Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Vaikka uusien mallien mukaan mennään enskaan vasta 5 ppa-yksikköä ylemmällä tasolla, metsä ei jää harvennuksen jälkeen kovin paljon sakeammaksi. Video poistuu ihan pian mutta vielä ehtii katsella, esim. kohdasta 43 min: ensiharvennus tehdään hieman myöhemmin mutta voimakkaampana. Samassa esityksessä kaavioita siitä miten harventaminen vaikuttaa puuntuotokseen. Kts. metsänhoidon suositukset, harvennusmallit.
Tarkempi selvitys hoitomaksuissa huomioon otettavista tuloista. Tämä kannattaa lukea, siis muutenkin kuin tämä lainaus metsätuloista.
Espoon asu ja elä -keskuksissa on eri laskutussysteemi ainakin ystävälläni, joka on omatoiminen asukas: asunnosta maksetaan hyvin kohtuullista kuukausivuokraa ja sen lisäksi erikseen palveluista. Eli hän ei ilmeisesti kuulu vielä tehostetun pitkäaikaisen palveluasumisen piiriin.
”Laskennallisella metsätulolla tarkoitetaan varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 7 §:n 3 momentin mukaan vahvistettua metsän keskimääräistä vuotuista tuottoa hehtaarilta kerrottuna metsämaan pinta-alalla. Tästä määrästä vähennetään kymmenen prosenttia ja metsätalouden korot. Kunnan tai kuntayhtymän on asiakkaan tai hänen edustajansa vaatimuksesta alennettava laskennallista metsätuloa, jos tilakohtaisen vuotuisen hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvo on Suomen metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen antaman lausunnon perusteella vähintään kymmenen prosenttia alempi kuin metsätulo. Alennus on metsätulon ja hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvon erotuksen suuruinen. (asiakasmaksulaki 10 i §.)”.
Yleistä asiakasmaksuista. Finlexistä en saa tolkkua, kun siellä on monta muutosta matkan varrella tehty. Missähän olisi ajantasainen säädös kokonaisuudessaan yhtenä pötkönä?
Saa nähdä mitä tulee. Kunhan ei pakollista kiertoajan pidennystä eli uudistamisen läpimitta- ja ikärajoja tule.
Tapion ohjeissa on jo valmiiksi nostettu pohjapinta-alaa, jolla mennään ensiharvennukseen. Jos vain Metka-rahaa riittää taimikoiden hoitoon tai omistajien omaa panostusta, huonoimmat riukuenskat pitäisi olla muisto vain.
Itse kiristäisin pohjapinta-alan vaatimusta jatkuvan kasvatuksen hakkuilla; se poistaisi rajuimmat tuhoille alttiit harvennukset ja pakottaisi tekemään niiden sijaan useampia lieviä harvennuksia, mutta haittaisiko uudistamista sitten?
Uudistamistoimista erikseen ilmoittaminen tuntuu turhalta, kun metsänkäyttöilmoitus sisältää jo itsessään velvollisuuden uudistaa päätehakkuu. Lainvalvojan olisi sitten jatkossa kuitenkin tarkastettava sekä ilmoittaneita että erityisesti ei-ilmoittaneita, jotka lienevät riskiryhmä.
Taimikoiden hoidon ja verotuksen koplaus on kiva idea, mutta vaikuttaa byrokratiaa ja valvontaa lisäävältä. Metkasta saa jo nyt rahaa kun ilmiantaa hoidetun taimikkonsa itse viranomaisille.
