Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Glalle. Kirjoitin riukuloista ennen kuin kertasin tilanteen videolta; en arvannut että niistä olisi pitänyt vielä erikseen mainita, että niitä ei ollut. Jos olisi ollut, silloin esittämäsi taimikonhoito olisi ollut järkevää tehdä. Videolta saattoi nähdä, että taimikkoa hoidettiin ja siinä mahtui 1600 koivun tainta kasvamaan tasakokoisina. Siksi oletin poistuman laskelmassa, että poistetut olivat likimain yhtä suuria kuin jätetyt – saattaapa olla poistettu joku etukasvuinenkin.
Sahalassa jos on metsuri kuukausipalkalla, hänellä kannattaa teettää sahatyönä harvennus eli rankojen kaato, karsinta ja lähikuljetus. Ei kai pieni motokaan ole tuossa sen tehottomampi kuin energiaharvennuksilla. Leimikon kaupallinen houkuttelevuus riippuu myös pinta-alasta.
Se on hyvä kysymys Glalta, miksi ei korjattu pois 400 runkoa vaan 1000 runkoa. Ehkä arvioitiin oltavan jo niin lähellä enskaa että se kannatti tehdä nyt energiaharvennuksena. Toinen ja ehkä merkittävämpi syy oli uhkaava latvusten supistuminen; tiheydellä 1200 seuraava hakkuu olisi tullut eteen varsin nopeasti?
Se tässä on erinomaista, että myönnetään että tuli tehtyä virhe (liika tiheys) ja kerrotaan miten virhe korjattiin.
Kolesnikov kuvaa venäläisten jakautuvan kolmeen ryhmään: noin viidennes on aggressiivisesti Ukrainan sotaa ja Putinia tukevia, viidennes sotaa vastaan ja enemmistö liikkuu virran mukana.
Eli luontolaki ilmeisesti tekisi ympäristöhaittojen raportoinnista ja vähentämisestä pakollista kun se on nyt vapaaehtoista. Kuuluu kuitenkin yritysten ydintoimintaan jo nyt. Kuluttajan on sitten helpompi valita mitä ostaa, vai onko? Jos puupohjainen tuote aiheuttaa luontokatoa ja hiilipäästöjä ja öljypohjainen vain hiilijalanjälkeä, niin osuisiko valinta öljypohjaiseen?
MT Livessä energia-asiaa.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/1e132796-3a33-4a70-8068-da2953519fe1
Luontovaikutuksia ja hiilijalanjälkeä voi toki yrittää laskea yrityskohtaisesti, vaikka teettää lisää raportointia puuta käyttäville yrityksille. Jos aletaan laskea luontohaittoja, pitäisi yrittää saada vastaavasti näkyviksi myös ne toimet, jotka metsänomistajat tekevät luonnon hyväksi. Ne kun tapahtuvat yritysten puunhankinnan ketjussa sen alkupäässä, eli muun muassa sertifiointi ja hiljainen suojelu.
Laasiksen malli antaa yhden koivun tilavuudeksi tyvestä latvaan saakka 38 litraa strategisilla mitoilla 10 cm ja 10 m. Eli poistuma olisi 1000 rangalla ehkä 30 m3? On mahdollista että poistettavat olivat keskimääräistä pienempiä ja saanto riippuu latvaläpimitasta eli kuinka tarkasti runko kerätään talteen.
Katsoin uudelleen Vessin ja Riikilän videon. Kommenteissa kerrotaan että koivujen koko on noin 10 cm x 10 metriä. Kyllä se oli enska, jota voi kyllä myös nimittää energiaharvennukseksi, kun pudotettiin runkoluku 1600 > 600 ja otettiin rankapuuta. Korjuutekniikkaa ei kerrota videolla.
Jos istutus olisi tehty 1200 taimella, enska olisi tehty myöhemmässä vaiheessa ja saanto olisi parempi. Tässä tehtiin pelastushakkuu, jotta koivujen latvukset eivät supistuneet liikaa.
Jatkossa harvennetaan puolet pois eli 600 > 300 kpl koivuja. Vessi suosittelee koivun ja kuusen yhteistä kiertoaikaa: 70 vuodessa tehdään ensin koivun ylispuiden (300 kpl) poisto ja lopussa kuusen päätehakkuu. Sitten kierto alkaa alusta. Runkoluvut: 1200 > 600 > 300 kpl.
https://www.youtube.com/watch?v=YqucmIKQzmg
