Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kokooma-artikkeli turvemaiden metsänhoidosta. Ohjeet sopivat laajemminkin moneen päätöksentekotilanteeseen.
Ohjeet vastaavat ainakin osittain jäljellä olevien paksuturpeisten turvemaiden käsittelyn tunnistettuihin ongelmiin. Osa ojituksistahan on jo muuttunut kivennäismaiden kaltaisiksi turvekankaiksi.
Jossain määrin ja ainakin paikallisesti ongelmallisia voivat olla: valumavesien tummuminen, hajoavan turpeen hiili- (ilmaan ja vesistöön) ja ravinnepäästöt ja ojitusalueen liiallinen kuivuminen. Aika uutena asiana on mainittu ojitusten vaikutus hydrologiaan: satava vesi kulkee nopeasti valuma-alueen läpi, jolloin vedenpinnan vaihtelut vuoden mittaan äärevöityvät. Hyvä muistaa: vesistön kunto riippuu koko valuma-alueen maankäytöstä; yksittäisen kuvion suojakaistan leveys tai hakkuutapa on useimmiten kokonaisuudessa pieni.
”Vain yhteen asiaan keskittyvä joutuu helposti eksyksiin etsiessään ratkaisua todellisuudessa moniulotteiseen ongelmaan.”
”Veden kapillaarinen nousu kangashumuskerroksen alapintaan pitää juuristokerroksen kosteuden riittävänä, kunhan vedenpintaa ei lasketa tarpeettoman intensiivisellä kuivatuksella liian alas.”
”Meidän ei tule siis pitäytyä yhteen ratkaisumalliin – joko jatkuva tai jaksollinen kasvatus – vaan soveltaa joustavasti eri menetelmiä paikallisiin olosuhteisiin ja metsänomistajan tavoitteisiin mukautuen.”
”Tuhkalannoitusta tulisikin käyttää yhdessä vesienhallinnan kanssa.”
Metsänhoidon keinot käyttöön ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa
Pätee kai edelleen myös se sääntö että ei tulisi jättää elävää haapaa männyn taimikkoon. Mikä lienee todellisuus tänä päivänä ja saadaanko männynversoruosteen epidemioita.
Jos jatkuvassa mallissa pitää puustopääoman yhtä korkeana kuin jaksollisen harvennusmalleissa, ei liene vaaraa vajaatuottoisuudesta. Vapauttaa sitten taimistot pienaukoilla jos niitä syntyy. Ei välttämättä kohteet uudistu aina, mutta siihen saa apua tekemällä kaistaletta tai isompiakin aukkoja.
mehtäukko kommentoikin jo yhteiskunnan hyötyyn, joka on paljon muutakin kuin verot valtiolle. Se että jalostaja ei tee suuren lisäarvon tuotteita ei liity mitenkään puun tuotantotapaan.
mehtäukko on kyllä oikeassa, mutta maksajia ei ole ilmoittautunut jonoksi asti – ei hiilinieluille eikä suojelualueille.
Vastaanotettujen potilaiden määrä ei kerro lääkärin työmäärästä. Hän tekee todennäköisesti lisäksi muun muassa reseptien uusimista ja terveydenhoitajan kanssa konsultointia, esimerkiksi puhelimitse tulleiden potilaskontaktien hoitoa. Lääkäri Lillevang ei hoida noita muita töitä, vaan keskittyy vastaanottamaan potilaita.
Perko: miksi niin suuri kallis koneisto tuottaa niin vähän yhteiskunnallista hyötyä
Onko tarkoitus vain mustamaalata jaksollista menetelmää ilman perusteita?
Jovain: Avohakkuut ovat aina kuuluneet jatkuvaan kasvatukseen ja varsinkin peitteiseen metsänhoitoon
Jovain, voit yhdistellä menetelmiä metsässäsi ihan vapaasti, joten voisit jo lopettaa valituksen tästä.
Jos halutaan keskustella maankäytön päästöistä, niin tämä ketju sopisi siihen paremmin kuin Metsien hiilinielu -ketju.
Maataloudessa ei taida metaania tulla muualta kuin märehtijöiden suista ja niiden määrä on laskusuunnassa. Mitenkähän porojen metaanit – ovatkohan ne raportoinnissa mukana? Hirvieläinten märehdinnät pitäisi myös raportoida, onhan hirvieläinkanta ihmisen säätelemä.
Paavo Ojanen saattaisi myös ymmärtää. Olisin kysynyt jo, mutta hän ei ollut tänään retkellä. Voin kysyä Paavolta postitse.
Ei uudistumisen edellytyksiä taida aina nähdä etukäteen vaan pienaukkoja joutuu kokeilemaan.