Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
VMI-tulokset kyllä kertovat Jovain toista: järeiden puiden määrä metsissä on kasvanut koko ajan. Tiedä sitten mitä jatkossa käy, kun jatkuva kasvatus vähentää tukkien määrää – nehän napsitaan metsästä pois heti kun puu on ylittänyt tietyt strategiset mitat. Lisäksi ilmastonmuutos lisää riskejä eli jaksollisia kuusikoita uudistetaan entistä aikaisemmin: kiertoajan pidennys ei oikein kuusikoille sovi.
Wikipediassa suositellaan torjunnan keskittämistä tärkeisiin elinympäristöihin ja uhanalaisten lajien esiintymiin. Osa hyönteiskadostakin johtuu lupiinista eikä torjunta-aineista kuten glyfosaatista. Sanotaan myös että ei leviä ainakaan vielä olennaisesti Oulua pohjoisempana.
”Lupiinien siitepölyn sisältämä myrkyllinen alkaloidi lupaniini voi haitata kimalaisten lisääntymistä, eikä lupiinin kukissa ole mettä, jota hyönteiset voisivat käyttää ravintona.
Kasvi vaikuttaa myös päiväperhosiin, koska se ei kelpaa niille ravintokasviksi, ja sen on havaittu vähentävän hyönteisten kokonaismäärää ja vaikuttavan haitallisesti erityisesti kovakuoriaisiin, kaksisiipisiin, perhosiin ja muurahaisiin.
Lajia pystytään tuskin kokonaan hävittämään tienvarsilta, mutta useiden Ely-keskusten asiantuntijoiden mukaan sen torjuntaa pitäisi keskittää luonnonsuojelualueille ja ahoille, kedoille ja harjualueille sekä sellaisille alueille, jossa on arvokasta ja harvinaista kasvilajistoa.”
Jos tekee netissä haun vaikka sanoilla ”vanhusten tehostettu palveluasuminen” saa esimerkkejä sekä yksityiseltä että julkiselta. Palvelujen hintaa ja sisältöä kannattaa vertailla sitten kun tarve ilmenee. Ennen sitä vaihetta kannattaa tehdä edunvalvontavaltuutus. Sen aktivoiminen maistraatissa vaatii lääkärintodistuksen, ts. ei ketään laiteta ”holhoukseen” ennen kuin on tarve.
Esimerkki Keski-Uusimaan julkisesta palveluvalikosta. Matalin taso on kotihoito, seuraava on yhteisöllinen asuminen (tähän pääsyyn vaikuttaa varallisuus). Sitten on ympärivuorokautinen palveluasuminen ja pitkäaikainen laitoshoito. Missä kohtaa sitten aletaan maksaa 85 % tuloista, ehkä siirryttäessä yhteisöllisestä asumisesta ympärivuorokautiseen?
https://vakehyva.fi/fi/ikaantyneiden-palvelut/ikaantyneiden-palveluasuminen
YLEn netissä kerrotaan, että lupiini vie pölyttäjiä pois marjaviljelmiltä (oletettavasti metsämarjoilta myös). Pölyttäjä saa siltä siitepölyä mutta ei mettä. Siitepöly haittaa pölyttäjähyönteisten lisääntymistä.
Hävittäminen kokonaan ei jutun mukaan enää onnistu. Nelostien varrella on kyllä komeat kasvustot tänä kesänä.
Lukijan kommentti HS 2.7.25<
-jatkuva kasvatus (oma lisäykseni kuusen taimien poistaminen sopivasti kuusettumisen estämiseksi) on nähdäkseni ratkaisu koko metsänhoitoasiaan (sopivan suojellun metsäosuuden lisäksi), mutta ilmeisesti on niin, että Laotse on oikeassa: ihmiset kulkevat yksinkertaisen tien sijaan mieluummin monimutkaisia teitä!
-marjat säilyvät, sienet kasvavat, monimuotoisuus ilmeisesti palautuu, saadaan vain arvokkaampia tukkipuita, tehdään vähemmän töitä, korkoa korolle-ilmiö tuottaa heti ensimmäisestä harvennuksesta alkaen tuottoa (vertaa jaksollinen metsänhoito, jossa päätulo n. 60 vuoden kuluttua), kanalintukannat ilmeisesti elpyvät…
Ja jatkuva kasvatus on vielä todettu toimivaksi metsänhoitotavaksi!
Kia Ceed ponnahti suureen suosioon ja tilasto on muutenkin mielenkiintoinen. Sijoilla 3 ja 7 ovat pikkuvolkkarit T-Cross ja Taigo, saman hintaiset ja kokoiset autot. Miksi Volkkarilla on tuotannossa kaksi käytännöllisesti katsoen samaa automallia? Sähköautoja hankitaan paljon yksityisleasingilla, mikä onkin järkevää.
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/1436cf2e-e162-46e7-b24c-6df6ff83ea06
