Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Visakallolle yxi koeajettava: uusi Mitsu hybridi.
Metsäpeuran suojeluun tarvittaisiin nyt ehkä hätäapupaketti, kun suurpetojen kannanhoitoa miettivän byrokratian rattaat pyörivät hitaasti?
Kommentti 12 vuoden takaa mutta ihan asiaa:
”Jos poroja (joita on reilusti yli luonnon kestokyvyn) voidaan suojella tyhjentämällä koko Lappi susista, niin miksei näitä kituvia peurapopulaatioita voisi alueellisesti suojella samalla tavalla? Sen sijaan, että tutkijat suosittelisivat susien poistoa, he höpisevät predaatio-predaattorisuhteesta. Ikään kuin peuransuojelun edellytys olisi vahva susikanta. Kummaa ettei samojen tutkijoiden mielestä susi tarvitse ihmistä predaatio-predaattorisuhteeseen ja hyödy tästä, vaikka ihminen on aina ollut luonnollinen suden metsästäjä.”
http://www.terveisetravintoketjunhuipulta.com/2013/03/kainuun-metsapeura-kuolee-sukupuuttoon.html
Näkyy muutama yksilö siirretyn mutta laajana toimintaa ei voi pitää. Ei varmaan ole ollut ratkaisevaa minkään suurpedon kannalta. Susia ei tämän jutun mukaan ole siirretty, eikä tarvitsekaan kun sillä on vikkelät jalat.
”Luonnonvarakeskuksen toimesta Suomessa on siirretty uusille elinalueille kaikkiaan noin 20 ahmaa ja puolenkymmentä ilvestä ja karhua. Susia ei ole siirretty. Siirrot ovat tapahtuneet vuosina 1984−1998. Ahmat on viety poronhoitoalueelta sen ulkopuolelle pääasiassa Keski- ja Länsi-Suomeen. Pohjanmaalle ja Keski-Suomen läänin pohjoisosiin vakiintunut ahmakanta onkin paljolti istutusten tulosta. Karhuja ja ilveksiä on siirretty Pohjois-Hämeeseen, minkä vuoksi alueella on vakiintunut kanta.”
http://www.suurpedot.fi/suojelu-ja-metsastys/suojelu/siirtoistutukset.html
En tiedä miksi Luke on noin kirjoittanut, ehkä tarkoittaa pitkäaikaisella yli 20 vuotta? Sitä lyhyemmältä ajalta on tutkimustietoa ja se on murskaavaa jatkuvan vaihtoehdon häviöksi. Jokin todistus- ja ennustusvoima lienee myös yli 100 vuoden aikana kerätyillä vmi-tuloksilla, jotka kertovat samaa tarinaa.
Itse en usko verotuksen kovin paljon vaikuttavan yksittäisen ihmisen halukkuuteen tehdä työtä, kun työn tekeminen ja uralla eteneminen on tärkeää muutenkin kuin rahallisesti. Yleisesti ottaen reilu ja kannustava periaate voisi kuitenkin olla, että palkasta ja myös tukien päälle ansaitusta lisätulosta (!) jää aina vähintään puolet käteen.
Kyllä hallituksen toimissa tietty logiikka on: valtion talous riippuu sekä valtion tuloista (talouskasvusta) että valtion menoista. Jos talous kasvaa, selvitään veloista helpommin.
Korkojen alennuttua nousuun voisi olla jo edellytykset. Rakentaminen on jo viriämässä pääkaupunkiseudulla: uusia asuinrakennushankkeita on jo aloitettu. Vienti on aika lailla kysymysmerkki. Jonkin verran myönteisiä uutisia tulee, esimerkiksi Kesla sai tilauksen Kerberos-monikäyttöperävaunuista.
Kokooma-artikkeli turvemaiden metsänhoidosta. Ohjeet sopivat laajemminkin moneen päätöksentekotilanteeseen.
Ohjeet vastaavat ainakin osittain jäljellä olevien paksuturpeisten turvemaiden käsittelyn tunnistettuihin ongelmiin. Osa ojituksistahan on jo muuttunut kivennäismaiden kaltaisiksi turvekankaiksi.
Jossain määrin ja ainakin paikallisesti ongelmallisia voivat olla: valumavesien tummuminen, hajoavan turpeen hiili- (ilmaan ja vesistöön) ja ravinnepäästöt ja ojitusalueen liiallinen kuivuminen. Aika uutena asiana on mainittu ojitusten vaikutus hydrologiaan: satava vesi kulkee nopeasti valuma-alueen läpi, jolloin vedenpinnan vaihtelut vuoden mittaan äärevöityvät. Hyvä muistaa: vesistön kunto riippuu koko valuma-alueen maankäytöstä; yksittäisen kuvion suojakaistan leveys tai hakkuutapa on useimmiten kokonaisuudessa pieni.
”Vain yhteen asiaan keskittyvä joutuu helposti eksyksiin etsiessään ratkaisua todellisuudessa moniulotteiseen ongelmaan.”
”Veden kapillaarinen nousu kangashumuskerroksen alapintaan pitää juuristokerroksen kosteuden riittävänä, kunhan vedenpintaa ei lasketa tarpeettoman intensiivisellä kuivatuksella liian alas.”
”Meidän ei tule siis pitäytyä yhteen ratkaisumalliin – joko jatkuva tai jaksollinen kasvatus – vaan soveltaa joustavasti eri menetelmiä paikallisiin olosuhteisiin ja metsänomistajan tavoitteisiin mukautuen.”
”Tuhkalannoitusta tulisikin käyttää yhdessä vesienhallinnan kanssa.”
Metsänhoidon keinot käyttöön ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa
Jos jatkuvassa mallissa pitää puustopääoman yhtä korkeana kuin jaksollisen harvennusmalleissa, ei liene vaaraa vajaatuottoisuudesta. Vapauttaa sitten taimistot pienaukoilla jos niitä syntyy. Ei välttämättä kohteet uudistu aina, mutta siihen saa apua tekemällä kaistaletta tai isompiakin aukkoja.
