Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Muistetaan myös meidän kantasuomalaisten osuus ilmiössä: on huono sopeutua, jos kohdellaan huonosti. Esimerkiksi kiusataan koulussa, huudellaan että mene kotimaahasi eikä oteta töihin. Yksi ystäväni kyselee eri näköisiltä aina bussissa mistä he ovat kotoisin… Purran ja Keskisarjan kaltaiset ihmiset lisäävät lausunnoillaan tätä ilmiötä, kun ääliöt niputtavat kaikki eri näköiset rikollisiksi ja haittamaahanmuuttajiksi.
Joo, oli komeat ruskat vaahterametsissä! Ajoin autolla syyskuussa Lake Superiorin ympäri ja kävin kylässä Lakeheadin metsäyliopistossa Thunder Bayssä. Eka yö teltassa Yhdysvaltain puolella, toinen Thunder Bayssä, kolmas teltassa Pukaskwa National Parkissa. Onneksi en tiennyt että viimeisellä alueella oli nähty mustakarhuja kuin vasta jälkeenpäin. Minua kyllä opastettiin, että ruokaa ei kannata säilyttää teltassa vaan autossa. Kettu varasti sipsit pöydältä eräällä retkeilyalueella. Sitä isompia petoja en tavannut.
Petri Seppänen analysoi ongelmia ja tarjoaa ratkaisuja HS-kommentissaan artikkelissa ” Purra Ylellä: Hyväksyn Teemu Keskisarjan puheet”.
6. Kun tutut keinot eivät riitä – eikä huolestuttavaa kehitystä voida hyväksyä – jääkö ainoaksi vaihtoehdoksi Suomeen heikosti integroituvan maahanmuuton osan minimoiminen? – Tähän on muissa Pohjoismaissa päädytty. Itse en ole löytänyt muuta vaihtoehtoa.
7. JOS saapuvan maahanmuuton rajaaminen on ainoa vaihtoehto, millä keinojen yhdistelmällä tähän päästään? Esim.
– Pakolaiskiintiöiden ohjaaminen niiden lähtömaiden pakolaisiin, joista Suomeen todennäköisimmin sopeudutaan hyvin
– EU:n ulkopuolella tapahtuvaan turvapaikkaprosessiin asteittain siirtyminen
– Palautusten toimimaan saattaminen
– Erilaiset ohjelmat tavoitellun työperäisen maahanmuuton houkuttelemiseksi
– Kanadan tai Saksan kaltainen – ja nyt myös RKP:n ehdottama – pisteytysjärjestelmä työperäisen maahanmuuton optimointiin
– EU-työvoiman sosiaaliturvan eriyttäminen Soininvaaran idean pohjalta
Juu näin on Perko, mutta Kanadan ilmasto on silti erilainen kuin samoilla leveysasteilla Euroopassa. Sisämaassa se on mantereisempi ts. kesät ovat kuumat ja talvet kylmät ja lumiset. Asuin yhden talven v. 1990 Suurilla Järvillä Sault Ste. Mariessa Ontariossa. Alueella kasvaa mm. hemlokkia ja vaahteraa, mutta siitä kun lähtee pohjoiseen, ei tarvitse mennä kuin muutama sata km, ja metsä muuttuu tyystin toisenlaiseksi: haapaa, mustakuusta, valkokuusta, ponderosamäntyä. Hudsonin lahden rannoilla ei ole enää puita lainkaan. Kanadan läntisemmissä sisäosissa en ole käynyt, mutta kuiva aroilmasto ulottuu melko kauas pohjoiseen Kalliovuorten itäpuolella Albertassa. Suuri metsäpaloherkkyys johtuu paitsi ilmastosta, myös puulajeista ja suuresta kuolleen puun määrästä. Tuhopuita ei korjata pois (hyönteiset & tuuli) eikä metsiä juurikaan harvenneta. Havainnoista on tosin jo kauan, joten asiat ovat voineet muuttua.
On varmaan hyvin suuri osa ihmisperäisiä, mutta ei kaikki kun näitä on myös asumattomissa korvissa pitkin Kanadaa. Ovat siellä luontaisia häiriöitä.
Ilmastonmuutos lisää näitä siten että maasto on kuivaa ja palot vaikeita alettuaan pysäyttää. Meillä kannattaa varautua tekemällä avohakkuita ja ennallistamalla soita.
