Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset

Entä onko kunttaantuminen koettelemus maaperälle ja elpyykö se avohakkuun ansiosta? Ainakin lahotettavaan ainekseen tulee siinä kohtaa iso lisäys. Kaikki muutos ei ole paha asia, kuten Rane on opettanut. Metsäpalot jättävät yleensä paljon enemmän puuta pystyyn ja eloon, joten hajotettavaa tulee tasaisemmin maaperään ja erilaista.

Kyllä, ja enemmän ravintoa kuin luonnonmetsä. Suomen hirvikanta olisi moninkertainen jos sitä ei säädeltäisi metsästämällä.

Vanhojen metsien lajeja ei varmaan tarvita jokaisella metsähehtaarilla vaan riittänee, että niitä on maisematasolla riittävä määrä jotta voivat levitä tarpeen mukaan.

No sitten ei ole mitään valitettavaa, jos hinnat ovat hyvät ja puuntuotos myös. Kumpikin puoli tulee omalla menetelmällään autuaaksi. Amen.

Joo kiitos, täytyypä kuunnella.

Luonnossa hirvi käyttäisi laitumina soita ja tunturien lähialueiden puustoisia osia (Wikipedian mukaan).

Linkissä määriä Venäjältä ja Kanadasta, molemmissa arvioidaan olevan muutamia satoja tuhansia hirviä. Onko metsätalous muuttanut metsien ravintotilannetta paremmaksi ja onko hirvien määrä sitten heilläkin ihmisen säätelemä. Hirven tiheys per metsäpinta-ala vaikuttaisi kuitenkin olevan samaa luokkaa kuin meillä, jos metsää on kummassakin noin 10-kertainen määrä meihin verrattuna ja hirviä myös.

https://brilliantmaps.com/many-moose-maps/

Tuo on merkittävä havainto muistaa, että sorkkaeläinlaidunnus estää vanhojen metsien ja myös suojelualueiden metsien uudistumista. Eli kun katsomme meidän hoitamattomien ja luonnontilaisen kaltaisten metsien uudistumista, se näyttää heikommalta kuin mitä se olisi ilman suurta sorkkaeläinmäärää – ainakin muiden puulajien kuin kuusen osalta.