Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Rane jahtaa nyt väärää maalia. Toimittaja on kirjoittanut jutun ja viesti voi muuttua matkalla vaikka miten päin, kun toimittajilla ei yleensä ole osaamista edes peruskäsitteiden vertaa. Jutun lopussa oli korjaus, eli joku on sinne jo huomauttanut virheistä. Tässä tilanteessa on lehden vastuulla mitä sinne on präntätty, ei tutkijan. Suojeluprosentit on helposti tarkistettavissa; ei niitä ole mitään mieltä lähteä muuttelemaan lehtijutussa mieleisikseen.
https://www.luke.fi/fi/tilastot/metsien-suojelu/metsien-suojelu-112022
”Tilastossa muut maakunnat lukeutuvat Etelä-Suomeen, jonka metsistä oli suojeltu kuusi prosenttia eli 0,65 miljoonaa hehtaaria. Tästä 0,38 miljoonaa hehtaaria oli kokonaan metsätalouden ulkopuolella. Etelässä metsämaan osuus suojellusta metsäalasta oli 84 prosenttia (0,54 milj. ha) eli merkittävästi suurempi kuin pohjoisessa. Kitumaata suojelluista metsistä oli 0,11 miljoonaa hehtaaria.”
Eetelässä talousmetsää on yli 95 %, jos ei-talousmetsäksi katsotaan vain tiukka suojelu eli 0,38 milj.ha josta kertyy noin 3,5 % jos laskin oikein. Jos huomioidaan kaikki suojelu, sitten pätee tuo edellä mainittu 6 % ja talousmetsää olisi silloin 94 %.
Voidaan toki käyttää FAO-metsää, joka on lähes sama kuin metsä- ja kitumaa. Ei muuta suuresti isoa kuvaa: etelässä tarvitaan lisää etenkin rehevien maiden (mm. lehtojen) suojelua ja ennallistamista. Etelän suojeluprosentti ei juurikaan tästä kohene: taitaa nousta 6:een, eli yli 90 prosenttia olisi edelleen talousmetsää. Siitosen mukaan on tärkeää miten toimitaan talousmetsissä juuri tämän takia – kun sitä on paljon.
Jos em. tilastot lukee tarkkaan, huomaa että metsämaasta on suojeltu kokonaan metsätalouden ulkopuolelle eli tiukasti alle 5 prosenttia Etelä-Suomessa. Pohjois-Suomen laajoista suojelun pinta-aloistakin osa on edelleen rajoitetusti metsätalouskäytössä ja lähes puolet on kitumaita. Ei kai me kitumaata pidetä metsänä? Metsämaan suojelua tarvitaan vielä lisää varsinkin etelässä.
Metsäkatoasetuksen mukaan vanhoja metsiä ei kai saisi hakata, joten muuttaako se tilannetta osaltaan. Jos EU laittelee näitä omaisuuden suojaan puuttuvia asetuksia, sen pitäisi kerätä myös varoja suojelun korvaamiseen. Rahaa toivotaan saatavan luontoarvomarkkinoilta. Kansalaisilla on nyt tilaisuus osoittaa, onko suojelumyönteisyys vain tyhjien tynnyrien kuminaa vai löytyykö rahaa.
Kyllä, ja miten tämä tilanne korjataan? Perusasiat tietysti pitäisi saada koulusta mutta kuten esimerkiksi aiemmin käsitelty yo-tehtävä osoitti, ei ole hurraamista opetusmateriaalien tasossa. Suomen Metsäyhdistys ja Metsäsäätiö tekevät parhaansa. Isot mediat eivät tue pyrkimystä valistaa.
Metsäalan viestintää pidetään väritettynä lobbauksena, mutta samanlaista väritystä on myös muiden järjestöjen viestinnässä. Voidaan ajatella että metsäala lobbaa taloudellisia hyötyjä, ympäristö- ja luontojärjestöt ekologisia, liikuntajärjestöt yms. sosiaalisia. Metsäalan faktantarkistuksen lisääminen voisi auttaa, mutta vain jos se tulee luotettavasta lähteestä.
Hyviä uutisia Raahesta. https://yle.fi/a/74-20192593
”Eniten tehottomuutta synnyttää se, että tehdään tehokkaasti asioita, joita ei pitäisi alun perin tehdä”. https://yle.fi/a/74-20190934
