Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Miksi puhutaan maapallon kasvihuoneilmiöstä ja eikö hiilidioksidilla ole asiassa tekemistä?
Metsä-Suomi -sarjassa aiheena turvemaiden käsittely jaksossa: Lisää jatkuvaa kasvatusta reheville kuusivaltaisille turvemaille. Haastateltavana Luken Sakari Sarkkola.
Korpia jotka voivat jk:hon sopia on noin 1 milj. hehtaaria. Avovaihe on todennäköisesti tarpeen uudistamisessa männyn kasvupaikoilla, ja kuusenkin kasvupaikoilla silloin jos luontainen uudistuminen ei eri syistä onnistu.
Jaksossa pohditaan tukea jk:lle. Metkan suometsänhoidon suunnittelun tuki tarvitsisi riittävän rahoituksen. Myös jk-menetelmässä tarvitaan taimikonhoitoa.
Toinen haastateltava on Stora Enson metsänhoidon asiantuntija Pia Mikkonen. Erittäin hyvää pohdintaa siitä milloin jk kannattaa tehdä ja mitä hankaluuksia käytännössä voi tulla eteen. Esimerkiksi: miltä metsä näyttää heti hakkuun jälkeen ja myöhemmin?
Lisäys: myös mäntyrämeillä voi olla hyvin taimettuvia alueita jos maanpinnassa on rahkasammalta ja riittävästi kosteutta. Tällaisia oloja voi syntyä vaikka kaistalehakkuulla.
Siirretty.
Mäkin yritän hybridivaikuttaa kahdella rintamalla, täällä ja Hesarissa. Molemmissa huonolla menestyksellä.
Oliko Kauko Salo kun kommentoi tähän aiheseen, että sukkessio etenee aivan eri tavalla metsäpalon ja aukkohakkuun jälkeen. Vaikka eroakin siis on, avohakkuu on häiriö joka suosii valoa vaativien eliöiden menestymistä aivan kuten luonnon omatkin häiriöt. Avohakkuu on myös tarpeen tehokkaan puun kasvatuksen ja korjuun järjestämiseksi.
Metsäalan työllisyys ja hakkuiden määrät riippuvat eniten siitä, osaammeko tuottaa tuotteita, joita kotimaassa ja ulkomailla halutaan ostaa. Vessapaperiamme tai omaa puusta rakentamistamme varten ei tarvitse kovin suurta metsäalaa kaataa, joten niiden saanti metsistämme ei ole uhattuna.
Globaalistikaan metsävaroista ei ole puutetta, vaan metsiä saadaan perustettua nopeasti lisää ja pohjoisia havumetsiä voidaan hakata enemmän, jolloin metsätuhoille jää vähemmän. Meidän metsäyhtiöt, työntekijät ja metsäkoneet voivat toimia muuallakin kuin Suomessa.
Ei mielestäni ole ainakaan juuri nyt tarpeen panikoitua hiilinieluista eikä monimuotoisuudesta. Hakkuurajoituksia ei ole suunnitteilla ja suojelu hoituu hiljalleen. Joillekin yksittäisille metsänomistajille koituu edelleen kohtuuttomuuksia kaavoituksesta tai HCV-kohteista, mutta suuri enemmistö voi olla metsiensä suhteen aika luottavaisin mielin.
Meillä on täällä Suomessa sellainen asia kuin sananvapaus, joten en kiellä kirjoittamasta, mutta sanomanne on jo varmasti kuultu, joten toisto on turhaa.
Varmasti hiilinielut ja biodiversiteetti mainitaan täällä vielä monta kertaa uudelleen – ihan pelkästään meidän kansainvälisten velvoitteiden vuoksi. Ennallistamisesta oikeastaan vasta aletaan puhua, joten se on entistä enemmän tapetilla tästä eteenpäin.
Climate Analytics -ryhmä julkaisi vastikään raportin, jonka keinoilla ilmaston lämpeneminen voisi pysähtyä 1,7 asteeseen vuoteen 2050 mennessä ja alkaa sen jälkeen laskea kohti 1,5 astetta tai jopa sen alle.
Ryhmän esittämiä keinoja ovat erityisesti tuuli- ja aurinkoenergian radikaali lisääminen, nopea luopuminen fossiilisista polttoaineista, hiilidioksidia ilmakehästä poistavien tekniikoiden ripeä käyttöönotto sekä maatalouden metaanipäästöjen pysyvä vähentäminen.
Metsien hiilinielun romahduksella tarkoitetaan kokonaiskasvun ja poistuman erotuksen viimeaikaisen pienenemisen (suuret hakkuumäärät ja luonnonpoistuman kasvu) ja maaperäpäästöjen voimakkaan nousun (uudelleenlaskenta) yhteisvaikutusta.
En ole kiistänyt Luken raportoimia suojelun prosentteja. Tuo edellä linkitetty tilasto oli vuoden 2022 alusta, josta on jo melkein neljä vuotta. Mistä lie johtuu että Luken tilastotietokanta ei päivity suojelun pinta-alojen osalta: tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2022.
Pysyvän suojelun alueita on tullut tuon jälkeen lisää METSO-ohjelman kautta. Jos niihin vielä lisätään omistajien omat hiljaisen suojelun kohteet ja vesistöjen suojakaistat ynnä muut, Luken tekemän arvion mukaan ollaan jo lähellä neljännestä metsämaasta. Tätä lukua käytetään, kun arvioidaan tulevia jatkuvasti ylläpidettävien hakkuiden mahdollisuuksia.
Ennallistamisohjelma ja yksityisten rahoittama suojelu mm. Luonnonperintösäätiön kautta täydentävät. Näiden jälkeen etelässäkin oltanee jo lähellä bd-strategian lukemia: 10 % tiukkaa suojelua ja 20 % osittaista kitu- ja metsämaasta.
YLE:n jutusta lainaus.
Siitosen mukaan talousmetsien rooli luontokadon pysäyttämisessä on erittäin tärkeä, etenkin Etelä-Suomessa.
– Kun suojeltuja metsiä tällä hetkellä on täällä noin viisi prosenttia, niin silloin 95 prosenttia metsistä on talousmetsiä.
MOT
Korjattu 7.7.2025 kello 14.00 ingressiin, että liki 90 prosenttia Suomen metsistä on talousmetsää, ei 95 prosenttia kuten siinä aikaisemmin sanottiin. Luku viittasi Etelä-Suomen määriin. Lisäksi tarkennettu sitaattia, jossa viitattiin suojellun metsän määrään Etelä-Suomessa. Sekä muutettu termi puupelto puualaan.