Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
En halua olla ilonpilaaja mutta sanotaan että maaperässä on siemenpankki, josta nousee kaikenlaista ilmoille kun muokataan.
vahvat peurakannat suojaavat hirviä suurpedoilta Oliko miten vahva näyttö takana? Siinä ainakin ilmeisesti on vahva näyttö että ravintotilanne määrää susikannan kasvunopeuden. Siitä voisi arvata, että mitä vähemmän alueella on kauriita, sitä vähemmän on susiakin ja hirvet pääsevät vähemmällä kurituksella.
Autokanta sähköistyy vauhdilla Suomessa, no ensirekisteröidyissä ainakin.
Varmasti on perusteltuakin lannoitusta, kun tilanne vaihtelee alueittain. Fosforia voi olla pelloilla vielä paljonkin: ”Maatalouden ravinnekuormituksen yhtenä indikaattorina on peltomaan ravinnetase, joka ei ole typen tai fosforin osalta vähentynyt Suomessa vuodesta 2010.” En tiedä ovatko ravinteet kasveille käytettävässä muodossa. Ainakin vesiensuojelun rakenteita voidaan peltomaillakin parantaa ja käsitellä niitä kipsillä.
Lähde: Ravinteiden kuormitus Itämereen (linkki edellä).
NTOT- ja PTOT-kuvissa (linkki alla) ovat ravinnekuorman kokonaismäärät ml. laskeumat ja luonnonhuuhtoumat. Luonnonhuuhtouma on merkittävä osa kuormaa erityisesti typellä.
Tämän linkin piirakkakuvia kun aikansa tiirailee, niin selkenee eri kuormittajien osuudet. Suomenlahdella on paljon maatalouden kuormitusta (typellä myös yhdyskunnista) ja vastaavasti Perämerellä erityisesti fosforin osalta korostuu metsä- ja maatalouden osuus. Tässä puhutaan prosenteista eikä absoluuttisesta kuormituksen määrästä, joka on todennäköisesti Perämerellä paljon pienempi, varsinkin kun Suomenlahteen vaikuttavat myös Venäjän ja Viron päästöt. Onhan Kurki opastanut, että metsätalouden ravinnepäästöt ovat minimaaliset. Eli ilmeisesti pohjoiseen päin mentäessä kuormituksen kokonaismäärä alenee ja sen takia siellä on vesien tila siksi yleisesti parempi?
Kuormitusta mitataan mittauspisteistä, eli laskenta ei perustu pelkästään malleihin (linkki alla). Lainaus:
Ravinteiden, orgaanisen aineen ja kiintoaineen kuormitus
”Ravinteiden, orgaanisen aineen ja kiintoaineen kuormituksen seurannassa tarkastellaan jokien tuomaa hajakuormitusta, rannikon pistekuormitusta ja ravinteiden ilmalaskeumaa. Mitattavat ravinteet on esitetty erikseen taulukossa.
Jokien mereen tuomaa kuormitusta mitataan 29 Itämereen laskevassa joessa 1–2 kertaa kuukaudessa. Jokikuormituksen seuranta käynnistettiin vuonna 1970.
Pistekuormituksella tarkoitetaan yhdestä tietystä pisteestä, kuten jätevedenpuhdistamosta, tulevaa kuormitusta. Suomen merialueilla on yhteensä 234 pistekuormituksen tarkkailuasemaa. Pistekuormitusta on seurattu vuodesta 1970 lähtien.
Ravinteiden ilmalaskeuman arviot perustuvat tietokonemallinnukseen fosforin ja typen laskeumasta. Mallinnusten tuloksia kalibroidaan laskeuma-asemien mittauksilla. Laskeuman mallintamistuloksia on vuodesta 1980 lähtien.”
Katsoin seiskan uutiset. Oli kuvaa tasaikäismänniköstä, ajourasta ja aukosta, alussa ehkä vilahdus jk-metsästä? Jos juttu kertoo jk:sta niin ehkä niitä kohteita sitten kannattaisi laittaa uutiseen näytille. Tuossa jäi käsitys asiasta hyvin hämäräksi – aivan kuin olisi oletettu että kansa tietää jo mistä on kysymys vaikka ei varmasti tiedä.
Pinta-alaa kertyi uutisjutun mukaan viime vuonna vajaat 30 tuhatta hehtaaria. Marginaalihommasta puhutaan edelleen, lisää kohteita putkeen että saadaan lisää kokemuksia! Ei tarvitse valita puolia, riittää että katsotaan mikä toimii käytännössä.
Typen ja fosforin aikasarjoja. Suomenlahti on ravinteikkain alue. Osa pitoisuuksista laskee, osa nousee, joten ravinnekuorman osalta tilanne voisi olla parempikin. Edistys on hidasta, maataloudessa tarvittaisiin lisätoimia. Muissa Itämeren maissa myös; tämä ei ratkea pelkästään Suomen toimin.
Lisää juttua selitysten kera: kokonaisarvio tilanteesta. Happivelka on pahentunut.
Kartta oli YLE:llä hapeton meren pohja, ei kuormitus. Ilmeisesti matalat merialueet hapettuvat sen verran hyvin, että pohjassa on niissä elämää.
Tässä linkissä on kartalla ravinteista piirakkakuva. Hulevedet mukana. Maatalous on suurin ravinnekuormittaja (N, P) kaikilla alueilla.
