Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Käykö jk-kasvattajankin järkeen tämä? Siis että metsän keskikasvua eli maapohjan tuottokykyä per vuosi ja hehtaari voidaan tehostaa muokkaamalla, jalostamalla, uudistamalla – siis samaan tapaan kuin maataloudessa? (Harventamalla pienennetään tuotosta, mutta nostetaan sen arvoa.) Tietyltä pinta-alalta saadaan enemmän puuta myyntiin (kuutiometreissä ja euroissa) ja taloustulos on hyvä. Jatkuvalla kasvattajalla ja korkeaa korkoa suosivalla suhteellinen tuotto voi olla onnistuttaessa samaa tasoa tai korkeampi, mutta absoluuttinen määrä kuutioissa ja euroissa jää pienemmäksi.
Linkki Itämeri-juttuun. Hyvä artikkeli joka kiinnittää huomion olennaisiin asioihin: hapeton merenpohja, sisäinen fosforikuormitus, suolapulssit, maatalouden fosforipäästöt, orgaaninen kuormitus maa- ja metsätalouden turvemailta (kiintoaineet ja humus). Uutena ilmiönä melu laiva- ja veneliikenteestä; purjehtiminen ja kenties sähkömoottorikin tuottaa vähemmän melua kuin tehokas polttomoottori.
Jeps, sota on bisnestä. Kuten poliitikkomme diplomaattisesti muotoilevat: on hyvä asia että Eurooppa huolehtii omasta puolustuksestaan. Mutta ei niin, että USA sanelee prosentit ja sen mistä aseet hankitaan, vaan Euroopan pitää itsenäistyä ”isukin” sanelun alta ja kehittää omaa teollisuutta. Trump ymmärtänee tämän, koska toimii itse samalla tavalla.
Toimimista on monen tasoista: omistajalle voi riittää alempikin kasvu ja puusto, jos ei pyri tehokasvatukseen. Joku tykkää käyttää metsäänsä niin että odottelu jää lyhyeksi hakkuiden välillä ja saa tasaista tuloa pienemmälläkin pinta-alalla.
Aikanaan selkenee menetelmien edut ja käyttökohteet, kunhan maltamme odottaa tuloksia. Toiveikkaita ja kokeilunhaluisia kannattaa olla ainakin suojakaistojen, rehevien turvemaiden ja muiden erikoiskohteiden osalta.
Sumeaa logiikkaa soveltaen, on muitakin vaihtoehtoja kuin 0 ja 1: ei jatkuvapeitteistä lainkaan koskaan tai koko pinta-ala aina jatkuvapeitteisenä.
Älä ole Perko tosikko, vaan kestä pieni vitsailu. Puuston arvo on sijoitettua pääomaa jolle pitää saada tuottoa, vaikka luontaisesti syntyneet jk-puut ovatkin ilmaiseksi syntyneet.
Koroista tekee mieli vielä sen verran jatkaa, että reaalikorko- ja reaalihintatarkastelut olisivat kyllä tervetulleita. Vaikka puusto kasvaa, tuotto voi mennä joinakin ajanjaksoina miinukselle, jos inflaatio on korkea ja puun hinta ei nouse suhdannetilanteen vuoksi vastaavaa vauhtia.
Mitä on laskettu mukaan, jos tuloverokanta on saatu 57 prosenttiin? Tässä lienee mukana välilliset verot kuten alv, auton käyttömaksut ja vastaavat. Vertailun saa yhteismitalliseksi vasta kun huomioi verovaroin rahoitettavien palvelujen määrän ja hinnan eri maissa. Pohjoismaat ovat enemmän keskenään vertailtavissa kuin muiden maiden kanssa. Jos haluaa venyttää eläkerahojensa riittävyyttä, voi katsella sellaisia maita kuin Portugali, Kreikka tai Albania?
Syyllistämmekö itseämme EU:ssa pikkasen liikaa kadonneista hiilinieluista? Kanadassa ja monessa muussakin maassa tuprahtelee hiiltä runsaasti ilmoille tänäkin kesäkautena. Nämä metsät eivät edes välttämättä uudistu nopeasti kuten meidän päätehakatut talousmetsät.
Lainaus J. Aaltoilalta Facbookista:
Kanadan maastopalot ovat polttaneet kenttää, kunttaa ja metsiä 16.6. mennessä 3,9 miljoonaa hehtaaria. Paloala kasvoi puolisen miljoonaa ha viikossa. Manitoban alueella riehuu suurin kulo yli 100 000 hehtaarilla. Sammutusporukka keskittyy omaisuuden suojeluun. Teitä on suljettu liikenteeltä. Paksut savupilvet hankaloittavat sammutuslentokoneiden työtä. Apua siihen on saatu Uudesta Seelannista.
Yhdysvalloissa maastopalojen tilanne on melko rauhallinen. Vuoden alusta lukien on palanut n. 1,3 miljoonaa eekkeriä, kun 10-vuotisjakson keskiarvo 1.1. — 20.6/ 2016 — 2024 oli n. 1,6 milj. e.
Puolustus tulee olemaan kasvava toimiala, jos tehdään paljon panostuksia ja hankintoja kotimaasta, ja näille on kysyntää muuallakin. Jäänmurtajia rakennetaan halukkaille vientiin. Pakkauksia tuotetaan edelleen: tarve ei katoa, kun verkkokauppa kukoistaa ja pyritään pois muovipakkauksista. Sahatavaraa jalostetaan entistä pitemmälle. Kaupallistetaan teknisiä hiilinieluja, joissa on ideana että puuta ja ligniiniä säilötään rakenteisiin, ja silloin puun laadulla ei ole suurta väliä, kaikki kelpaa. Vetytalous kypsyy hiljalleen, mutta ei ehdi vielä lähivuosina auttamaan. (Tuleeko vetyauto, kun vedyn jakeluverkkoa kehitetään – poistuisi ainakin sähköautojen latausongelma.) Kaivosveron nosto auttaa pohjoisessa muutamia kaivospaikkakuntia. Tuulivoimabuumi auttaa myös verotuloillaan kuntia tuoden säästöjä valtionavustuksiin. Tekoäly saattaa tuottaa säästöjä terveydenhoidossa, kun se pystyy seulomaan terveysdatan perusteella riskiasiakkaat seurannan ja ohjeistuksen piiriin.
