Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
jatkuva kasvatus vähentää tukkien määrää
Perko toivoi tähän tarkennusta. Intuitio kertoisi yksittäisessä metsikössä näin käyvän. Hakkuiden mittaustodistusten mukaan myydystä määrästä tukin osuus voi olla jatkuvassa kasvatuksessa suurempi, mutta silti kasvatetun ja myydyn tukin määrä voi olla jaksollisessa suurempi. Jaksollisessa tukkeja on metsikössä kohti kiertoajan loppua kasvava määrä, kun taas jatkuvassa ne poistetaan ”mätki myyrää” -pelin tapaan heti, kun ne saavuttavat hakkuukypsyyden. Siemenpuut jätetään.
Kunnat voivat kaavoittaa itse pieniä hankkeita joita minimi siis koskisi. Olikohan raja että maksimissaan 10 voimalaa tai sinne päin. Mielestäni samat vaatimukset pitäisi koskea kaikkia hankkeita. Ei pitäisi kohdella eri tavalla niitä ihmisiä, jotka osuvat maakuntakaavaan lätkäistyjen isojen hankkeiden vaikutuspiiriin. Eikö tämä ole perustuslain vastaista!? Nimimerkillä: Kansanradion kuuntelija.
Perussuomalaiset haluavat alueiden käytön lakiin minimietäisyydet tuulivoimaloille eli kauemmas asutuksesta. Vihreiden kansanedustajan Krista Mikkosen mielestä tuulivoimarakentamista pitäisi ohjata päinvastoin lähemmäs rakennettuja alueita eli paikkoihin, joiden luontoarvot ovat jo muutenkin kärsineet.
Vilkasta keskustelua jutun kommenttikentässä.
Kyllä, aika pitkälle juur näin. Jotta hiilikrediiteillä olisi toivottu vaikutus yhden maan tasolla, pitäisi tuonti ja vienti olla aika lailla nolla, ja krediittejä tulisi jakaa niin paljon että päästäisiin joka vuosi haluttuun hiilinielun tasoon. Eli valtio olisi silloin tavallaan kilpaileva ostaja puumarkkinoilla ja tämä ei varmaan metsäteollisuudelle sovi.
EU:n tasolla olisi pitänyt aloittaa hiilinielujen kasvattaminen samanaikaisesti kun aloitettiin niiden säilyttämiseen velvoittaminen jäsenmaissa. Suojelualueiden puuston kasvu on mukana hiilinieluissa joten ne eivät ole suoraan siitä pois jos suojelun pinta-alaa lisätään.
Jos käytetyn auton saa kolmasosa hinnalla uuteen nähden, se lähtee helposti mukaan, vaikka kilometrihinta huoltoineen ja jäännösarvoineen olisi sama kuin uudella.
Meneekö useimmiten kuitenkin toisin päin. Jos katsoo tietyn automallin hintoja vs. kilometrimäärä, voi helposti laskea arvon aleneman per kilometri. Ei oikein jaksa uskoa että kalliitkaan korjaukset yltäisivät samaan, paitsi sähköautoilla mahdollisesti.
Esimerkiksi Skoda Karoc, 2.0 Sportline. Ajokilometrit yksikössä 100 km ja pyyntihinta: 122 /28900; 95 / 29900; 63 / 44890; 0 / 57391. Näistä luvuista kun laskee niin pääomakustannus per ajokilometri on suuruusluokkaa 20 – 30 snt.
https://www.auto1.fi/haku/skoda+karoc+bensa+automaatti+neliveto
Ne on kyllä eri ihmiset jotka äänestävät persuja ja vihreitä, joten en osta tuota teoriaa. Keskisarja saa meuhkata mutta ei saa laajaa kannatusta.
Parasta ottaa lusikka käteen ja alkaa töihin: lisää päästövähennyksiä, lisää hiilen sidontaa metsiin ja lisää teknisiä hiilinieluja. Puun tai ligniinin säilöminen rakenteisiin on osa ns. puutuotteiden hiilinielua ja olisi varmaan ainakin päästöperustein tuettuna kannattavaa paljon aikaisemmin kuin biogeeniset polttoaineet. Muodostetaan siis Suomelle hiilikrediittejä lisäämällä hiilen sidontaa esimerkiksi rakentamisessa.
Mietin taas hiilikrediittejä metsissä, olisiko järkevää maksaa metsänomistajille siitä että eivät hakkaa. Monimuotoisuuden säästämisestähän jo maksetaan määräaikaisissa ja pysyvissä suojelusopimuksissa. Hakkaamattomuuskrediiteillä olisi kuitenkin myös haittoja, joten olisi ehkä varminta että ne rajattaisiin lisäisiin hiilinieluihin, kuten metsittämiseen ja lannoittamiseen?
