Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kontiolahdella aiotaan investoida ampumahiihtokeskukseen. Sehän on ollut tähän saakka lähinnä ampumahiihtäjien käytössä, mutta aineksia olisi laajemmankin harrastajajoukon palveluun, ml. hirvenmetsästäjät, ammunnan harrastajat sekä elämyksistä kiinnostuneet turistit ja paikalliset.
Annamari Sipilän tähän astisista paras kolumni Helsingin Sanomissa.
Mitä BBC-skandaalista on opittu tähän asti?
1. TODELLISUUS VOITTAA IHANTEET
Uutismedian tärkein tehtävä on raportoida maailmasta niin kuin se on.
Uutistoimittajan ensisijainen tehtävä ei ole muuttaa maailmaa sellaiseksi kuin hän itse haluaisi sen olevan. Ideologia on huono työväline uutisraportoinnissa. Mielipiteet kuuluvat kolumneihin.
Kaikkia katsojia ja lukijoita ei voi tietenkään koko ajan miellyttää. Aina joku suuttuu, pyrkipä toimitus kuinka tasapuolisuuteen.
2. ÄLKÄÄ AMPUKO VIESTINTUOJAA
Kiihkeimmät BBC:n puolustajat ovat jo syyttäneet kohusta oikean laidan poliitikkoja ja viestimiä. Kaikki BBC:n puolustajat eivät ole vasemman laidan aktivisteja.
Viestintuojaa ei pidä ampua, olipa hän kuka tahansa. Keskustelu ja kritiikki on normaalia.
3. JUURI MIKÄÄN EI OLE MUSTAVALKOISTA
Äskeisessä The Daily Telegraphin pilapiirroksessa televisionkatsojat seuraavat uutta ”versiota” suursuositusta Petolliset-televisiosarjasta (”BBC Staff Traitors”). Teksti kuvan alla kuuluu: Yksi BBC:n työntekijöistä ei ole vasemmistolainen, ja muiden pitää keksiä, kuka hän on.
Kaikki painotukset eivät ole aina täysin oman maun mukaan. Mutta mikäpä maailmassa olisi.
Kommentoin:
Kiitos Annamari Sipilä tästä erinomaisesta yhteenvedosta!
Täällä kotimaassa on keskusteltu metsäuutisoinnin vinoumista. Selvityksiä voi lukea Metsämiesten Säätiön verkkosivuilta.
Vähintään verorahoitteisen YLE:n pitäisi pystyä kertomaan metsäaiheista monipuolisesti, sisällyttäen niihin myös ehdotettujen muutosten haitalliset vaikutukset, kuten jatkuvan kasvatuksen riskit ja rajoitteet sekä suojelun lisäämisen taloudelliset vaikutukset.
Voisi raportoida haittojen lisäksi siitä, mitä metsäalalla jo tehdään ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Esimerkkinä Markku Remeksen äskettäin esittämä laskelma siitä, mitä luonnonhoito maksaa metsänomistajalle.
YLE:ltä harvinaisena poikkeuksena metsätalouteen myönteisesti suhtautuva artikkeli: Metsänomistajat jättävät nyt puuta lahoamaan tarkoituksella – ”50 vuoden päästä talousmetsämaisema on selvästi erinäköinen”
Pihlajavesakko jää lumisena talvena lumen alle, jolloin hirvi käy kuitenkin varttuneessa taimikossa männyn kimppuun, riippuen pihlajan pituudesta?
Visakallon maat ovat Hartolassa. Hänellä on hirviriskialueen männyn kasvatusohjelma, jossa kylvötaimikko pidetään aluksi hiukan normaalia tiheämpänä. Kylvötuppaat harvennetaan ajallaan, tehdään varhaishoito ja taimikonhoito.
Tiheys pidetään 2500 – 3000 kappaleessa ja se alenee vasta selkeästi yli 5 metrin pituusvaiheessa. Eli tavallaan nuorenmetsänhoidon vaiheessa raivaamalla – tai jos kysyntää on niin energiaharvennuksella.
Teknologiapuolella on nykyään riskirahoittajia jotka ovat usein omilla yrityksillään vaurastuneita yksityishenkilöitä. Näitä parveilee joka vuosi meillä Slush-tapahtumassa. HS kirjoitti tekoälyfirmansa amerikkalaiselle AMD:lle myyneestä Sarlinista. Hän on muun muassa lahjoittanut yliopistoille tekoälyprofessuureja ja niiden tueksi muuta rahoitusta.
Espoossa oli muutaman vuoden ajan hieno harrastekokonaisuus Keran aseman lähellä kun INEXin logistiikkakeskus muutti Sipooseen. Hehtaareittain korkeita halleja joissa oli valmiina puitteet. Alue oli väliaikaisesti harrastajien käytössä ennen asuntojen rakentamista. Sinne muutti mm. mehupuristamo, golfsimulaattori ja panimoita. Oli suuri menetys kun alue muuttuu nyt kerrostaloalueeksi. Keran hallit -kokonaisuus olisi tuonut alueelle omaleimaisuutta, vetovoimaa ja pöhinää.
Entä onko kunttaantuminen koettelemus maaperälle ja elpyykö se avohakkuun ansiosta? Ainakin lahotettavaan ainekseen tulee siinä kohtaa iso lisäys. Kaikki muutos ei ole paha asia, kuten Rane on opettanut. Metsäpalot jättävät yleensä paljon enemmän puuta pystyyn ja eloon, joten hajotettavaa tulee tasaisemmin maaperään ja erilaista.
