille ja ympäristölle myönteinen ylläpitämällä perinneympäristöjä joissa voisi olla myös puita. Metaanin tuotanto kyllä kasvaisi, mutta kasvaisi se turvepeltoja ennallistettaessakin ainakin joksikin aikaa. Maitolehmien metaani vähenee vastaavasti koko ajan, ja sitä voidaan pienentää ruokinnan avulla.
Eikö käytännössä ison leimikon kaupasta mene useinkin puutavaralajeja useaan osoitteeseen, kun ostajat myyvät ja vaihtavat keskenään raaka-ainetta. Mitä siis käytännössä tarkoitti Moreenin mainitsema yhteiskauppa? Myös mhy voi toimittaa korjuupalvelussaan tavaraa eri osoitteisiin.
MG:llä lienee etu siinä että sen osuussijoitusohjelma on houkutteleva etenkin säännöllisesti puuta myyvälle.
Ei ole minullakaan Gla sinua parempaa tietoa tapauksesta. Mietin samaa että miten ihmiskontakti alun perin syntyi. Jutun perusteella on ihan itse kävellyt kaupunkiin.
Sitä ei kerrota miten ahma on alun perin tullut Turun seudulle, itse vai siirrettynä. Siirtämisessä ei kai ole enää oikein järkeä, kun ne leviävät muutenkin uusille alueille kannan kasvaessa. Mutta jos halutaan estää sisäsiittoisuutta pienessä kannassa, voisi olla eduksi sekoittaa eri alueiden eläimiä.
Metsäpeuran suojeluun tarvittaisiin nyt ehkä hätäapupaketti, kun suurpetojen kannanhoitoa miettivän byrokratian rattaat pyörivät hitaasti?
Kommentti 12 vuoden takaa mutta ihan asiaa:
”Jos poroja (joita on reilusti yli luonnon kestokyvyn) voidaan suojella tyhjentämällä koko Lappi susista, niin miksei näitä kituvia peurapopulaatioita voisi alueellisesti suojella samalla tavalla? Sen sijaan, että tutkijat suosittelisivat susien poistoa, he höpisevät predaatio-predaattorisuhteesta. Ikään kuin peuransuojelun edellytys olisi vahva susikanta. Kummaa ettei samojen tutkijoiden mielestä susi tarvitse ihmistä predaatio-predaattorisuhteeseen ja hyödy tästä, vaikka ihminen on aina ollut luonnollinen suden metsästäjä.”
http://www.terveisetravintoketjunhuipulta.com/2013/03/kainuun-metsapeura-kuolee-sukupuuttoon.html
Näkyy muutama yksilö siirretyn mutta laajana toimintaa ei voi pitää. Ei varmaan ole ollut ratkaisevaa minkään suurpedon kannalta. Susia ei tämän jutun mukaan ole siirretty, eikä tarvitsekaan kun sillä on vikkelät jalat.
”Luonnonvarakeskuksen toimesta Suomessa on siirretty uusille elinalueille kaikkiaan noin 20 ahmaa ja puolenkymmentä ilvestä ja karhua. Susia ei ole siirretty. Siirrot ovat tapahtuneet vuosina 1984−1998. Ahmat on viety poronhoitoalueelta sen ulkopuolelle pääasiassa Keski- ja Länsi-Suomeen. Pohjanmaalle ja Keski-Suomen läänin pohjoisosiin vakiintunut ahmakanta onkin paljolti istutusten tulosta. Karhuja ja ilveksiä on siirretty Pohjois-Hämeeseen, minkä vuoksi alueella on vakiintunut kanta.”
http://www.suurpedot.fi/suojelu-ja-metsastys/suojelu/siirtoistutukset.html
En tiedä miksi Luke on noin kirjoittanut, ehkä tarkoittaa pitkäaikaisella yli 20 vuotta? Sitä lyhyemmältä ajalta on tutkimustietoa ja se on murskaavaa jatkuvan vaihtoehdon häviöksi. Jokin todistus- ja ennustusvoima lienee myös yli 100 vuoden aikana kerätyillä vmi-tuloksilla, jotka kertovat samaa tarinaa.
