Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Suuremmalla puun määrällä saa kyllä enemmän euroja.
Joo kiitos, täytyypä kuunnella.
Luonnossa hirvi käyttäisi laitumina soita ja tunturien lähialueiden puustoisia osia (Wikipedian mukaan).
Linkissä määriä Venäjältä ja Kanadasta, molemmissa arvioidaan olevan muutamia satoja tuhansia hirviä. Onko metsätalous muuttanut metsien ravintotilannetta paremmaksi ja onko hirvien määrä sitten heilläkin ihmisen säätelemä. Hirven tiheys per metsäpinta-ala vaikuttaisi kuitenkin olevan samaa luokkaa kuin meillä, jos metsää on kummassakin noin 10-kertainen määrä meihin verrattuna ja hirviä myös.
https://brilliantmaps.com/many-moose-maps/
Tuo on merkittävä havainto muistaa, että sorkkaeläinlaidunnus estää vanhojen metsien ja myös suojelualueiden metsien uudistumista. Eli kun katsomme meidän hoitamattomien ja luonnontilaisen kaltaisten metsien uudistumista, se näyttää heikommalta kuin mitä se olisi ilman suurta sorkkaeläinmäärää – ainakin muiden puulajien kuin kuusen osalta.
Voisiko joku vähän referoida em. juttua sienistä, kun ei näy MT.
Eva-Maria Roth kertoo väitöskirjatyössään 21.11. että avohakkuu ei välttämättä pienennä mykorritsasienten monimuotoisuutta. Biomassaa kyllä väliaikaisesti.
Mistä sitten metsitysalueet saavat sienijuuret, luultavasti ilman kautta leviävistä itiöistä.
Hybridi tulee varmaan sanasta risteytys tai yhdistelmä. Käytin vakiiintunutta termiä hybridivaikuttaminen väärin, sen myönnän. Tarkoitin sillä toimintaa ”kahdella rintamalla” eli yhdistelmää: toisaalta metsämedian ja metsäsomen ja metsäntutkimuksen sisällä, toisaalta yleismediassa.
MPY: Hybridivaikuttaminen tarkoittaa nimensä mukaisesti useamman kuin yhden keinon käyttämistä tavoiteltaessa haluttua lopputulosta. Siinä käytetään monenlaisia psykologisia, poliittisia, taloudellisia, teknisiä ja sotilaallisia keinoja.
Hybridivaikuttaminen määritellään joskus myös niin että se on peiteltyä ja pahantahtoista. Venäjän toiminta ei ole peiteltyä mutta pahantahtoista. Se vaikuttaa meihin hybridillä eli yhdistelmällä. Esimerkiksi sotilaallisin painostuskeinoin (joukot rajan takana, sotaharjoitukset), päästämällä läpi pakolaisia, disinformaatiolla ja Suomi-uutisia värittämällä.
Metsä-Suomi -sarjassa aiheena turvemaiden käsittely jaksossa: Lisää jatkuvaa kasvatusta reheville kuusivaltaisille turvemaille. Haastateltavana Luken Sakari Sarkkola.
Korpia jotka voivat jk:hon sopia on noin 1 milj. hehtaaria. Avovaihe on todennäköisesti tarpeen uudistamisessa männyn kasvupaikoilla, ja kuusenkin kasvupaikoilla silloin jos luontainen uudistuminen ei eri syistä onnistu.
Jaksossa pohditaan tukea jk:lle. Metkan suometsänhoidon suunnittelun tuki tarvitsisi riittävän rahoituksen. Myös jk-menetelmässä tarvitaan taimikonhoitoa.
Toinen haastateltava on Stora Enson metsänhoidon asiantuntija Pia Mikkonen. Erittäin hyvää pohdintaa siitä milloin jk kannattaa tehdä ja mitä hankaluuksia käytännössä voi tulla eteen. Esimerkiksi: miltä metsä näyttää heti hakkuun jälkeen ja myöhemmin?
Lisäys: myös mäntyrämeillä voi olla hyvin taimettuvia alueita jos maanpinnassa on rahkasammalta ja riittävästi kosteutta. Tällaisia oloja voi syntyä vaikka kaistalehakkuulla.
